Lue keskustelun säännöt.
Erilainen taloudellinen tilanne parisuhteessa
14.09.2024 |
Emme asu yhdessä vielä mutta muutaman vuoden sisällä on tarkoitus. Me ollaan molemmat hyvätuloisia mutta mä olen lainani maksanut ja muutenkin mun menot on pienemmät. Puolisolla on vielä reilusti asuntolainaa ja kulurakenne muutenkin raskaampi. Musta on tosi kurjaa kun tiedän että hänellä on tiukkaa ja samaan aikaan mä lepuutan tileillä tosi isoja summia. Puoliso ei millään tavalla aiheuta tätä fiilistä, ihan vaan tämä tilanne. Onko teillä muilla samanlaisia fiiliksiä ja miten olette sen ajatelleet? Tuetteko puolisoanne taloudellisesti jotenkin? (Käytän nyt sanaa puoliso, emme ole naimisissa myöskään.)
Kommentit (45)
Sun rahat on sun rahoja.kumpikin huolehtii oman taloudellisen tilanteensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No hän itse on halunnut sen lainan ottaa, miksi nyt alkaisit hänen lainojaan maksamaan?
Itse tienaan töissä noin 4000 kuussa bruttona ja puoliso on opiskelija. Eletään puolison elintasolla eli asutaan hoasilla, syödään unicafessa, kokataan kotona nistaria jne.
Vierailija kirjoitti:
No hän itse on halunnut sen lainan ottaa, miksi nyt alkaisit hänen lainojaan maksamaan?
En mä niitä lainoja ajatellut maksaa mutta mietin että jos maksaisin jotenkin vaivihkaa enemmän arjen kuluja tms. Nyt ne menee aika lailla puoliksi. Sentilleen ei lasketa. Tai joskus mietin että entä jos ostaisin jotain sellaista lahjaksi, jonka hankkimista tiedän hänen miettineen.
Rahat sinun, itse päätät niiden käytöstä ja tuetko ketään taloudellisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos hän on hyvätuloinen, niin miksi ihmeessä tarvitsee tukea. Luulisi nyt, että on tehnyt laskelmat, että saa lainat maksettua ajallaan. Ei minua häirinnyt yhtään, että eksä sijoitti rahojaan ja minä maksoin lainaani. Suurin piirtein saman verran tienattiin nettona.
Ei mitenkään ennen kuin on allekirjoitettu virallinen elatusvelvollisuuslappu eli avioliitto. Sitä ennen älä missään nimessä sotkeudu toisen talouteen rahallisesti. Sanon tämän hyvin toimeentulevana, mutta jatkuvasti kädestä suuhun elävänä kun elätän vielä paremmin toimeentulevaa. Itse tekisin tämän uudestaan vasta siinä vaiheessa kun on laillisesti virallista. Parisuhteeseen ei kuulu rahan ja omaisuuden sekoittaminen. Ne tulevat kun on virallista eli joko avoliitossa 5 vuotta tai avioliitto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ette asu edes yhdessä ja nyt haluat jo opettaa hänet, että sinä kyllä hoidat myös hänen kulujaan. Sitten, kun muutatte yhteen, niin hän pitää sitä automaationa, että sinä hoidat suurimman osan arjen kuluista.
"Puoliso ei millään tavalla aiheuta tätä fiilistä" luki aloituksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään ennen kuin on allekirjoitettu virallinen elatusvelvollisuuslappu eli avioliitto. Sitä ennen älä missään nimessä sotkeudu toisen talouteen rahallisesti. Sanon tämän hyvin toimeentulevana, mutta jatkuvasti kädestä suuhun elävänä kun elätän vielä paremmin toimeentulevaa. Itse tekisin tämän uudestaan vasta siinä vaiheessa kun on laillisesti virallista. Parisuhteeseen ei kuulu rahan ja omaisuuden sekoittaminen. Ne tulevat kun on virallista eli joko avoliitossa 5 vuotta tai avioliitto.
Elatusvelvollisuus ei ulotu puolison lainojen maksuun eikä hänen haluamansa elintason tarjoamiseen. Laissa on näin "Kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen." Laki lähtee siten nykyisin ajatellusta päinvastaisesti eli molempien tulee osallistua elatukseen eikä niin kuin nyt ajatellaan, että toisen tulee elättää.
Avioliitossakaan ei ole tarpeen sekoittaa rahaa ja omaisuutta. Molemmat omistavat edelleen omansa ja jos siirtää toisen tilille 10 000 e, tulkitaan se lahjaksi.
Tiedätkö nyt ihan tarkalleen hänen rahatilanteensa? Tutulla oli paljon lainaa, mutta oli myös paljon sijoituksia. Silloin sai sijoituksista enemmän tuottoa kuin lainasta oli kuluja. Toisekseen on myös luonteeltaan vähän pihi arjessa ja voi saada kuvan, että voi olla tiukkaa vaikka ei todellakaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö oikeudenmukainen olisi se että menot jaetaan suhteessa tuloihin tyyliin toinen 60% ja toinen 40%. Jos kyseessä asuntolaina, ehkä 50%.
