Keisarin uudet vaatteet -ilmiö:
Katselinpa tässä Woody Allenin leffan Whatever Works ja huomasin ajattelevani, että "tämähän on oikeasti täyttä p..." Samaan aikaan mietin, että minussa on varmaan itsessäni joku vika (olen liian yksinkertainen tms.) kun en tajunnut leffan neroutta. En ole koskaan kuullut kenenkään haukkuvan kyseisen ohjaajan teoksia, joten julkisesti en koskaan tunnustaisi mielipidettäni.
Onko teillä muilla joku tällainen teos/henkilö, jonka suuruutta ette voi ymmärtää mutta pidätte kuitenkin mielipiteenne omananne? Jos joku ymmärtää, mitä tarkoitan?
Kommentit (14)
Ainakin tuohon voin yhtyä, että Allenin leffat on minusta ihan yliarvostettuja. En ole koskaan tykännyt niistä, vaikken ihan tyhmä olekaan (niitähän mainostetaan älykköleffoina, ainakin niitä varhaisempia).
Jos en jotakin tajua tai se ei minusta ole hieno, se ei ole suuri eikä hieno vaikka joku muu sellaista väittäisikin.
Kyllä sen näkee ja tajuaa, jos joku taideteos on todella hyvä. Sen hyvyyden tajuaa vaikkei se esim. kirja avautuisi kaikissa kohdin ekalla lukukerralla vaan seuraavillekin lukukerroille jää vielä jotakin uutta havainnoitavaa.
Jos en jotakin tajua tai se ei minusta ole hieno, se ei ole suuri eikä hieno vaikka joku muu sellaista väittäisikin.
Kyllä sen näkee ja tajuaa, jos joku taideteos on todella hyvä. Sen hyvyyden tajuaa vaikkei se esim. kirja avautuisi kaikissa kohdin ekalla lukukerralla vaan seuraavillekin lukukerroille jää vielä jotakin uutta havainnoitavaa.
Jotta voisi edes suhteellisen objektiivisesti arvostella taideteosta, pitää olla edes kohtuullinen tuntemus ko. alan tuotannosta. Jos ei tunne kuvataidetta tai musiikkia lainkaan, on aika heppoiset perusteet alkaa arvostella taidetta muuten kuin perustelemalla "en tykkää, koska ei ole kaunis."
Normaalilla järjellä varustettu ihminen kyllä tajuaa jos näkee jotakin todella hienoa. Vaikkei tietäisi yhdenkään instrumentin nimeä eikä tietäisi musiikkilajista mitään mutta kyllä sen korva sanoo jos kuulostaa hyvälle. Siis todella hyvälle.
Se on vaan sellaisten "älykköjen" marinaa, että pitää olla asiaan perehtynyt, jotta voi taidetta arvostella. Kyllähän sen maalauksistakin näkee, onko ne hyviä vai ei. esim. Picassoa pidetään kyllä hyvänä ja taiteena mutta kyllä sen taide sellaista on ettei moni ottaisi omalle seinälleen. Joten voi sanoa, että parempaakin taidetta on kyllä tehty. Taide on hyvää silloin kun se puhuttelee sellaistakin ihmistä, jolla ei ole asiantuntemusta.
Jos en jotakin tajua tai se ei minusta ole hieno, se ei ole suuri eikä hieno vaikka joku muu sellaista väittäisikin.
Kyllä sen näkee ja tajuaa, jos joku taideteos on todella hyvä. Sen hyvyyden tajuaa vaikkei se esim. kirja avautuisi kaikissa kohdin ekalla lukukerralla vaan seuraavillekin lukukerroille jää vielä jotakin uutta havainnoitavaa.
Jotta voisi edes suhteellisen objektiivisesti arvostella taideteosta, pitää olla edes kohtuullinen tuntemus ko. alan tuotannosta. Jos ei tunne kuvataidetta tai musiikkia lainkaan, on aika heppoiset perusteet alkaa arvostella taidetta muuten kuin perustelemalla "en tykkää, koska ei ole kaunis."
