Palstalaisten outo kuva varakkaiden elämästä

Niin. Ehkä on ajatus että osa on muualla kun on rahaa laittaa vaikka mökki ja sauna. Tai on kalusteita jossa olla, vaikka sohva. Mutta eipä se elämä aina eroa muista. 

Ei vain palstalaisten, vaan ihan yleinen mielikuva. Sen syntyyn on vaikuttaneet jo monien satojen vuosien ajan kulttuuri, fiktio ja fakta kirjallisuus ja median luoma kuva.

Esimerkkinä lokki valaisin, Tesla ja sähköpyörä ovat usein "enemmän tienaavien" omistuksessa.

Harva kuitenkaan tietää miten "oikeasti" rikas ihminen elää, sillä mitä enemmän rahaa sitä vähemmän haluaa näyttää muille vaurautensa. Tämän näkee mm. Hollywood näyttelijöiden joukossa. Tulokkaat näyttävät vaurautensa ja Adam Sandler kuljee 15v vanhoissa shortseissa

Kun perustin firman 10 vuotta sitten musta tuli rikas elosteleva jaska

Vierailija kirjoitti:

Ei vain palstalaisten, vaan ihan yleinen mielikuva. Sen syntyyn on vaikuttaneet jo monien satojen vuosien ajan kulttuuri, fiktio ja fakta kirjallisuus ja median luoma kuva.

Esimerkkinä lokki valaisin, Tesla ja sähköpyörä ovat usein "enemmän tienaavien" omistuksessa.

Harva kuitenkaan tietää miten "oikeasti" rikas ihminen elää, sillä mitä enemmän rahaa sitä vähemmän haluaa näyttää muille vaurautensa. Tämän näkee mm. Hollywood näyttelijöiden joukossa. Tulokkaat näyttävät vaurautensa ja Adam Sandler kuljee 15v vanhoissa shortseissa

Tietenkin jos unelmoi olevansa varakas, olisi tylsä unelmoida tavallisesta elämästä. 

Meillä ei muuten ole Lokkia eikä Teslaa, sähköpyörä löytyy :) Kukaan ei arvaisi meistä tulotasoa päällepäin katsottuna Prismassa. 

Nauroin juuri puolisolleni että vanhimmat alushousuni ovat 20 vuotta vanhoja H&M rääsyjä ja joutaisivat roskiin. Oikeasti en tietenkään heitä ehjiä vaatteita pois. Ostan alennustuotteita kuten kaikki muutkin enkä raaski laittaa käsilaukkuun montaa sataa euroa koska se tuntuu hullulta. Pihi en kuitenkaan ole, mutta en nauti erityisesti shoppailusta. 

Vierailija kirjoitti:

Kun perustin firman 10 vuotta sitten musta tuli rikas elosteleva jaska

Ai heti vai? :D Pitääpä tehdä sama temppu. 

Ei oikeastaan kannattaisi kadehtia ketään eikä mitään. Kaikilla on omat ongelmansa.

Harvoille kateus antaa mitään syytä yrittää kohentaa omaa elämäänsä. Ja  ainahan joka tapauksessa jonka kuvitellaan elävän jotenkin parempa elämää.

Loppujen lopuksi on vähän mitä ihminen tarvitsee.

Mä kyllä ostaisin kaikkea ihanaa jos saisin 5000 e nettona. Mun pakollisiin menoihin menee n 1500 e, sitten laittaisin säästöön n.2000e. Ja 1500 e menis tuhlailuun. Se olis mukavaa:)

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä ostaisin kaikkea ihanaa jos saisin 5000 e nettona. Mun pakollisiin menoihin menee n 1500 e, sitten laittaisin säästöön n.2000e. Ja 1500 e menis tuhlailuun. Se olis mukavaa:)

Montako kuukautta menisi kun se kaikki ihana olisi ostettu eikä tekisi enää mieli mitään? Vai keksisitkö loputtomiin juttuja joita haluaisit? Millaisia juttuja ne olisivat? Ap

