Ns. helpot lapset, kumpaa sukupuolta ja minkä ikäisiä?

-02 tyttö vaikea, vauvana koliikki, toimii näköaistillaan ja huono kuuntelemaan

-04 poika helppo vauvasta asti, kuuloaisti vahvin aisti

-06 poika ei helppo eikä vaikea, mutta temperamentissa kyllä löytyy, toimii sekä kuulo että näköaistillaan, vikkelä

tyttö, joka on ollut vauvasta asti tuulta ja tappuraa. Kyllä kakkonen on ollut selkeästi hankalampi kasvatettava. Iät nyt 7 ja 5. Molemmat ovat silti tietenkin rakkaita ja tärkeintä heissä minulle on pettämätön huumorintaju, tytöllä jopa komediantaju. Meillä on älyttömän hauskaa yhdessä, vaikka joskus siskon kanssa otetaan rajustikin yhteen. Veli sit vähän sovittelee :)

Onko heillä jotakin poikkevaa sen suhteen muuten, aistiyliherkkyyttä tms.? Luulisitko, että sillä on merkitystä lapsen "helppouteen" mikä aisti hänellä on ylikorostunut? ap

(ainakin vielä...)

poika 11v, aina ollut "helppo" *koputtaa puuta*

kun luonnehdin lapsiani aistien kautta. Lapset ovat normaalin rajoissa. Ei ole aistiyliherkkyyksiä.



Olen huomannut, että keskimmäinen lapsi oppii parhaiten juurikin kuuloaistinsa välityksellä. Hän on hyvä keskustelija. Harkitsevainen puheissaan ja malttaa kuunnellakin. Hän näkee hyvin, mutta ei riehaannu näköärsykkeistä. Hän rakentaa maailmankuvaansa keskustelujen avulla myös näkemästään. Vähemmän kantapään kautta oppimista kuin muilla. Hän ei kaatuillut kävelemään opetellessaankaan (käveli 9 kk iässä). Kuuneteli aina jos sanoin että "varo" ja osasi varoa itsekin.



Esikoinen meni varsinkin pienempänä pää kolmantena jalkana näköärsykkeiden perässä. Ei kuunnellut. Jouduin toistamaan ja oppi paljon käntapään kauttakin.



2.

Kaikki ovat aina olleet helppoja. Nukkuneet hyvin, syöneet hyvin, ovet olleet terveitä, ovat hyvin kasvatettuja ja kohteliaita jne.



11 vuotiaalla oli aika kova uhma 2-4v mutta ei semmoinen, ettäkö olis tuntunut, ettei selvitä.



2 tyttöö, 2 poikaa

ollut helppo tähän asti.

kun se oli 2,5-3,5 -vuotias, mutta sekä ennen sitä että sen jälkeen se on ollut erittäin helppo. Nyt on 6.



Poikani oli hankala 2-vuotiaaksi, mutta nyt on superhelppo. Ikää 3.

ja molemmat hyvin haastavia vaikkakin eri tavoin. Toinen (-01) on nopeasti tulistuva, äänekäs ja vähän aggressiivinenkin, mutta käsittää kyllä järkipuhetta kunhan pahin kiukku on mennyt ohi. Toinen (-05) on valtavan itsepäinen, hiljainen jurnuttaja, joka ei anna periksi. Kärsii mieluummin seuraukset kuin antaa myöten.

ja 03 synt. On vaativa lapsi ja hankala kasvatettava. Testaa rajoja koko ajan ja jatkuvasti saa olla kieltämässä, mutta on sitten myös tosi herkkä poika. Jatkuvaa taistelua kasvatuksen kanssa, kun pitää olla kurin kanssa kovana, mutta sitten säikähtää kovaa komentamista.

04 syntynyt poika on ollut aina rauhallinen ja mahdottoman helppo kasvatettava. kummatkin pojat kuitenkin ihania mussujoita.:)

Hän on jo pian 16-vuotias. Luonne on hyväntuulinen, terveys hyvä, koulumenestys loistava. Ainoa vaikeus oli hänen kanssaan uniongelmat (heräily) alle 2-vuotiaana. Eivät poikanikaan kuitenkaan erityisen hankalia ole - mutta huomattavan paljon enemmän heissä on ollut kurinpitotyötä.

Todella helppoja, ihania, oikeudenmukaisia ja kultaisia tapauksia.



Pikkuveljensä -08 uskomaton riiviö.

Vauvana kuin ihmisen mieli; nukkui ja söi hyvin, eikä itkenyt kunnolla varmaan kuin muutaman yksittäisen kerran vauvavuotenaan. Uhmaiät helppoja hänen kanssaan. Neuvottelemalla pärjää tosi pitkälle vieläkin.



Hänen lisäkseen tyttö 6v.; todella kova temperamentti, rohkea, sitkeä ja ovela lapsi.



Ja poika 1½ v; haastava vauva, valvottaa (ilman koliikkivaivoja tms. vaivoja), on hankala syöttää ja todella aktiivinen.



Mutta tuo meidän esikoistytär on tosiaan kuin kävely puistossa; jos meillä olisi vain hänet, emme tietäisi "lasten hoidosta" yhtään mitään. ;)