Tänä iltana kaverin 50-vuotisjuhlat, mutta en haluakaan mennä sinne!!!
Mulle käy aina näin. Suunnitteluvaiheessa kaikki tuntuu mukavalta ja kiinnostavalta, mutta sitten kun pitäisi oikeasto lähteä jonnekin ihmisten ilmoille, en haluaisikaan yhtään mennä, vaan jäädä kotiin lukemaan tai katsomaan telkkaria. Usein perun viime hetkellä jutut, tai jos menen, aika harvoin palaan iloisena kotiin, vaan usein pyörittelen päässäni kaikkea tapahtunutta ja sanottuja asioita ja merkkistä iskee. Miksi olen tällainen? Olenko ainoa?
Kommentit (11)
Menet vaan, koska olisi epäkohtelistasta olla menemättä. Sinut on kutsuttu, joten olet tärkeä.
Olen itse samanlainen, tosi vaikea mennä, mutta yritän olla ajattelematta ja mennä kuin robotti.
Sosiaalisten tilanteiden pelkohan se tuo on. Pakottamalla nyt menet. Niska kii ittees. Ehdit sitten vanhuksena olla yksin kuolinvuoteella.
Ei kukaan halua mennä minnekään juhliin.
Lähteminen on vaikeinta, mutta kun pääsee sinne niin on mukavaa. Itselläkin on nykyisin lähdöt hankalia.
Äänestän samaa, että menoksi vaan. Mieti miten ystävä pettyy kun viime hetkellä peruutellaan. Se ei muutenkaan ole kivaa. Itsellä kyllä sama fiilis usein, että ei huvita yhtään lähteä vaikka sovittu on. Olenkin yrittänyt nyt minimoida kaikki ylimääräiset menot..
Menet vaan. Muista että et oo päähenkilö. Saat oll aika rauhassa juhlissa. Ystävääsi voi jännittä juhlat, oot henkisenä tukena.
Edes juhlissa ei ole pakko olla koko aikaa. Voit olla aikasi apuna ja tukena, jos sitä nyt tarvitaan ja sitten lähdet kotiin. Voit sanoa minkä tahansa syyn, sehän on ihan sinun oma asiasi.
Vierailija kirjoitti:
Edes juhlissa ei ole pakko olla koko aikaa. Voit olla aikasi apuna ja tukena, jos sitä nyt tarvitaan ja sitten lähdet kotiin. Voit sanoa minkä tahansa syyn, sehän on ihan sinun oma asiasi.
Ne juhlat oli jo eilen! Eikö tuo ole aika myöhäistä? Vai tarkoitatko, että seuraavana päivänä ilmeistyisi paikalle rääppiäisiin?
Tsempatkaa! En voi jäädä pois sieltä!
Ap