Onko normaalia lapsen käytöstä?

Riippuu mitä tarkoitetaan normaalilla. Tyypillisesti lapsi oppii käyttäytymään noin jos hän saa sillä käytöksellä hyötyä itselleen.

Ei siskoni sinällään palkitse käytöstä, muttei siitä sanktiotakaan tuu. 

Vikaa päässä, tai katse vanhempiin..

Remmillä vetelisin niin loppuu ylimääränen huuto

Kai se riippuu vähän asiastakin ja siitä miten tärkeä se on.

Vanhempien hankala elämä on periytynyt lapseen. Tästä tapauksesta ei hyvää valitettavasti tule...

Oisko autistinen? Heillä on yleensä kehitys vähän hitaampaa ja tuollaiset hermoromahdukset aika yleisiä

Huomauttelu lapselle jatkuvasti on ikävää. Sanotaanko se nätisti vai kovin rumasti. Ymmärtääkö joku lasta myös. Kasvatus olisi pitänyt tehdä jo pienenä. Ei ole hyvä antaa toivoa jos jotain ei saakaan.

Vierailija kirjoitti:

Huomauttelu lapselle jatkuvasti on ikävää. Sanotaanko se nätisti vai kovin rumasti. Ymmärtääkö joku lasta myös. Kasvatus olisi pitänyt tehdä jo pienenä. Ei ole hyvä antaa toivoa jos jotain ei saakaan.

Tämä. Kerran näin bussissa äidin ja lapsen joka oli ehkä 10v. Äiti puhui todella kiukkuisesti ja kamalasti lapselle, tyyliin "että sä oot hirveä!"... bussi meni siirtolapuutarhan ohi jolloin lapsi sanoi jotain niistä mökeistä, johon äiti taas alkoi nauraa ja sanoi että "mitä sä sellasella tekisit". Ei ollut mitään hyväntahtoista naurua vaan juuri sellaista ootpas typerä... Tottakai lapsi alkoi itkeä, huutaa ja selkeästi yritti pistää vastaan siihen että äiti on itse hirveä ihminen. 

Ei kyse ole mistään sadistisesta kasvattamisesta. On ehkä jossain vaiheessa ollut vähän liian lepsua jopa. Se ettei aina kaikkea saa, ei kai ole helppoa hyväksyä. 

Vierailija kirjoitti:

Huomauttelu lapselle jatkuvasti on ikävää. Sanotaanko se nätisti vai kovin rumasti. Ymmärtääkö joku lasta myös. Kasvatus olisi pitänyt tehdä jo pienenä. Ei ole hyvä antaa toivoa jos jotain ei saakaan.

Huomauttelu on esim se, että viethän astiat koneeseen tai kerää roskasi lattialta. Ei mitään arvostelua ja syyttämistä.  

Osalla tytöistä murrosikä alkaa jo tuossa iässä ja siihen kuuluu nopeatkin mielialan vaihtelut ja ajatukset ovat myllerryksessä. Voi olla, että tyttö kokee huomauttelun astioiden viemisestä ärsyttävänä, hänellä todennäköisesti on oma ajatus siitä, että on viemässä astiat, kuhan on ensin tehnyt juuri meneillään olevat asiat ensin ja sitten äiti tulee tästä asiasta vielä jankkaamaan. Nuori ei välttämättä itse tunteenpurkauksen hetkellä pysty hillitsemään itseään ja ärsytys purkautuu ulos huutamisena ja kiljumisena. Oman murrosikäisen kanssa on itsellä ollut sama tilanne, että ihan pikku jutuista meni hermo ja sitten se purkautuu ulos huutona. Itse olen sitä mieltä, että on erittäin hyvä että nuori saa näyttää kaikenlaiset tunteensa kotona ja niistä kannattaa keskustella nuoren itsensä kanssa, kun tilanne on rauhoittunut. Ja nuori ei itsekään aina tiedä mikä ärsyttää ja saa tunteet kuohumaan. Mielestäni kuulostaa ihan normaalilta. Murrosikä on vaikeaa aikaa niin nuorelle kuin vanhemmillekin. Moni aikuinen varmasti on itse unohtanut sen, mitä kaikkea mielessä tuossa iässä tapahtuu. Hyvin moni nuori saa varmasti kuulla sitä, että miten huono käytöksinen on, kun näitä tunteen purkauksia tulee. Tärkeää olisi kysellä ja kuunnella nuorta ja ohjata käsittelemään tunteitaan ja ärtymystään ja myös hyväksyä se, että joskus vaan neuvoista huolimatta tulee tilanteita että ikäviin tilanteisiin nuori reagoi huutamalla. Heillä ei ole vielä kykyä käsitellä asioita aikuismaisesti ja fiksusti. Muistan, että olen itsekin nuorena käyttäytynyt noin, huutanut ja riehunut ihan pienestä ja muistan myös, että se kyllä helpotti, kun sai päästellä höyryt pihalle. Ihan täyspäinen ja hyvin käyttäytyvä aikuinen minusta on silti tullut. Mielestäni on ikävää kommentoida, että nuori pitäisi saada kovalla kurilla hiljaiseksi ja ei saisi näyttää niitä ikäviä tunteitaan. Sillä voi olla kauaskantoisia seurauksia, jos ei  nuoruusiässä saa turvallisessa ympäristössä harjoitella ja käsitellä tunteitaan. Tsemppiä tilanteeseen siskontyttösi kanssa. Suosittelen avoimesti juttelemaan hänen kanssaan rauhallisella hetkellä. Ihan vain kysellä kuulumisia ja miten menee. En tiedä miten läheisissä väleissä olette, mutta varmasti murrosikä tulee aiheuttamaan pidemmän aikaa hämmennystä nuoressa itsessään, joten kuuntelevia aikuisia ei nuoren elämässä voi olla koskaan liikaa. Joskus voi olla helpompi puhua jollekin muulle, kuin omalle äidilleen. 

Vierailija kirjoitti:

Ei siskoni sinällään palkitse käytöstä, muttei siitä sanktiotakaan tuu. 

Miksi siitä pitäisi tulla sanktio? Parasta on antaa olla ja huomioida lasta muissa tilanteissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huomauttelu lapselle jatkuvasti on ikävää. Sanotaanko se nätisti vai kovin rumasti. Ymmärtääkö joku lasta myös. Kasvatus olisi pitänyt tehdä jo pienenä. Ei ole hyvä antaa toivoa jos jotain ei saakaan.

Huomauttelu on esim se, että viethän astiat koneeseen tai kerää roskasi lattialta. Ei mitään arvostelua ja syyttämistä.  

Kyllähän tuo nyt aika negatiivista huomauttelua on. Enemmän sitä positiivista kasvatusta ja huomioimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllähän tuo nyt aika negatiivista huomauttelua on. Enemmän sitä positiivista kasvatusta ja huomioimista.

Miten se lapsi pitäisi opettaa vaikka viemään astiansa. 

En minä ainakaan alkaisi palveliaksi. Miten itse pyytäisit viemään ne astiat? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei siskoni sinällään palkitse käytöstä, muttei siitä sanktiotakaan tuu. 

Miksi siitä pitäisi tulla sanktio? Parasta on antaa olla ja huomioida lasta muissa tilanteissa.

Vastasin vaan viestiin, jossa epäiltiin saavan palkkiota raivohuudosta.