Taas tuli kutsu luokkakokoukseen, pitäisi muka mennä yläasteen kiusaajien kanssa viettämään iltaa

No ei mene sinne niitten pölvästien juhliin.

Ei sinne pakko ole mennä 

Oikea päätös

Aikuisten oikeasti! Sano sille sisäiselle teinillesi, että äiti menee nyt tapaamaan muita äitejä ja isiä. Kaikki on hyvin. Ihmiset kuulkaa voi oikeasti muuttua. Niille voi myös antaa uuden mahdollisuuden. Tosi lapsellista jättää menemättä, se vain paljastaa ettet ole yli jostain vieläkään. Mene rohkeasti, ihmisiä kaikki ollaan ja jollain on voinut olla tosi vaikeaakin, ja sit ne on nykyään erilaisia. Kuvittele, että menisit töihin. Ei sielläkään kaikkia voi miellyttää, mutta töitä on tehtävä. 

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti! Sano sille sisäiselle teinillesi, että äiti menee nyt tapaamaan muita äitejä ja isiä. Kaikki on hyvin. Ihmiset kuulkaa voi oikeasti muuttua. Niille voi myös antaa uuden mahdollisuuden. Tosi lapsellista jättää menemättä, se vain paljastaa ettet ole yli jostain vieläkään. Mene rohkeasti, ihmisiä kaikki ollaan ja jollain on voinut olla tosi vaikeaakin, ja sit ne on nykyään erilaisia. Kuvittele, että menisit töihin. Ei sielläkään kaikkia voi miellyttää, mutta töitä on tehtävä. 

Suurin osa kiusaajista ei muutu.

Ei pidä. Itse en ainakaan aio mennä jos meillä sellainen joskus on. 

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti! Sano sille sisäiselle teinillesi, että äiti menee nyt tapaamaan muita äitejä ja isiä. Kaikki on hyvin. Ihmiset kuulkaa voi oikeasti muuttua. Niille voi myös antaa uuden mahdollisuuden. Tosi lapsellista jättää menemättä, se vain paljastaa ettet ole yli jostain vieläkään. Mene rohkeasti, ihmisiä kaikki ollaan ja jollain on voinut olla tosi vaikeaakin, ja sit ne on nykyään erilaisia. Kuvittele, että menisit töihin. Ei sielläkään kaikkia voi miellyttää, mutta töitä on tehtävä. 

Miksi?

AIkuisena on se hieno homma että saa valita seuransa.

Sillä ei ole mitään väliä onko nuo muuttunu vai ei, niiden lasten kuuluisi tietää millaisia niiden vanhemmat on ollu.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti! Sano sille sisäiselle teinillesi, että äiti menee nyt tapaamaan muita äitejä ja isiä. Kaikki on hyvin. Ihmiset kuulkaa voi oikeasti muuttua. Niille voi myös antaa uuden mahdollisuuden. Tosi lapsellista jättää menemättä, se vain paljastaa ettet ole yli jostain vieläkään. Mene rohkeasti, ihmisiä kaikki ollaan ja jollain on voinut olla tosi vaikeaakin, ja sit ne on nykyään erilaisia. Kuvittele, että menisit töihin. Ei sielläkään kaikkia voi miellyttää, mutta töitä on tehtävä. 

Semmoset kiusaajien puolustelut sieltä. Luuletko ettei kiusatulla ole ollut vaikeaa???

Vierailija kirjoitti:

Ei pidä. Itse en ainakaan aio mennä jos meillä sellainen joskus on. 

Sama juttu. Eikä ne edes mua kutsuisi :D halveksin niitä ihmisiä 

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti! Sano sille sisäiselle teinillesi, että äiti menee nyt tapaamaan muita äitejä ja isiä. Kaikki on hyvin. Ihmiset kuulkaa voi oikeasti muuttua. Niille voi myös antaa uuden mahdollisuuden. Tosi lapsellista jättää menemättä, se vain paljastaa ettet ole yli jostain vieläkään. Mene rohkeasti, ihmisiä kaikki ollaan ja jollain on voinut olla tosi vaikeaakin, ja sit ne on nykyään erilaisia. Kuvittele, että menisit töihin. Ei sielläkään kaikkia voi miellyttää, mutta töitä on tehtävä. 

Moi vaan entinen koulukiusaaja. That dog älähts to which kalig kälähts

Millä tavalla "pitäisi"? Kai sinä ymmärrät, miten kutsut toimivat: Joko otat sen vastaan tai et. Siitä ei tarvitse vauvapalstalle raportoida.

Minä olin maaltamuuttaneena kiusattu ala-asteella Helsingissä. Tilanne vähän parani yläasteella ja lukiossa, kun mätin kiusaajiani pataan.

Meillä oli ala-asteen luokkakokous, kun olin 35-vuotias. Olin opiskellut, asunut ulkomailla, minulla oli hyvä työpaikka, kavereita ja ihana perhe. Kiusaajani olivat samanlaisia räkänokkia kuin silloinkin. Siinä ne sitten taputtelivat selkään ja minä teeskentelin myötätuntoista. Sisimmissäni olin lapselllisen vahingoniloinen.

