En tule toimeen esimieheni kanssa

Hitto, paha tilanne. Tee nyt parhaasi minkä pysyt äläkä vaan hetkeen sano vastaan kellekään taikka liu´s aiemmin töistä pois. Jos ei ala tahti siellä muilla muuttumaan niin keskustelu esimiehesi pomon kanssa.



Voimia!

palstalainen valittaa! Kumma kun maailman paskimmat työkaverit ja surkeimmat esimiehet osuvat aina just palstalaisille.

ja palavereihin pomon kanssa vain työsuojeluasiamiehen seurass=todistaja

se, että kun sanoin keskustelevani suoraan näiden kollegoiden kanssa (aavistan keitä ovat) niin hän hätääntyi että puhui luottamuksellisesti minulle ja ei voi luottaa vastaisuudessa jos nyt menen asiasta puhumaan. Häh? Kai nyt asiat voi selviksi puhua eikä selkien takana luottamuksellisesti pomon kautta ja kanssa näitä jaaritella. Ja mielestäni työssä viihtymättömyys on töiden hutiloiden tekemistä ja alinomaista sairauslomalla olemista. Kumpikaaan ei kosketa minua. Olen vain kritisoinut ehkä liikaa vallitsevia toimintatapoja.

Itse melkein samanlaisessa tilanteessa ollut. Meille tuli uusi pomo josta tuli erään työkaverini mielitietty. Voi herrankiesus sitä juoruamista ja vaikka mitä. Kävisvät vain kaksistaan lounaalla jne. Pääsin sitten hetken päästä isomman pomon ja tämän pomoni kanssa "keksusteluun". Tämä uusi pomoni haukkui mut täysin aiheetta ihan lyttyyn. Ihan puun takaa tuli kaikki mitä sanoi...



Mitä tekee tämä pomon mielitietty? Kiherteli ja nautti tilanteesta minkä kerkes. Jatkuvasti huolimattomuusvirheitä hällä ja vaikka mitä, ja kun niistä mainitsin naureskeltiin vain, että noitahan nyt sattuu ja blaa blaa. Mulle kun ei sattunut edes noitakaan.



Kun vaan paikan löydän niin pitäkööt lounastaukonsa. Jumankauta et ihmiset osaa olla pahoja.

se, että kun sanoin keskustelevani suoraan näiden kollegoiden kanssa (aavistan keitä ovat) niin hän hätääntyi että puhui luottamuksellisesti minulle ja ei voi luottaa vastaisuudessa jos nyt menen asiasta puhumaan. Häh? Kai nyt asiat voi selviksi puhua eikä selkien takana luottamuksellisesti pomon kautta ja kanssa näitä jaaritella. Ja mielestäni työssä viihtymättömyys on töiden hutiloiden tekemistä ja alinomaista sairauslomalla olemista. Kumpikaaan ei kosketa minua. Olen vain kritisoinut ehkä liikaa vallitsevia toimintatapoja.

"kritisoinut ehkä liikaa" = valittaa jatkuvasti ja pilaa työpaikan ilmapiirin...

Sekö ei ole viihtymisongelma? Olisipa mielenkiintoista kuulla niitten työkavereitten ja pomon näkemys

olisi antanut faktatietoa, sitä kysyttäessä. Väitteet ja syytökset pitää pystyä osoittamaan todeksi! Ei voi vain heitellä ilmaan epäämääräisiä syytöksiä, ja sitten vetäytyä perustelematta mitenkään. Ihme touhua! Onkohan taustalla työntekijän kilpailua/valtataistelua?? Esimiehen pitäisi puidä läpi tämä asia, jotta sinäkin pääsisit kehittymään alaisena.

En valita nykyään yhtään mistään enkä avaa suutani missään ideointimielessä. Tämä kriittisyys oli vallalla pari ensimmäistä työkuukautta. Työkavereiden kanssa olen ihan hyvissä väleissä. Siksi ihmettelen näitä argumentteja että minun kanssani saa koko ajan puhua ja jauhaa. Jos pyydän selkeää toimenkuvaa ja kritisoin sitä että en tiedä mikä työ kenenkin vastuulle kuuluu. ap

olisi antanut faktatietoa, sitä kysyttäessä. Väitteet ja syytökset pitää pystyä osoittamaan todeksi! Ei voi vain heitellä ilmaan epäämääräisiä syytöksiä, ja sitten vetäytyä perustelematta mitenkään. Ihme touhua! Onkohan taustalla työntekijän kilpailua/valtataistelua?? Esimiehen pitäisi puidä läpi tämä asia, jotta sinäkin pääsisit kehittymään alaisena.