Jäljellä jäävä säästösumma voitaisiin myös jakaa samassa suhteessa, jotta enemmön tienasvalle jää itselleen enemmän, eikä tarvitse ajatella, että rahoittaa toista.
Pysy ihan vaan kärttyisenä vanhanapiikana, siis jos olet nainen. Jos olet mies, niin jatka eunukin elämää jatkossakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liittomme alkuaikoina olin todella persaukinen. Paljon hyvätuloisempi vaimoni jeesasi ja maksoi mm kalliin polvileikkauksen yksityisellä. Nyt on tilanne päinvastoin 35 vuoden liiton jälkeen ja maksan "potut pottuina". Vaimo voi mm pari kertaa vuodessa valita matkakohteen ja mä maksan viulut. Raha-asioista ei ole koskaan riidelty. "Mustanaamio on hyvä hyville."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hän itse on halunnut sen lainan ottaa, miksi nyt alkaisit hänen lainojaan maksamaan?
En mä niitä lainoja ajatellut maksaa mutta mietin että jos maksaisin jotenkin vaivihkaa enemmän arjen kuluja tms. Nyt ne menee aika lailla puoliksi. Sentilleen ei lasketa. Tai joskus mietin että entä jos ostaisin jotain sellaista lahjaksi, jonka hankkimista tiedän hänen miettineen.
Yleensä riittääkin jos pyöristää euroon, ainakin jos viikon jaksoissa tarjastelee rahan menoja.
Vierailija kirjoitti:
Liittomme alkuaikoina olin todella persaukinen. Paljon hyvätuloisempi vaimoni jeesasi ja maksoi mm kalliin polvileikkauksen yksityisellä. Nyt on tilanne päinvastoin 35 vuoden liiton jälkeen ja maksan "potut pottuina". Vaimo voi mm pari kertaa vuodessa valita matkakohteen ja mä maksan viulut. Raha-asioista ei ole koskaan riidelty. "Mustanaamio on hyvä hyville."
Tuossa on vaan se ero, että ap:n kumppani on hyvätuloinen eikä persaukinen.
Vierailija kirjoitti:
Eikö oikeudenmukainen olisi se että menot jaetaan suhteessa tuloihin tyyliin toinen 60% ja toinen 40%. Jos kyseessä asuntolaina, ehkä 50%.
Jäljellä jäävä säästösumma voitaisiin myös jakaa samassa suhteessa, jotta enemmön tienasvalle jää itselleen enemmän, eikä tarvitse ajatella, että rahoittaa toista.
Miksi on oikeudenmukaista jakaa menot suhteessa tuloihin?
Jos asun yksin, maksan kaiken 100%, olipa tuloni mitkä tahansa. Jos asun parisuhteessa, maksan yhteisistä kuluista 50%, olipa tuloni mitkä tahansa. Oikeudenmukaisuus ei tarkoita sitä, että toiselle tulee maksuvelvollisuus, kun minä haluan kuluttaa.
Kiitos näkemyksistä :) Se on tietysti totta että omillani saan tehdä ihan mitä haluan. Tiedän puolisoni tilanteen kyllä aika hyvin. Vaihtoi asuntoa juuri ennen kuin korot kääntyivät nousuun. Aika iso laina on ja korkojen osuus on noussut todella paljon. Aika lailla kädestä suuhun elää isoista tuloista huolimatta.
Tiedän että hän ei haluaisi ns. olla siivellä ja siksi olenkin miettinyt että miten olisin taloudellisena tukena vähän vaivihkaa. En ole lainkaan huolissani siitä että hän jotenkin "tottuisi" siihen että minä hoidan kaikki arjen kulut tai alkaisi pitää sellaista itsestäänselvyytenä.
Itselleni antaminen on paljon luontaisempaa kuin saaminen ja se tuo mulle itselleni paljon iloa ja hyvää mieltä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Kiitos näkemyksistä :) Se on tietysti totta että omillani saan tehdä ihan mitä haluan. Tiedän puolisoni tilanteen kyllä aika hyvin. Vaihtoi asuntoa juuri ennen kuin korot kääntyivät nousuun. Aika iso laina on ja korkojen osuus on noussut todella paljon. Aika lailla kädestä suuhun elää isoista tuloista huolimatta.
Tiedän että hän ei haluaisi ns. olla siivellä ja siksi olenkin miettinyt että miten olisin taloudellisena tukena vähän vaivihkaa. En ole lainkaan huolissani siitä että hän jotenkin "tottuisi" siihen että minä hoidan kaikki arjen kulut tai alkaisi pitää sellaista itsestäänselvyytenä.
Itselleni antaminen on paljon luontaisempaa kuin saaminen ja se tuo mulle itselleni paljon iloa ja hyvää mieltä.
Ap
No sitten autat, jos siitä tulee sulle iloa ja hyvää mieltä. Ei kai sinun siitä tarvitse keltään muulta mielipidettä kysyä.
Tai jos olet itse tuossa mun puolison asemassa, miten itse haluaisit että se sun kumppani tukee sua vai haluaisitko ollenkaan?