Lue keskustelun säännöt.
Te jotka olette nähneet ihmisen kuolevan: mikä tapahtumassa yllätti?
14.08.2024 |
Mikä oli eri tavalla, mitä oli kerrottu, tai mitä oletit?
kerro myös, minkä ikäinen ihminen ja mihin kuoli.
Kommentit (28)
Ei tapahtunut mitään ihmeellistä . Eikä tapahdu muillekkaan .Hengitys loppuu ja sydän pysähtyy .
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuolema on yhtä helvetin paskaa. Kaikki puheet rauhallisista poisnukkumista voi tyystin unohtaa.
2 ja 3 eivät kerro yhtään mitään. Miten on niin vaikea vastata kysymykseen?
Äkillinen sydänkohtaus. 59v avokkini kuoli sekunneissa. Elvytin kunnes ambulanssi tuli mutta mitään ei ollut tehtävissä. Itse len 55v. Kuolema on kuolema. Tämän näin läheltä. Mikään ei yllättänyt.
Kuokema on yksilöllinen juttu. Kuka kuolee mitenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuokema on yksilöllinen juttu. Kuka kuolee mitenkin.
Sitähän tässä kyselenkin: mikä yllätti? Mitä eri kokemuksia teillä on?
ap
Vierailija kirjoitti:
2 ja 3 eivät kerro yhtään mitään. Miten on niin vaikea vastata kysymykseen?
3 kertoo kuolemasta kaiken tarpeellisen sitä sontaa riittävästi nähneenä.
Kuolema on yhtä helvetin paskaa. Kaikki puheet rauhallisista poisnukkumista voi tyystin unohtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuolema on yhtä helvetin paskaa. Kaikki puheet rauhallisista poisnukkumista voi tyystin unohtaa.
Olen nähnyt 3 omaisen rauhallisen kuoleman .
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2 ja 3 eivät kerro yhtään mitään. Miten on niin vaikea vastata kysymykseen?
3 kertoo kuolemasta kaiken tarpeellisen sitä sontaa riittävästi nähneenä.
Kuolema on yhtä helvetin paskaa. Kaikki puheet rauhallisista poisnukkumista voi tyystin unohtaa.
Mikä siinä oli paskaa? Minä olen nähnyt vain yhden kuoleman, mutta se oli rauhallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
2 ja 3 eivät kerro yhtään mitään. Miten on niin vaikea vastata kysymykseen?
3 kertoo kuolemasta kaiken tarpeellisen sitä sontaa riittävästi nähneenä.
Kuolema on yhtä helvetin paskaa. Kaikki puheet rauhallisista poisnukkumista voi tyystin unohtaa.
Mikä siinä oli paskaa? Minä olen nähnyt vain yhden kuoleman, mutta se oli rauhallinen.
Ap siis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolema on yhtä helvetin paskaa. Kaikki puheet rauhallisista poisnukkumista voi tyystin unohtaa.
Olen nähnyt 3 omaisen rauhallisen kuoleman .
Hyvä sinulle.
Itse olen nähnyt kuolemissa ainoastaan, kusta, paskaa, oksennusta, verta, irroinneita jäseniä, murskautuneita kehoja, seinille ammuttuja aivoja, hirttosilmukassa roikkuvia ihmisiä, kipua, tuskaa, korisevaa hengitystä, epätoivoa, pelkoa, hätää, omaisten raastavaa tuskaa jne......
Älkää romantisoiko kuolemaa, kuolema on hirvittävää paskaa.
- kirjoittaja-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolema on yhtä helvetin paskaa. Kaikki puheet rauhallisista poisnukkumista voi tyystin unohtaa.
Olen nähnyt 3 omaisen rauhallisen kuoleman .
Hyvä sinulle.
Itse olen nähnyt kuolemissa ainoastaan, kusta, paskaa, oksennusta, verta, irroinneita jäseniä, murskautuneita kehoja, seinille ammuttuja aivoja, hirttosilmukassa roikkuvia ihmisiä, kipua, tuskaa, korisevaa hengitystä, epätoivoa, pelkoa, hätää, omaisten raastavaa tuskaa jne......
Älkää romantisoiko kuolemaa, kuolema on hirvittävää paskaa.
- kirjoittaja-
No niin. Siksi kysyinkin, kertokaa missä ja miksi.
ap
Näin sukulaisen sydänperäisen äkkikuoleman kun olin 16. Sukua oli viettämässä juhannusta isän kotitilalla, miehet siellä kävi saunassa ja jotkut ottivat vähän olutta tai viinaa. No, isäni veli, keski-ikäinen mies, tuli saunasta ja alkoi sanoa jotain. Yhtäkkiä häneltä tuli kakka alle, näytti säikähtäneeltä, ja sitten kaatui tajuttomana maahan.