että kun kysyin faktaa että missä olen mennyt sieltä missä aita on matalin, niin hän ei halunnut sitä minulle kertoa.

esimiehellesi, että tämä tuli sinulle täytenä yllätyksenä, ja jotta voisit sitten kehittyä sekä alaisena, että työkaverina, niin voisiko esimies olla niin hyvä, että kertoisi ne asiat, jotka on huolettanut/ollut ongelmakohtia. Kerro, että haluat tulla paremmaksi työntekijäksi, niin esimiehen velvollisuus on kertoa kritisoimiaan asioita konkreettisesti. Ole kuunteleva, rauhallinen mutta tiukka, ja rakentava. Esimihelläsi ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kertoa konkretiaa. Jos ei kerro, vaadi että se on esimiehen velvollisuus, ei voi heittää ilmaan syytöksiä ilman konkreettisia perusteluja, esimerkkejä.

Olen vain jotenkin väsynyt koko tilanteeseen enkä jaksa edes pohtia mitään kehittymistä kyseisessä paikassa. Taustalla on muutamia seikkoja jotka ovat vieneet luottamuksen ja murentaneet välejä pomoon. Lähinnä tunne, että pillahdan itkuun jos jotain vielä joudun puhumaan. En pysty jämäkkään keskusteluun. Elämäni ensimmäistä kertaa tuntuu siltä että kävelen lääkärille ja sanon etten jaksa. Mitä siitä sitten seuraa?

Kiusaamista. Ja onhan tuo asetelma tyypillinen kiusaustilanne: esimies supattelee sulle kahden kesken sen sijaan, että keskusteltaisiin avoimesti. Se, mitä hän sanoo, on merkitykseltään haukkuja, vähättelyä ja uhkailua, vaikka puheen sävy olisikin neutraali. Hän koettaa sekoittaa sun pään. Kuulostaa tyypilliseltä pikkupomolta, joka on huono johtaja ja pelkää, että se paljastuu sun kritiikin kautta.

Paitsi, että esimies puhuu pahaa seläntakana omista alaisista omille alaisilleen. Kiva!! Arvaa mikä ilmpiiri/valtataistelu meneillään työpaikalla. Ihmiset puhvat pahaa seläntakana, juoruvat ilkeämielisesti myös toisen henk.kohtaisista asioista, kuten talokaupoista, lapsista, lihomisesta, aviomiehistä puhumattakaan työasioista. Aina morkataan toiselle toisen työnlaatua ja -panosta. Etsiskelenkin aktiivisesti uutta työpaikkaa. Elämän onneni olisi päästä vaihtamaan työpaikkaa, ikinä en ole ollut näin pahantahtoisessa ilmapiirissä

Olen palaamassa hoitovapaalta töihin syksyllä ja jo nyt hirvittää miten jaksan olla pomoni kanssa saman katon alla.



Viimeisimmässä kehityskeskustelussa sain kuulla useita negatiivisia asioita itsestäni ja kun pyysin käytännön esimerkkiä olivat vastaukset tasoa "No, en nyt osaa sanoa mitään varsinaista tilannetta, mutta..."



Pomo myös toistelee sitä kuinka häntä harmittaa, että minut on palkattu. Tiedän että en ollut hänen valintansa rekrytoitaessa, mutta isomman pomon sana painoi enemmän.



En jaksa enää yrittää puhua asiasta. Olen kuulemma kauhean negatiivinen. Viime yrittämällä jouduin keskittymään lähinnä siihen etten ala itkeä.



Etsin myös aktiivisesti muita töitä. Toivottavasti tulen kohta uudestaan raskaaksi niin en joudu olemaa kauaa välissä töissä.