Paul Coelhon kirjat
Kieslowskin filmit
nyt esimerkiksi
Normaalilla järjellä varustettu ihminen kyllä tajuaa jos näkee jotakin todella hienoa. Vaikkei tietäisi yhdenkään instrumentin nimeä eikä tietäisi musiikkilajista mitään mutta kyllä sen korva sanoo jos kuulostaa hyvälle. Siis todella hyvälle.
Se on vaan sellaisten "älykköjen" marinaa, että pitää olla asiaan perehtynyt, jotta voi taidetta arvostella. Kyllähän sen maalauksistakin näkee, onko ne hyviä vai ei. esim. Picassoa pidetään kyllä hyvänä ja taiteena mutta kyllä sen taide sellaista on ettei moni ottaisi omalle seinälleen. Joten voi sanoa, että parempaakin taidetta on kyllä tehty. Taide on hyvää silloin kun se puhuttelee sellaistakin ihmistä, jolla ei ole asiantuntemusta.
Jos en jotakin tajua tai se ei minusta ole hieno, se ei ole suuri eikä hieno vaikka joku muu sellaista väittäisikin.
Kyllä sen näkee ja tajuaa, jos joku taideteos on todella hyvä. Sen hyvyyden tajuaa vaikkei se esim. kirja avautuisi kaikissa kohdin ekalla lukukerralla vaan seuraavillekin lukukerroille jää vielä jotakin uutta havainnoitavaa.
Jotta voisi edes suhteellisen objektiivisesti arvostella taideteosta, pitää olla edes kohtuullinen tuntemus ko. alan tuotannosta. Jos ei tunne kuvataidetta tai musiikkia lainkaan, on aika heppoiset perusteet alkaa arvostella taidetta muuten kuin perustelemalla "en tykkää, koska ei ole kaunis."
Tämä on sinun mielipiteesi, mutta itse olen kyllä ihan eri mieltä. Tää on vähän sama juttu, kuin siivotessa huomaa aina, mitä kaikkea vielä pitäisi tehdä, vaikka muiden silmiin näyttää ihan siistiltä.
mutta mä en pidä mitään hienona vain sen takia, että joku aisantuntija mulle niin sanoo. Pätee vaikka vaatteisiinkin. Vaikka myyjä kuinka vakuuttaa, että joku vaate sopii mulle ja on huippumuodikas jne. mutta jos mua itseäni epäilyttää, jätän ostamatta.
Normaalilla järjellä varustettu ihminen kyllä tajuaa jos näkee jotakin todella hienoa. Vaikkei tietäisi yhdenkään instrumentin nimeä eikä tietäisi musiikkilajista mitään mutta kyllä sen korva sanoo jos kuulostaa hyvälle. Siis todella hyvälle.
Se on vaan sellaisten "älykköjen" marinaa, että pitää olla asiaan perehtynyt, jotta voi taidetta arvostella. Kyllähän sen maalauksistakin näkee, onko ne hyviä vai ei. esim. Picassoa pidetään kyllä hyvänä ja taiteena mutta kyllä sen taide sellaista on ettei moni ottaisi omalle seinälleen. Joten voi sanoa, että parempaakin taidetta on kyllä tehty. Taide on hyvää silloin kun se puhuttelee sellaistakin ihmistä, jolla ei ole asiantuntemusta.
Jos en jotakin tajua tai se ei minusta ole hieno, se ei ole suuri eikä hieno vaikka joku muu sellaista väittäisikin.
Kyllä sen näkee ja tajuaa, jos joku taideteos on todella hyvä. Sen hyvyyden tajuaa vaikkei se esim. kirja avautuisi kaikissa kohdin ekalla lukukerralla vaan seuraavillekin lukukerroille jää vielä jotakin uutta havainnoitavaa.
Jotta voisi edes suhteellisen objektiivisesti arvostella taideteosta, pitää olla edes kohtuullinen tuntemus ko. alan tuotannosta. Jos ei tunne kuvataidetta tai musiikkia lainkaan, on aika heppoiset perusteet alkaa arvostella taidetta muuten kuin perustelemalla "en tykkää, koska ei ole kaunis."