Itse kuolema ei näyttänyt tuskalliselta tai ahdistavalta. Mutta ihmisten paniikki, hänen vaimonsa tuska otti koville. Ja se, että hätänumeroon kun soitettiin, sinne soittaneelle äidilleni jäi vaikutelma, että ei tahdottu uskoa että on hätä, vaan epäiltiin että jotain kännisten sekoiluja. Oli kyselty onko otettu alkoholia, ja kun äiti sanoi, että voi olla että se yhden oluen ehti ennen saunaa ottaa, hänelle tuli tunne että sen jälkeen jotenkin mapitettiin ei oikeaa hätää kansioon. Mutta kun äiti kertoi, että kakatkin oli tullut alle aikuiselta mieheltä, niin se oli joku sellainen triggeri, että suostuivat lähettämään ambulanssin tarkistamaan tilanteen. Mutta isän veli oli juo kuollut kun tulivat eikä mitään ollut tehtävissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä sinänsä ehkä mielenkiintoinen aihe ei oikein etene. Voisikohan aloittaja taustoittaa hieman lisää, mitä ja miksi pohdittaisiin?
Olen nähnyt kaksi kuolemaa. kummassakaan niistä en tiedä, milloin kuolema itse asiassa tapahtui tai mikä se kuolinkhetki tarkkanottaen oli, vaikka tiedän, että näin sen.
Yksi nöistä oli äkillinen sydänkohtaus hiihtoladulla, eikä siinä kesken elvytyksen todellakaan ehtinyt panna merkille, että milloin se kuoli. Yllättävä oli paitsi koko tapahtuma, myös se, miten rajua ja väkivaltaista elvytys oli (vaikka olisi se kai pitånyt tietää) ja myös se, miten kauan ambulanssin tuloon meni.
Toinen oli odotettu kuolema syöpään saattohoidossa. Se oli taas hyvinkin rauhallinen, kuoleva ei ollut tajuissaan, hengitti hyvin hitaasti ja piti ylipäänsä mitään ääntä hyvin satunnaisesti. Mitään piipittäviä laitteita ollut kertomassa, milloin hän poistui, joten jonkun puolituntisen alussa hän oli siinä ja lopussa ei sitten vaan ollut. Itse kuolemassa ei sinänsä yllättänyt mikään - yllätykset olivat pikemminkin siinä, miten kognitiivinen tajunta muuttui viimeisinä tajuissaan olleina päivinä ja muistot ja kaipuut tavallaan ottivat täyttymyksensä todellisuudesta riippumatta. Hän siis kuvitteli käyneensä lapsuudenkodissaan Karjalassa yms, vaikka oikeasti käytiin hänen aikuisuuden kotiaan katsomassa, jne.
Olen nähnyt kaksi tuntemattoman kuolemaa ja löytänyt yhden kuolleen kotoaan. Keuhkosyöpään kuolleen kuolemaa jouduin odottamaan huoneessa kun ketään omaista ei tullut paikalle. Taisi lopulta olla ihan rauhallinen kuolema mutta keuhkoja tyhjennettiin jatkuvasti. Toinen kuolema oli ihan rauhallinen eräänä sunnuntaina. Kotoa kuollut oli varmaan vain nukahtanut pois. Olin töissä ulkomailla sairaala-apulaisena ja kotipatrullissa. Tästä on kymmeniä vuosia. Ei ole jäänyt traumaa kuolemasta.
Se akka lakkas vihdoinkin vittuilemasta
Äitini kuoli 76-vuotiaana syöpään. Saattohoidosta kutsuttiin paikalle, kun hengitys oli pinnallistunut. Hän oli ollut tajuttomana jo miltei vuorokauden, mutta sai edelleen kipulääkitystä, joten haluan uskoa, että kuolema oli kivuton.
Pidin häntä kädestä ja juttelin hänelle niitä rakkaimpia yhteisiä muistoja ja kiitin kaikesta. Sitten yhtäkkiä hengitys vain loppui. Ei mitään muuta.
Vaikeinta minulle oli käsittää, että hän oli siinä vielä lyhyt hetki sitten ja sitten kokonaan ja peruuttamattomasti poissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolema on yhtä helvetin paskaa. Kaikki puheet rauhallisista poisnukkumista voi tyystin unohtaa.
Olen nähnyt 3 omaisen rauhallisen kuoleman .
Hyvä sinulle.
Itse olen nähnyt kuolemissa ainoastaan, kusta, paskaa, oksennusta, verta, irroinneita jäseniä, murskautuneita kehoja, seinille ammuttuja aivoja, hirttosilmukassa roikkuvia ihmisiä, kipua, tuskaa, korisevaa hengitystä, epätoivoa, pelkoa, hätää, omaisten raastavaa tuskaa jne......
Älkää romantisoiko kuolemaa, kuolema on hirvittävää paskaa.
- kirjoittaja-
No niin. Siksi kysyinkin, kertokaa missä ja miksi.
ap
Ymmärtänet varmasti, että vaitiolovelvollisuus sekä oma moraali estävät tarkempien kuvausten kertomisen. Kuolleet ansaitsevat maallisten kahleiden katkettua rauhan, levon ja yksityisyyden.
Minä olin paikalla 85-vuotiaan äitini kuollessa. Virallisesti hän kuoli syöpään.
Yllätti se, että hengitys muuttui kevyeksi vasta 10 minuuttia aiemmin. Olin luullut sen muuttuvan aiemmin. Yllätyin myös siitä, että samaan aikaan suusta alkoi nousta ruskeaa vaahtoa. En ollut sellaisesta kuullutkaan.