Ja toinen olettamus on se, että jos jollakin on keskimääräistä paremmat tulot, niin se ihminen muuttuu ykskaks ihan hirveäksi, hylkää arvonsa ja ryhtyy vaan sikailemaan. Ei haluta ymmärtää, että raha ja sivistys voivat kulkea käsikädessä ja että vaikka ansaitsee yli keskiarvon, niin arvostaa silti hyvinvointiyhteiskuntaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä kyllä ostaisin kaikkea ihanaa jos saisin 5000 e nettona. Mun pakollisiin menoihin menee n 1500 e, sitten laittaisin säästöön n.2000e. Ja 1500 e menis tuhlailuun. Se olis mukavaa:)

Montako kuukautta menisi kun se kaikki ihana olisi ostettu eikä tekisi enää mieli mitään? Vai keksisitkö loputtomiin juttuja joita haluaisit? Millaisia juttuja ne olisivat? Ap

Jos on alaluokkainen maku niin nettikaupat ovat täynnä (huonolaatuisia) vaatteita, sisustusjuttuja ja muuta krääsää, jota tilata. Siinä vaiheessa kun uusi paketti saapuu, edellinen tavara onkin jo mennyt rikki.

Vierailija kirjoitti:

Ja toinen olettamus on se, että jos jollakin on keskimääräistä paremmat tulot, niin se ihminen muuttuu ykskaks ihan hirveäksi, hylkää arvonsa ja ryhtyy vaan sikailemaan. Ei haluta ymmärtää, että raha ja sivistys voivat kulkea käsikädessä ja että vaikka ansaitsee yli keskiarvon, niin arvostaa silti hyvinvointiyhteiskuntaa. 

Tuo oletus johtuu siitä, että ihminen kuvittelee varakkaiden käyttäytyvän kuten itse käyttäytyisi, jos saisi saman määrän rahaa.

Pitääkö paikkansa, että rikkaat haistavat köyhien pelon ja osaavat siksi käyttää heitä hyväkseen?

Näin totaalisen köyhänä eroa on se, että minulla ei ole työtä, autoa, omakotitaloa tai mökkiä. Ei myöskään lemmikkiä. Asun rähjäisessä lähiössä narkkien ympäröimänä, mutta no, luonto on lähellä. Toisaalta sitten taas asioille on pitkä matka ja rahaa kulkemiseen ei oikein olisi. Rahojen riittävyyttä joudun miettimään jatkuvasti. Mistä rahat talvikenkiin? Toinen talvitakki olisi tarpeen. Opiskelevia lapsiani en voi auttaa ollenkaan ja hallituksen heikennykset opiskelijoiden toimeentuloon huolestuttavat todella paljon. Tulevaisuus näyttäytyy epävarmana ja pelottavana.

Rikkaissa ihmisissä on persreikiä siinä missä köyhissäkin. Silti vain rikkaille sanotaan että rahalla ei voi ostaa onnea. Köyhille ei koskaan sanota että rahattomuudella ei voi ostaa onnea. Se olisi ihan yhtä järkevää, eli yhtä järjetöntä. 

Vierailija kirjoitti:

Näin totaalisen köyhänä eroa on se, että minulla ei ole työtä, autoa, omakotitaloa tai mökkiä. Ei myöskään lemmikkiä. Asun rähjäisessä lähiössä narkkien ympäröimänä, mutta no, luonto on lähellä. Toisaalta sitten taas asioille on pitkä matka ja rahaa kulkemiseen ei oikein olisi. Rahojen riittävyyttä joudun miettimään jatkuvasti. Mistä rahat talvikenkiin? Toinen talvitakki olisi tarpeen. Opiskelevia lapsiani en voi auttaa ollenkaan ja hallituksen heikennykset opiskelijoiden toimeentuloon huolestuttavat todella paljon. Tulevaisuus näyttäytyy epävarmana ja pelottavana.

