Te, jotka olette ONNELLISESSA parisuhteessa
Mitä pidätte suhteenne hyvinvoinnin kannalta tärkeimpänä asiana? Siis mitä suhteessanne on sellaista, mistä syystä voitte sanoa olevanne onnellisessa parisuhteessa?
Haluaisin kuulla muutakin kuin periaatteessa itsestäänselvyyksiä kuten molemminpuolinen kunnioitus ja välittäminen, Kysyn siksi, koska oma parisuhteeni arveluttaa. En ole mikään naiivi joka kuvittelee, että yhdessäolon puolison kanssa tulisi joka päivä tuntua onnelliselta. Mutta onko esim se normaalia että vain toisinaan puolison seurasta oikeasti iloitsee (vaikka toisen läsnäolo ei varsinaisesti häiritsisikään)?
Kommentit (46)
Millaista vastausta odotat kun pidät niitä onnellisuuden perusasioita itsestäänselvyyksinä? Ne eivät sitä ole. Kunnioitus ja välittäminen luovat onnellisen parisuhteen vain jos ne ovat läsnä suhteessa ihan joka päivä-
Onnellisuus sisältää myös arkista kumppanuutta. Ei tarvitse varoa omia sanomisia tai tekemisiä toisen silmissä, on hyväksytty ja rakastettu omana itsenään. Kummallaan ei tarve muokata toista. Se että voidaan muistella menneitä, jutella tai olla juttelematta toisen tilantarve huomioiden ja osataan myös visioida tulevaa sekä nauraa itsellemme. Tärkeää taito kiitollisuuteen. Onnea tukenut myös se ettei somessa aikaa tuhlaa ja vaan käyttää sen ajan niihin jotka oikeasti osa elämää
Ei riidellä pikkuasioista. Ei mennä riidoissa nukkumaan. Kaikesta voidaan keskustella ja olla myös eri mieltä. Jaetaan yleisesti yhteiset arvot ja keskinäinen luottamus
Sitä, että toisen kanssa on hyvä olla kaikin tavoin ja voi olla 100% oma itsensä.
On täysin normaalia, että ei ole ilontunnetta 24/7 jokaisena vuoden päivänä. Olisi luonnotonta, jos niin olisi. Välillä toinen herättää ärsytystä, kiukkua, kyllästymistä, surua, turhautumista jne. Ne kaikki ovat täysin normaaleja tunteita. Onnellinen parisuhde ei ole jatkuvaa auvoa, vaan sitä että yhdessä on keskimäärin enemmän hyviä kuin huonoja päiviä.
Vierailija kirjoitti:
Onnellisuus sisältää myös arkista kumppanuutta. Ei tarvitse varoa omia sanomisia tai tekemisiä toisen silmissä, on hyväksytty ja rakastettu omana itsenään. Kummallaan ei tarve muokata toista. Se että voidaan muistella menneitä, jutella tai olla juttelematta toisen tilantarve huomioiden ja osataan myös visioida tulevaa sekä nauraa itsellemme. Tärkeää taito kiitollisuuteen. Onnea tukenut myös se ettei somessa aikaa tuhlaa ja vaan käyttää sen ajan niihin jotka oikeasti osa elämää
Kiitos kattavasta vastauksestasi! Juuri tätä hainkin kysymykselläni. Sitä miten teillä muilla hyvä parisuhde näkyy arjessa konkreettisesti.
Ap
Minulle onnellisuuden merkki on se, että tapahtuipa minulle mitä tahansa, ensimmäinen ihminen, jolle haluan siitä kertoa on puolisoni. Onnellisuus kumpuaa luottamuksesta ja siitä, että koen oloni täysin turvalliseksi.
Meillä on hauskaa yhdessä ja hyvää seksiä. Kumpikin saa olla oma itsensä ja meillä on samanlainen maailmankatsomus ja arvot.
Minä ainakin pidän meidän suhdetta onnellisena. Hyvän suhteenne takana on varmaan se, että emme halua lapsia. Minä rakastan ja minua rakastetaan ilman vaatimusta lisimisestä. Mies ei rakasta minua sillä ehdolla että tuotan hänelle jälkikasvua, vaan ehdoitta. Minä riitän, itsenäni. Meillä on aikaa keskittyä vain toisiimme ja samalla reilusti omaakin aikaa. Takana 21 vuotta.
He can handle me.
Vierailija kirjoitti:
Millaista vastausta odotat kun pidät niitä onnellisuuden perusasioita itsestäänselvyyksinä? Ne eivät sitä ole. Kunnioitus ja välittäminen luovat onnellisen parisuhteen vain jos ne ovat läsnä suhteessa ihan joka päivä-
Mun mielestä ne ovat itsestäänselvyyksiä hyvässä parisuhteessa. Jos ei kunnioita eikä välitä kumppanistaan niin voiko suhdetta silloin kuvailla hyväksi?
