Ei minusta enää tervettä ja työkykyistä tule

Olen melkein 40-vuotias ja lähes 20 vuotta masennusta, 10 vuotta ahdistuneisuutta ja 6 vuotta rajusta loppuun palamisesta joka vei työkyvyttömäksi sekä teki muuta tuhoa ja josta ei ole toipunut yhtään vaan mennyt huonompaan suuntaan. Tuon jälkeen ei ole töissä jaksanut kuin lyhyitä yksittäisiä pätkiä mutta hyvin nopeasti väsyy. Ahdistuu myös todella herkästi kaikesta stressistä jota riittää omasta takaa. Olen myös autismin kirjolla jonka piirteet pahentuneet eli ei pysty omista rutiineistaan enää joustaan juuri yhtään ilman että menee tolaltaan ja uupuu.

On ollut kaikenlaista lääkitystä ja nytkin on muutama mutta taitavat lähinnä hieman helpottavan oloa. Hoitajan juttusilla käyn kuukausittain, mitään terapiaa minulla ei ole ollut. Ei muistaakseni ole tarjottu ja olen liian tyhmä ja yksinkertainen ollut ettei sellaista ole osannut kysyä aikanaan.

Olen kuntoutustuella mutta pysyvä työkyvyttömyyseläke varmaan on ainoa vaihtoehto kun parantumisen mahdollisuus kadonnut jo aikoja sitten. Mieluummin sitä olisi terve kuin tässä tilassa eli kotona yksinään ilman kavereita tai muuta mutta kaikenlainen yritys tehdä jotain normi rutiinien lisäksi tekee ihan fyysisesti kipeäksi esim. liika sosiaalisuus kuten vaikka isot ihmismassat. Kotona nukkuminen hankalaa mutta vieraassa paikassa ei pysty enää nukkumaan ollenkaan.

Yritän liikkua ulkona, syödä jotenkin terveellisesti mihin varaa ja miten osaa tehdä ruokaa,  käydä salilla ja kirjastossa mutta muuta elämää minulla ei juuri ole kuin satunnaisia sukulaisten tai tuttujen näkemisiä, uusia ihmisiä en tapaa missään enkä osaa.

Koen olevani täysin epäonnistunut elämässä ja häpeän itseäni.