Olet asian ytimessä. Tämä on muuten se suurin luksus suurissa tuloissa, turvallisuus. Kukaan ei tietenkään tiedä tulevasta, voi sairastua ja menettää työnsä ja omaisuutensa mutta ei tarvitse pelätä mitä tekee huomenna tai ensi viikolla jos tuet pienenevät tai jokin asia rikkoontuu. Olen itse pienituloisesta perheestä joten varaudun ja säästän. Tarkoitukseni ei ollut vähätellä köyhyyttä, lähinnä ajoin takaa sitä että on hassua kuvitella että suurituloinen ei voisi roikkua palstalla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö paikkansa, että rikkaat haistavat köyhien pelon ja osaavat siksi käyttää heitä hyväkseen?

En tiedä, en ole rikas. Pelkästään suurituloinen mutta en mikään miljonääri. Köyhä olen kyllä ollut ja silloin en havainnut tuollaista. Ap

Vierailija kirjoitti:

Näin totaalisen köyhänä eroa on se, että minulla ei ole työtä, autoa, omakotitaloa tai mökkiä. Ei myöskään lemmikkiä. Asun rähjäisessä lähiössä narkkien ympäröimänä, mutta no, luonto on lähellä. Toisaalta sitten taas asioille on pitkä matka ja rahaa kulkemiseen ei oikein olisi. Rahojen riittävyyttä joudun miettimään jatkuvasti. Mistä rahat talvikenkiin? Toinen talvitakki olisi tarpeen. Opiskelevia lapsiani en voi auttaa ollenkaan ja hallituksen heikennykset opiskelijoiden toimeentuloon huolestuttavat todella paljon. Tulevaisuus näyttäytyy epävarmana ja pelottavana.

Niin, ero köyhän ja (edes hädin tuskin) keskiluokkaisen välillä on paljon suurempi kuin sen keskiluokkaisen ja varakkaan. 

Sitähän on ihan tutkittukin, että raha lisää ihmisen motivaatiota vain tiettyyn pisteeseen. Sitten kun sitä alkaa olla riittävästi kattamaan kaikki tarpeet, ei elämä muutu oleellisesti paremmaksi vaikka sitä rahaa tulisi enemmän. Toki on olemassa sellainen ihmistyyppi joka onnistuu törsäämään kaiken mitä saa, tuloista riippumatta, mutta heitä on vain pieni osa ja toisaalta harvemmin se raha ja tuhlaaminen onnea tuo. 

Olen keskituloisesta perheestä. En haaveillut lapsena varakkuudesta ja nyt kun olen jo eläkkeellä voisin rahan puolesta tehdä ja ostaa melkein mitä vain, mutta ei kiinnosta.

En ole koskaan ollut tavaran perään enkä edes elämysten perään, niin että olisin halunnut ylellisiä ulkomaanmatkoja tai ylipäätään mitään sellaista, jonka saamisesa raha on välttämätöntä.

Olen täysin tyytyväinen sienestäessäni kotikulmilla vanhan koirani kanssa. Rikkauteni on sitä, että minulta ei puutu mitään, tänääkään.

Sama kokemus aloittajan kanssa. 

Tavatessa olimme mieheni kanssa köyhiä kuin kirkonrotat, opiskelijoita. Olimme molemmat lähtöisin hyvin pienituloisista perheistä.

Viime vuosina vihdoin saatu väitösinvestoinnit ym uran rakentelut poikimaan myös tuloja ja ap:n kanssa samaa luokkaa tulot. 

Kaikkea jaskaa on elämään mahtunut. Raha näkyy lähinnä siinä, että lapset saa harrastaa soittamista, luistelua ym. Tai jos tarvitsemme sohvan, pesutornin, uuden auton niin ostan ne saman tein ilman velkaa. 

Matkusteluun on mennyt aika paljon rahaa, ajattelen sen investointina perheen hyvinvointiin.

No se nyt on sellaista. Ihmisten on vaikea hahmottaa, että ihmiset elävät erilaista elämää, ja silti heillä on ihan samanlaisia tarpeita. Kerroin joskus täällä olevani diplomaattitehtävässä, ja siitä tuli ihan sama reaktio. Että ei diplomaatti oikeasti täällä olisi. Miksi ihmeessä ei? Ihan yhtä lailla kenellä tahansa on joskus tylsää, ja voi olla hauska hetki väitellä.