Vaihto-oppilaiden vanhempia?

kuulostaa aika rajulta! Tai siis miksi yhteydenpidon pitäisi olla rajoitettua? Ota yhteyttä hänen "perheeseensä" siellä ja keskustele asiasta!

itse vaihdossa Rotaryn kautta, eikä ollut kyllä mitään tuollaisia rajoituksia. No, silloin sähköinen yhteydenpito oli kyllä harvinaisempaa.



Yhteydenpidosta puhuttiin kyllä sen verran, että kovin tiheästi ei kannata olla kotiväkeen yhteydessä, mutta mitään tuollaisia kerran kk -sääntöjä ei kyllä todellakaan ollut.

ap

muuten nuori jatkaa elämistä Suomessa, ja vaihtomaahan ei synny oikeita ihmissuhteita. Sitä en ymmärrä miksi omaan perheeseen ei saisi pitää yhteyttä. Kaverisuhteet pitää kuitenkin laittaa telakalle (eikä roikkua netissä), jos aikoo saada kaiken vuodesta irti.

Tarkoitushan on se, että tyttäresi menee elämään sinne vuodeksi, ei siis elämään kaksoiselämää siellä ja täällä netin välityksellä. Helpottaa kotiutumista paikan päälle.

Vuoden aikana vanhempani soittivat kaksi kertaa, jouluna ja syntymäpäivänä. Samantyyppistä oli muillakin ryhmän vaihtareilla, paitsi yksi kanadalaistyttö soitti kotiin joka päivä (!) ja lähtikin sitten parin kuukauden päästä koti-ikävissään pois.

Kyllä on mielestäni aika outoa, jos tyttö ei pärjää vähemmällä yhteydenpidolla. Mitä vähemmän vaihtari on kotimaahan yhteydessä, sitä enemmän hän saa vaihtomaastaan irti, se on fakta.



Mitä jos kirjoittelisitte vaikka kirjeitä? Ei tulisi roikuttua niin passiivisesti yhteydessä kuin Skypen/mesen kautta helposti tapahtuu. Vaihtaisitte vain tärkeimmät kuulumiset.

Mä olin vaihtarina ennen internet-aikaa, mutta mun vanhemmat soittivat kerran kuussa ja lähettivät koko ajan kirjeitä ja minä itetty heille myös. Oli myös sellaisia, jotka saivan yhden puhelun koko vuotena.



Kuitenkin kun internet-palvelut yleistyivät, huomattiin, että osa vaihtareista eli jonkinlaista virtuaalielämää seuraten koko ajan kotipuolen asioita niin paljon, että sopeutuminen vaihtarielämään kävi mahdottomaksi.



Isäntäperheen kannalta on ikävää, jos kotona asuu täysin vieraaksi jäävä nuori, joka vain istuu tietokoneella ja chattaa kotimaan kaverien ja perheen kanssa. Vaihtarin kannalta on ikävää, että koko vuosi menee ihan hukkaan. Ei ehkä koe sopeutumisen vaikeuksia, mutta ei sitten myöskään pysty solmimaan elinikäisiä ihmissuhteita ja oppimaan elämään aidosti toisessa paikassa.



Eli joku järki yhteydenpitoon, mutta minusta noin kova rajoittaminen on hölmöä. Maailma on internetin takia erilailla läsnä joka paikassa kuin ennen ja se vaikuttaa myös vaihtarien ja isäntäperheiden elämään. Minullakin on nykyään melkein kaikki vaihtariajan ihmiset facebookissa ja heitä "näen" joka ilta. Onko lapsella tukihnekilö järjestön puolesta, joka voisi sovitella asiassa?

Poikani lähti Saksaan ja juuri kuulin että yhteyttä saa pitää kerran kahdessa viikossa. Eli en saa soittaa tai txt kun tulee ikävä. Mitä ja ketä tämä sääntö palvelee?

Et sitten käynyt vanhempien info-tapaamisessa kuulemassa tätä asiaa?

Ja se palvelee sitä sun poikaa, lue vaikka noi aiemmat vastaukset ketjussa.

Huoh ..