Tämä on sinun mielipiteesi, mutta itse olen kyllä ihan eri mieltä. Tää on vähän sama juttu, kuin siivotessa huomaa aina, mitä kaikkea vielä pitäisi tehdä, vaikka muiden silmiin näyttää ihan siistiltä.
mutta mä en pidä mitään hienona vain sen takia, että joku aisantuntija mulle niin sanoo. Pätee vaikka vaatteisiinkin. Vaikka myyjä kuinka vakuuttaa, että joku vaate sopii mulle ja on huippumuodikas jne. mutta jos mua itseäni epäilyttää, jätän ostamatta.
Normaalilla järjellä varustettu ihminen kyllä tajuaa jos näkee jotakin todella hienoa. Vaikkei tietäisi yhdenkään instrumentin nimeä eikä tietäisi musiikkilajista mitään mutta kyllä sen korva sanoo jos kuulostaa hyvälle. Siis todella hyvälle.
Se on vaan sellaisten "älykköjen" marinaa, että pitää olla asiaan perehtynyt, jotta voi taidetta arvostella. Kyllähän sen maalauksistakin näkee, onko ne hyviä vai ei. esim. Picassoa pidetään kyllä hyvänä ja taiteena mutta kyllä sen taide sellaista on ettei moni ottaisi omalle seinälleen. Joten voi sanoa, että parempaakin taidetta on kyllä tehty. Taide on hyvää silloin kun se puhuttelee sellaistakin ihmistä, jolla ei ole asiantuntemusta.
Jos en jotakin tajua tai se ei minusta ole hieno, se ei ole suuri eikä hieno vaikka joku muu sellaista väittäisikin.
Kyllä sen näkee ja tajuaa, jos joku taideteos on todella hyvä. Sen hyvyyden tajuaa vaikkei se esim. kirja avautuisi kaikissa kohdin ekalla lukukerralla vaan seuraavillekin lukukerroille jää vielä jotakin uutta havainnoitavaa.
Jotta voisi edes suhteellisen objektiivisesti arvostella taideteosta, pitää olla edes kohtuullinen tuntemus ko. alan tuotannosta. Jos ei tunne kuvataidetta tai musiikkia lainkaan, on aika heppoiset perusteet alkaa arvostella taidetta muuten kuin perustelemalla "en tykkää, koska ei ole kaunis."
Tämä on sinun mielipiteesi, mutta itse olen kyllä ihan eri mieltä. Tää on vähän sama juttu, kuin siivotessa huomaa aina, mitä kaikkea vielä pitäisi tehdä, vaikka muiden silmiin näyttää ihan siistiltä.
Ei tässä ole kyse asiantuntijoihin luottamisesta, vaan siitä, että objektiivisesti on aika vaikea arvostella mitään, jos itsellä ei ole minkäänlaista asiantuntemusta.
tykätä, että olisi fiksumpi tai ajan hermolla, ym. muiden silmissä. Minä pidän joistakin Allenin leffeista, mutta en todellakaan kaikista "koska ovat allenia".
En pidä Coelhon tai Dan Brownin kirjoista, hevimusiikista, irtokynsistä -hiuksista, tai -ripsistä, tunikoista tai legginseistä, Thaimaan matkoista, Sofi Oksasesta, Kaurismäen leffoista, kumisaappaista kun ei sada, tatuoinneista, ja mitähän tähän vielä keksisi.
mutta mä en pidä mitään hienona vain sen takia, että joku aisantuntija mulle niin sanoo. Pätee vaikka vaatteisiinkin. Vaikka myyjä kuinka vakuuttaa, että joku vaate sopii mulle ja on huippumuodikas jne. mutta jos mua itseäni epäilyttää, jätän ostamatta.
Normaalilla järjellä varustettu ihminen kyllä tajuaa jos näkee jotakin todella hienoa. Vaikkei tietäisi yhdenkään instrumentin nimeä eikä tietäisi musiikkilajista mitään mutta kyllä sen korva sanoo jos kuulostaa hyvälle. Siis todella hyvälle.
