Miten miehesi/exäsi tekee/teki kotitöitä mielestäsi väärin
Mun exä oli tosi huono siivomaan, ei jotenkaan nähnyt likaa, joten mitään pyyhkimistä ei voinut antaa hänen vastuulleen. Imurointi sujui suht ok, joten sovittiin että imurointi on 100% hänen vastuullaan. Meillä oli aistiyliherkkä lapsi, jonka kanssa menin aina ulos imuroinnin ajaksi. Aika pian selvisi, että mies imuroi vain näkyvät alueet. Ei sängyn alta, sohvan takaa, sohvan patjojen välistä, roskiskaapista, kenkätelineen alta jne. Ja vaikka näistä sitten sanoin, ei ikinä oppinut noita imuroimaan. Oli kyllä noloa kerran kun oli vieraita kylässä ja lapset leikki piiloa, kivat pölyt vaatteissa sillä joka oli mennyt vaatehuoneeseen...
Kommentit (27)
Ainoa mitä ei hanskaa on astianpesukone. Ei vaan mene jakeluun, että luukun kuuluu pesun jälkeen olla avoin, että asiat kuivuu ja kiinni, kun siellä on likaisia ettei lika kuivuastioihin.
Exä teki kaiken oikein. Tarkasti ja tehokkaasti, mutta ei ylinysväten. Myös metatöissä oli mestari. Nykyinen on ihan täysi katastrofi kuten minäkin. Ei varmaan koskaan muuteta yhteen, kun omaa kaaosta on edes jotenkin vähän helpompi hallita kuin yhteistä.
Kerran vaihdettiin exän kanssa osia siivouspäivänä. Miehen piti pestä vessa. Mies hääräsi siellä tunnin ja minä siivosin sillä aikaa koko muun talon. En tänä päivänä tiedä mitä hän siellä jynssäsi. Paremmin sujui, kun minä jakelin tehtäviä yksi kerrallaan ja katsoin perään että tulee tehdyksi.
Exä??? Minä siivosin lyhytaikaisen exäni kaverin sotkuista kämppää. Muistan kait imuroineeni ja vein ulos valtavat määrät jotain roskaa, ainakin ikivanhoja sanomalehtiä. Noihin aikoihin vanhempieni kodissa oli sekä kotiapulainen kuten myös siivooja joka kävi erikseen. Luulen että kaveri tykkäsi tämmöisestä 'huolenpidosta'.
Nyt varmaan sanoisi että älä tee mitään 'kotitöitä' = istut koneella 24/7 ja kirjoittelet paskaa jollekin vauvapalstalle!!!
Vierailija kirjoitti:
Kerran vaihdettiin exän kanssa osia siivouspäivänä. Miehen piti pestä vessa. Mies hääräsi siellä tunnin ja minä siivosin sillä aikaa koko muun talon. En tänä päivänä tiedä mitä hän siellä jynssäsi. Paremmin sujui, kun minä jakelin tehtäviä yksi kerrallaan ja katsoin perään että tulee tehdyksi.
Selasi kännykkää vessassa kun sinä aikana kun sinä jynssäsit koko talon. :D
Ei se eksä mitään tehnyt väärin, koska ei osallistunut siivoukseen. Kerran vuodessa ehkä imuroi alakerran, ja silloin kertoi mulle kuinka huonosti meillä on imuroitu...
Vierailija kirjoitti:
Ainoa mitä ei hanskaa on astianpesukone. Ei vaan mene jakeluun, että luukun kuuluu pesun jälkeen olla avoin, että asiat kuivuu ja kiinni, kun siellä on likaisia ettei lika kuivuastioihin.
No itse ainakin mielellään pidän luukkua raollaan aina ja käytän pesuohjelmaa jolla astiat puhdistuu. On sen verran herkkä nenä, että kiinni olleessa pesukoneessa haisemaan alkavat astiat ei oikein nappaa. Toki jos pesukone pyörii tiuhaan, niin silloin se ei ehdi alkaa haisemaan.
Huomasin jo seurustelumme alkaessa miehen asunnosta, että jos muutetaan yhteen, mä hoidan siivoukset ja tiskaukset. Mies pyyhkii kyllä pölyjä harrastusvälineistään ja laittaa itselleen mieleistä ruokaa, mutta kaikki muu jää enimmäkseen mulle. Enkä ota siitä stressiä, meitä ei kumpaakaan haittaa, jos (kun) kaikki ei ole tiptop.
Mulla on kuitenkin se periaate, että sitten kun jotain teen, teen sen kunnolla.
Ei eksä, koska oli kehityskelpoinen ja oppimiskykyinen.
Minulle on ihan sama miten kukin tehtävä tehdään, kunhan lopputulos on hyvä. Muuten kyllä raivosin tahallisesta osaamattomuudesta, se on hyvin manipuloivaa tehdä itse huonosti jottei tarvitsisi tehdä ollenkaan. Ainoa mistä näin parinkymmenen vuoden jälkeen joutuu edelleen muistuttamaan on tiskikoneen täyttö. Tyyli muuten vapaa, mut herrajee, täytyy sen verran katsoa että suihkupropellit mahtuu pyörimään ja aterimet ei ole kirjaimellisesti lusikassa ja että kipot on pesupinta suihkuihin päin. Pask4a pestä typeryyden takia samat astiat ja aterimet monta kertaa.
