Kaikissa työpaikkailmoituksissa ensimmäiset vaatimukset ovat avoimuus, sosiaalisuus ja dynaamisuus
Itse olen saanut autismikirjon diagnoosin 6 vuoden iässä. En ole sosiaalinen tai dynaaminen pälättäjä, mutta hoidan sovitut asiat sekunnintarkasti ja teen työt asiallisesti ja huolella. Eniten viihdyn omissa oloissa sekä yksin työskennellessä.
Eikö minunkaltaisille sitten ole enää tässä uudessa rekrymaailmassa mitään paikkaa kun jo ennen haastattelua vaaditaan olemaan räväkkä ekstrovertti?
Kommentit (7)
tärkeintä verkostopohjaisessa hevonpaskatyönhaussa ei ole se että oikeasti osaa jotain tai on kova vääntämään samaa työtä 8 tuntia tauotta putkeen herpaantumattomalla tarkkuudella.
tärkeintä on larpata tuottavaa ja viettää vapaa-aikaa muiden äänekkäiden larppaajien kanssa työajalla ja sen ulkopuolella.
jos ei leikkiin ryhdy, ei tule ylennyksiä ja olet yt:ssä ensimmäinen ulos ovesta vaikka osaisit työtehtäväsi autistisella tarkkuudella ja tunnollisuudella unissasikin.
kyllä se siitä helpottaa, kun tajuat miten primitiivisessä apinalajissa elämme. enemmän on väliä sillä miltä asiat näyttävät ja kenet tunnet. muut ovat pois heitettäviä anonyymejä työrukkasia
Riippuu työtehtävästä.
Suurin osa paremmista töistä asiantuntijana tai johtajana vaatii kovan osaamisen lisäksi pehmeitä taitoja sekä kykyä tehokkaaseen vuorokaikutukseen sidosryhmäläisten kanssa. Tuottavuus kärsii jos et osaa kommunikoida töihin liittyvistä asioista kuten kysyä apua, selittää ymmärrettävästi hankalia asioita, vaihtaa ideoita sekä esittää näkemyksiä ongelmien ratkaisuun.
Muun muassa tutkijaksi sekä mekaanisiin töihin pääsee ilman kummoista vuorovaikutteisuutta.
Vierailija kirjoitti:
tärkeintä verkostopohjaisessa hevonpaskatyönhaussa ei ole se että oikeasti osaa jotain tai on kova vääntämään samaa työtä 8 tuntia tauotta putkeen herpaantumattomalla tarkkuudella.
tärkeintä on larpata tuottavaa ja viettää vapaa-aikaa muiden äänekkäiden larppaajien kanssa työajalla ja sen ulkopuolella.
jos ei leikkiin ryhdy, ei tule ylennyksiä ja olet yt:ssä ensimmäinen ulos ovesta vaikka osaisit työtehtäväsi autistisella tarkkuudella ja tunnollisuudella unissasikin.
kyllä se siitä helpottaa, kun tajuat miten primitiivisessä apinalajissa elämme. enemmän on väliä sillä miltä asiat näyttävät ja kenet tunnet. muut ovat pois heitettäviä anonyymejä työrukkasia
Akateemisilla aloilla näin onkin, pl. muutama hassu työnimike jossa on pakko tehdäkin jotain itse esim. lääkäri tai opettaja.
Forbesissahan oli juttua siitä miten tietotyöläisistä 70% kokee työnsä täysin yhdentekeväksi tai palaverien ulkopuolella oikeaa tekemistä ei välttämättä ole edes tunniksi 7 tunnin aikana.
Duunarialoilla onkin sitten eri meno, läsnä on pakko olla henkisesti ja fyysisesti työvuoron jokainen sekunti tai potkut tulee. Ei ole liukuvia työaikoja ja iltapäivädinnereitä esimiesten kanssa.
Meillä nuo speksit on jo oletusarvona.
-sosiaaliala
Puppa ou jee 😎😎😎