Se on vaan sellaisten "älykköjen" marinaa, että pitää olla asiaan perehtynyt, jotta voi taidetta arvostella. Kyllähän sen maalauksistakin näkee, onko ne hyviä vai ei. esim. Picassoa pidetään kyllä hyvänä ja taiteena mutta kyllä sen taide sellaista on ettei moni ottaisi omalle seinälleen. Joten voi sanoa, että parempaakin taidetta on kyllä tehty. Taide on hyvää silloin kun se puhuttelee sellaistakin ihmistä, jolla ei ole asiantuntemusta.
Jos en jotakin tajua tai se ei minusta ole hieno, se ei ole suuri eikä hieno vaikka joku muu sellaista väittäisikin.
Kyllä sen näkee ja tajuaa, jos joku taideteos on todella hyvä. Sen hyvyyden tajuaa vaikkei se esim. kirja avautuisi kaikissa kohdin ekalla lukukerralla vaan seuraavillekin lukukerroille jää vielä jotakin uutta havainnoitavaa.
Jotta voisi edes suhteellisen objektiivisesti arvostella taideteosta, pitää olla edes kohtuullinen tuntemus ko. alan tuotannosta. Jos ei tunne kuvataidetta tai musiikkia lainkaan, on aika heppoiset perusteet alkaa arvostella taidetta muuten kuin perustelemalla "en tykkää, koska ei ole kaunis."
Tämä on sinun mielipiteesi, mutta itse olen kyllä ihan eri mieltä. Tää on vähän sama juttu, kuin siivotessa huomaa aina, mitä kaikkea vielä pitäisi tehdä, vaikka muiden silmiin näyttää ihan siistiltä.
Ei tässä ole kyse asiantuntijoihin luottamisesta, vaan siitä, että objektiivisesti on aika vaikea arvostella mitään, jos itsellä ei ole minkäänlaista asiantuntemusta.
että koko ikäni olen mennyt virran mukana ja yrittänyt pitää niistä asioista, mitä yleisesti pidetään hyvänä ja oikeana. Joskus olen sinnitellyt umpitylsän romaanin parissa tai seurannut nolostuttavan typerää teatteriesitystä. Nyt viimeisimpänä tämä Woody Allen tuotos sai minut avamaan silmäni ja miettimään, että ehkä saan rehellisesti olla sitä mieltä kuin olen. Enkä ole sen enempää juntti kuin joku Allen-fanittajakaan.
Omasta mielestäni taiteen ymmärtämiseen tai arvostamiseen ei välttämättä tarvita asiantuntemusta aiheeseen. Paras taide tavoittaa ihmiset kulttuurista tai uskonnosta riippumatta. On tietysti olemassa kulttuurisia normeja ja ennakkokäsityksiä, joiden perusteella muodostamme mielipiteemme, mutta eihän sen pitäisi mennä niin. Esim. nimekkään elokuvaohjaajan töitä pitäisi tarkastella aina tapauskohtaisesti, eikä kontekstissa hänen aikaisempiaan töihinsä.
ap
Mä en ole koskaan ääneen sanonut mut Kaurismäen teokset on ihan tekotaiteellista roskaa.Toinen mitä en uskalla haukkua on Katri Helena ja Danny.Molemmat jotain iskelmäfinlandian saajia eikä yhtäkään omaa biisiä koskaan esittänyt.
mutta en arastele kertoa mielipidettäni keskustelussa, jos siitä tulee puhe. Useinkin tuollaisista syntyy erittäin mielenkiintoisia ja innostavia keskusteluja ystäväpiirissä, kun ihmisten mielipiteet ja maut menevät ristiin.
En pidä Woodyn leffoista.
Ymmärrän, että niissä on tiettyä huumoria. Huumoria, joka ei vain ole minusta sopivaa tai edes korrektia. Ei ole koskaan ollut. Eikä naurata.