Liikaa juoruilua, en ikinä menisi siihen luolaan.

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti! Sano sille sisäiselle teinillesi, että äiti menee nyt tapaamaan muita äitejä ja isiä. Kaikki on hyvin. Ihmiset kuulkaa voi oikeasti muuttua. Niille voi myös antaa uuden mahdollisuuden. Tosi lapsellista jättää menemättä, se vain paljastaa ettet ole yli jostain vieläkään. Mene rohkeasti, ihmisiä kaikki ollaan ja jollain on voinut olla tosi vaikeaakin, ja sit ne on nykyään erilaisia. Kuvittele, että menisit töihin. Ei sielläkään kaikkia voi miellyttää, mutta töitä on tehtävä. 

Mun kokemuksen mukaan se tyttö joka muuttui kiusaajaksi yläasteella on edelleen kyll vähän kröhömm.. Kaikki ne pinnalliset narsistiset piirteet jotka alkoi pukkaamaan esiin siinä 12v paikkeilla kyllä on ja pysyy, elää ja voi hyvin. Samalla kiusasi toisen kaverin tk eläkkeelle. Itse elää unelmaansa Helsingissä oikein tyytyväisenä. Ei muuttunut. Kiusaajia on erilaisia ja syyt taustalla vaihtelee. Varmaan osa muuttuukin jos on esim omaa phoinvointia kipuillut ennen ja nyt käynyt asiat läpi. Mutta esim tämä jonka itsetuntenut oli oikein hyvistä lähtökohdista eikä näe mitään ongelmaa omassa toiminnassaan edelleenkään.

Moni haluaa sinne sen tutun ja turvallisen kiusatun, väheksytyn ja naureskellun koulu'toverin', ettei itse joutuisi kiusatuksi.

Eihän possu pääse saparostaan eikä kiusaaja kiusaamisestaan, kohde vain vaihtuu. Kiusaajat paljastavat luonteensa jo varhain. 

Muistakaa kiusatut: nimet mieleen ja informaatiota aina työnantajille, että minkälaisista tyypeistä on kyse. Kiusaajat aiheuttavat melkoisia menoja myös työpaikoilla.

Ei mikään pakko ole mennä viettämään iltaa. Voit mennä ihan vain pilaamaan niiden illan vietot.

En menisi, eihän niitä ole nähnyt vuosikymmeniin, vieraita ihmisiä nyt.

Ala-asteen luokkakokoukseen unohdin mennä. Vain kaksi ihmistä muisti mennä. Ylä-asteella ja lukiossa tai muussakaan koulussa ei sovittu mistään mitään. Kaikilla luokka-asteilla oli niin myrkyllinen ilmapiiri ja kaikki vihaavat toisiaan lähes avoimesti tai kaikki halusi välttyä joutumasta kiusatuksi tms.  Ketään ei oikeastaan kiinnosta kukaan. 

Välillä mietin, että oliko kukaan oikeasti edes ystävä omasta lapsuudesta ja nuoruudesta. Että tuskin menisin vaikka olisi. Eikä musta ole tullut mitään tai saanut mitään oikeasti hyvää kumppania edes. Olen tämän ryhmän White Trash ja Kontulan prinsessaksikin tituleerattu. Että näillä meriiteillä taidan jättää koko elämän muutenkin välistä. 

Toisaalta ne jotka menestyivät elämässä eivät tosin yllätä. He olivat sellaisia kameleontteja ja juuri niitä sivustakatsojia. Ei asioihin puuttuvia. 

Jep jos jotain olen oppinut tähän ikään mennessä, kannattaa pitää turpa kiinni ja olla nöyrä, niin voi teoriassa edes joskus olla jotain kun tarpeeksi kauan jaksaa nöyristellä. 

Mutta toisaalta Suomessa mikään ei ole pakko, joten olkoot. Ne jotka nauttii simputuksesta , saavat toki olla osa järjestelmää. 

En edes tunnistaisi vanhoja luokkakavereita. En ollut kiusattu enkä kiusaaja. 

Vierailija kirjoitti:

Aikuisten oikeasti! Sano sille sisäiselle teinillesi, että äiti menee nyt tapaamaan muita äitejä ja isiä. Kaikki on hyvin. Ihmiset kuulkaa voi oikeasti muuttua. Niille voi myös antaa uuden mahdollisuuden. Tosi lapsellista jättää menemättä, se vain paljastaa ettet ole yli jostain vieläkään. Mene rohkeasti, ihmisiä kaikki ollaan ja jollain on voinut olla tosi vaikeaakin, ja sit ne on nykyään erilaisia. Kuvittele, että menisit töihin. Ei sielläkään kaikkia voi miellyttää, mutta töitä on tehtävä. 

Välillä kun sattuu ohimennen näkemään vanhoja ikäviä luokkalaisia, jotka ovat niitä isiä ja äitejä ja ihan kunnon ammateissa, niin silti heissä näkee edelleen yli 20 vuotta myöhemmin sen kiusaajan virneen. Mädät ihmiset eivät muutu aikuistuessaan.