Mieheni käyttää tiskiainetta ja pyykinpesuainetta, ja ylipäätään kaikkia saippuoita jne. ihan liikaa, losottaa menemään kalliita aineita ihan turhaan. Suuttuu kun huomautan, kun ollaan kuitenkin köyhiä. Myös vettä päästää turhaan, vaikka itse mäkättää jostain sähkön käytöstä, mutta itse kun tiskaa niin jättää veden juoksemaan täysillä kun käy välillä tekemässä jotain muuta, pyyhkii rätillä jostain tms. Tosin ei kyllä pyyhi tasoja ja kaappeja tiskattuaan koskaan rätillä kunnolla, ei pyyhi rätillä koskaan ruokapöytää mitä itse ja lapset sotkee, jollain kuivalla talouspaperilla yrittää ja sitten manaa kun se pöytä on aina niin likainen. Ei usko vaikka miten olen sanonut että rätti on siihen tarkoitukseen. Ja ihmettelee isoa vesilaskua. Hän on suihkussakin huomattavasti pidempään kuin minä.
Kun pesee omia ja joskus myös lasten vaatteita samassa, laittaa kaikki aina kuuteen kymppiin, ei usko kun sanon, että vain kalsarit ja pyyhkeet niin kuumaan, tavalliset vaatteet neljään kymppiin. Nyt on sitten pojan rakas ja kallis pelipaita pilalla kun oli ollut siellä isin pesemässä koneellisessa mukana.
Olen ollut tämän miehen kansa puolet elämästäni, ja olen luovuttanut aika lailla, enkä sano juuri koskaan enää mistään, tehkööt miten tekee. Mutta kyllä se vaan vituttaa. Tiedän että miestä vituttaa jotkut asiat mitä minä teen, mutta mitä helvetin väliä sillä on, kun ei kerran itsekään tee järkevästi. Anoppi on kuollut jo vuosia sitten, mutta aikoinaan sanoi minulle tuosta pesuaineiden tuhlaamisesta, että poikansa on tehnyt niin aina.
Luen näitä ja kiitos luojan ettei oo akkaa valittamassa.
Oikeastaan ainoa kotityö, mitä mieheni tekee säännöllisesti, on tiskikoneen täyttö ja tyhjennys. Muuten sujuu hyvin, mutta tyhjentäessä jättää "hankalat" astiat siihen tasolle, eli siis kattilat ja pannut, joiden kaappi on selän takana. Ei vielä viiden vuoden jälkeen "tiedä", mihin ne kuuluu, vaikka osaa kyllä sieltä kaapista ne hakea, jos niitä tarvitsee.
Nainen joka ei koskaan imuroinut tai muutenkaan siivonnut. Pyykit se kyllä pesi ja astiat , mutta muuten sai kaiken muun itse tehdä . Ei suostunut edes pönttöä pesemään , eikä varmasti ole vieläkään eron jälkeen asuntoaan kertaakaan imuroinut tai luudunnut.
Tuommoinen mies, joka ei usko sanomista tai esim pilaa vaatteita toistuvasti pesemällä vääri, miten he pärjää töissä? Jänkkääkö ne sielläkin kunnolla tekemistä vastaan?
Mite te jaksatte tuollaisia mieslapsia? Itse kyllä eroaisin, helpottaisi.
Heitti kaikki astiat astianpesukoneeseen miten sattui, seurauksena likaiset astiat ja usein myös särkyneitä astioita. Ylipäätään odotti minun siivoavan hänen jälkiään ja juuri siksi on eksä.
Ei mitään. Tehdään monia asioita eri tavalla, mutta rehellisesti sanottuna mieheni tavat ovat monestikin parempia. Hän jaksaa lukea laitteiden ja vaikkapa pesuaineiden käyttöohjeet, käyttää mittoja ja googlaa ohjeet jos ei jotain tiedä. Minä teen fiiliksellä ja saatan jumittua johonkin tapaan vaikka se olisi osoittunut huonoksi ajat sitten.
Näkyvä eroavaisuus on se, että mieheni ei oikein haluaisi heittää mitään roskiin. Hän säästää kuitteja, pahvilaatikoita, jugurttipurkkeja ja ties mitä päiväkausia. Toisaalta niitä usein tarvitaan, eli siinäkin hänen toimintansa on järkevämpää. Minä heitän kaiken heti roskiin, koska minulle on tärkeää että kotona näyttää siistiltä ja harmoniselta.
Ex-mies teki aina kaiken väärin. Söi jopa väärät ruuat jos en ollut vahtimassa syömistä.
Vierailija kirjoitti:
Nainen joka ei koskaan imuroinut tai muutenkaan siivonnut. Pyykit se kyllä pesi ja astiat , mutta muuten sai kaiken muun itse tehdä . Ei suostunut edes pönttöä pesemään , eikä varmasti ole vieläkään eron jälkeen asuntoaan kertaakaan imuroinut tai luudunnut.
Ex-mies sanoi useista kotitöistä vain, ettei hän voi niitä tehdä. Vessanpesu kuului näihin. Muutenkin vältteli kotitöitä sekä ansiotöitä. Jos asiasta yritti keskustella, huusi ja hajotti tavaroitani. Kallis ja itsekäs turhake oli koko mies.
Pyykkien ripustaminen kuivumaan. Ne pitää räväyttää ja asetella suoraksi naruille, eikä nostaa telineen päälle epämääräisinä myttyinä.