Joku tuossa mainitsi että saatan olla valittaja ja pilata ilmapiirin. Näin en usko; olen aina ollut ihan pidetty ja työteliäs ihminen aikaisemmissa paikoissa. Nykyisessä paikassa tulin jo alussa johdetuksi harhaan työtehtävien suhteen, siitä alkoi alamäki. Sanoin asiasta. Esimies on "nättinokkainen" ja on nyt sitten ottanut minut jotenkin silmätikukseen. Tykkää myös siitä, että me alaiset jaamme työt keskenämme eikä hän puutu niihin tai kommentoi suuremmin. Toisaalta OK, mutta itse olen kaivannut selkempää johtamisotetta häneltä. Olen myös penännyt avoimempaa ja rakentavamapaa keskustelua, joka sitten kaiketi nähdään alinomaisena kriittisyytenä. Hän haluaa istua kopissaan, kun kiltit tytöt tekevät itsekseen työt. Jos kyseenalaistaa tämän on juuri sellainen , jonka kanssa "saa koko ajan jauhaa" näitä työkuvioita. Ja onko korrektia koko ajan toistaa etä "kun et viihdy täällä" vai onko se jo jonkinasteista kiusaamista esimiehen puolelta? Haluaako että väsyn ja irtisanon itseni.

että et halua siinä kehittyä etkä ottaa enempää työtehtäviä. Jos tilanne on tuo, niin ok, mutta vaaditko nyt työympäristöltäsi enemmän kuin itseltäsi? Oletko miettinyt tätä? Mitä jos sopeutuisit nykyiseen työkulttuuriin ja ongelmien kritisoimisen sijaan keskittyisit omaan työhösi? Kuulostaa myös siltä, että teillä ei vaan persoonat kohtaa, joten työpaikan vaihdos voisi olla hyvä ajatus. Jos tarvitset keskustelevamman työympäristön, vaihda työpaikkaa mutta älä yritä muuttaa nykyistä.

Joku tuossa mainitsi että saatan olla valittaja ja pilata ilmapiirin. Näin en usko; olen aina ollut ihan pidetty ja työteliäs ihminen aikaisemmissa paikoissa. Nykyisessä paikassa tulin jo alussa johdetuksi harhaan työtehtävien suhteen, siitä alkoi alamäki. Sanoin asiasta. Esimies on "nättinokkainen" ja on nyt sitten ottanut minut jotenkin silmätikukseen. Tykkää myös siitä, että me alaiset jaamme työt keskenämme eikä hän puutu niihin tai kommentoi suuremmin. Toisaalta OK, mutta itse olen kaivannut selkempää johtamisotetta häneltä. Olen myös penännyt avoimempaa ja rakentavamapaa keskustelua, joka sitten kaiketi nähdään alinomaisena kriittisyytenä. Hän haluaa istua kopissaan, kun kiltit tytöt tekevät itsekseen työt. Jos kyseenalaistaa tämän on juuri sellainen , jonka kanssa "saa koko ajan jauhaa" näitä työkuvioita. Ja onko korrektia koko ajan toistaa etä "kun et viihdy täällä" vai onko se jo jonkinasteista kiusaamista esimiehen puolelta? Haluaako että väsyn ja irtisanon itseni.

Muutamat episodin esimiehen kanssa ja hänen asenteensa ja kommenttinsa ovat vaikuttaneet siihen että olen passivoitunut ja menettänyt mielenkiinnon. Siitä on vaikea nousta ylös.

Teissä on varmaan kummassakin omat vikanne ja jostain syystä ette tule toimeen. Elämä on.

Muutamat episodin esimiehen kanssa ja hänen asenteensa ja kommenttinsa ovat vaikuttaneet siihen että olen passivoitunut ja menettänyt mielenkiinnon. Siitä on vaikea nousta ylös.

Teissä on varmaan kummassakin omat vikanne ja jostain syystä ette tule toimeen. Elämä on.

Muutamat episodin esimiehen kanssa ja hänen asenteensa ja kommenttinsa ovat vaikuttaneet siihen että olen passivoitunut ja menettänyt mielenkiinnon. Siitä on vaikea nousta ylös.

Esimies ei siedä mitän poikkipuolista sanaa tai hänen asemansa kyseenalaistamista. Kun en ole nuori, hiljainen, alistuva ja kiltti niin tilanne on tämä.

Kannattaa ottaa mukaan keskusteluun joku kolmas henkilö, vähintään saman tason tyyppi kuin esimies. Pyydä sinä sellainen henkilö jonka koet luotettavaksi ja rakentvaksi, niin tilanne on parempi.



Työelämässä pitää tulla toimeen ihmisten kanssa ja asiosta voi sopia. Mikäli asioista on kyse.