Yksi onnellisuuden avain on se, ettei vertaile omaa parisuhdettaan muihin. Se, mikä itsestä tuntuu hyvältä, on hyvä vaikka muut eivät sitä ymmärtäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista vastausta odotat kun pidät niitä onnellisuuden perusasioita itsestäänselvyyksinä? Ne eivät sitä ole. Kunnioitus ja välittäminen luovat onnellisen parisuhteen vain jos ne ovat läsnä suhteessa ihan joka päivä-
Mun mielestä ne ovat itsestäänselvyyksiä hyvässä parisuhteessa. Jos ei kunnioita eikä välitä kumppanistaan niin voiko suhdetta silloin kuvailla hyväksi?
Kun jostain asiasta tulee itsestäänselvyys, sitä ei enää osaa arvostaa eikä ylläpitää. Siksi mitään asiaa ei saa pitää itsestäänselvyytenä, vaan pitää aktiivisesti toimia niin, että halutut asiat pysyvät yllä ja ei-toivotut asiat vähenevät tai lakkaavat olemasta.
t.eri
Molemmat haluamme toiselle hyvää. Joskus se ei ole itselle mieleistä, mutta toiselle tärkeää. Enkä puhu mistään velvollisuusseksistä, vaan esim. siitä että miehelle kalastus on tärkeää niin minä sitten olen soutelemassa kun laskee verkkoja ja luen kirjoja koskilla. Mies taas osallistuu mun koiravaljakkojuttuihin. Haluamme tuottaa iloa toiselle.
Olemme olleet yhdessä pian 48 vuotta. Joka päivä ajattelen, miten onnekas olen, kun olen tavannut tuollaisen miehen. Joka päivä en koe iloa ja joskus toisen naama on viimeinen asia, mitä haluaa nähdä. Mutta siitä huolimatta voin olla kiitollinen, että saan kokea nuo tunteet juuri hänen kanssaan. Kaikkien kanssa en uskaltaisi olla näin avoin.
Vierailija kirjoitti:
Yksi onnellisuuden avain on se, ettei vertaile omaa parisuhdettaan muihin. Se, mikä itsestä tuntuu hyvältä, on hyvä vaikka muut eivät sitä ymmärtäisi.
Tämä!! Ja niin valitettavan moni kun ei tätä tunnu tajuavan. Näin someaikakautena varsinkin. Ei tajuta että harva niitä pahimpia hetkiään jakaa somessa vaan kyse on siitä mitä halutaan muiden ajattelevan. Ja se että jokainen voisi kysyä itseltään että toivonko edes oikeasti että puolisoni olisi tuollainen vai onko enemmänkin kyse siitä minkälaisen puolison kulttuurissamme yleinen ajattelutapa olettaa minun haluavan.
Mieheni sanoi, että sitten on aika erota kun ei enää halua antaa puolisolleen iltasuukkoa. Se on ollut meillä tapana jokaisena yhteisenä iltanamme 56 vuotta. On meillä muutakin läheisyyttä, mutta iltasuukko on tapa, joka on meille tärkein osoitus suhteemme hyvyydestä. Jos suukko ei ole fyysisesti mahdollinen, annamme sen puhelimen välityksellä.
En usko kenenkään olevan 100% onnellinen parisuhteessaan 24/7, se olisi puhdasta utopiaa. Mukaan mahtuu aina kaikenlaisia tunteita. Siinä voi olla eroavaisuuksia onko onnellinen suurimman osan ajasta ja mistä asioista on tyytyväinen tai mikä aiheuttaa tyytymättömyyttä sekä miten merkittäviä nämä seikat eri ihmisille ovat. Joskus onnellisuus on oma valinta, vaikka kumppani ei olisi kaikessa itselleen täydellinen.
Pulleat rintalihakset, karvainen rinta, leveät hartiat, hoikka, pitkät paksut vaaleat latvoista luonnonkiharat hiukset, litteähkö masu, lihaksikkaat käsivarret, lihakset näkyvät ihon alta. Naisten päät kääntyvät kun liikun kaupungilla kireässä paidassa. Joo ihan tyytyväinen ulkonäkööni olen.
Mutta työtä se on vaatinut ihan älyttömästi, kymmeniä tunteja liikuntaa viikossa. Enkä ole ulkonäön vuoksi liikkunut vaan terveyden, kaunis kroppa tulee sivutuotteena.
Vaimokin tykkää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millaista vastausta odotat kun pidät niitä onnellisuuden perusasioita itsestäänselvyyksinä? Ne eivät sitä ole. Kunnioitus ja välittäminen luovat onnellisen parisuhteen vain jos ne ovat läsnä suhteessa ihan joka päivä-
Mun mielestä ne ovat itsestäänselvyyksiä hyvässä parisuhteessa. Jos ei kunnioita eikä välitä kumppanistaan niin voiko suhdetta silloin kuvailla hyväksi?
Kun jostain asiasta tulee itsestäänselvyys, sitä ei enää osaa arvostaa eikä ylläpitää. Siksi mitään asiaa ei saa pitää itsestäänselvyytenä, vaan pitää aktiivisesti toimia niin, että halutut asiat pysyvät yllä ja ei-toivotut asiat vähenevät tai lakkaavat olemasta.
t.eri
Mun mielestä se on itsestäänselvää että muita ihmisiä ja varsinkin omaa puolisoa pitää kunnioittaa. Ja juuri tästä syystä kiinnitänkin siihen huomiota omassa käytöksessäni.
Ei kukaan täällä hengaava ole onnellinen millään mittapuulla 😂