Oletteko aikuisena löytäneet intohimon johonkin harrastukseen/tekemiseen?

Juu, mutta jollakin tavalla ne liittyvät vanhoihin kiinnostuksenkohteisiin.

Vanhan tavaran keräily tuli aloitettua 

Kaljan juomiseen löytyi intohimo vaimon kuoleman jälkeen.

Joo! Kuntosalista tuli mulle vuosien ajaksi todella tavoitteellinen harrastus, edelleen treenaan vaikka en enää niin intohimoisesti. Minimoin iän tuomia vahinkoja. Sittemmin olen hurahtanut myös golfiin josta en aiemmin välittänyt yhtään. 

hurahdin geokätköilyn

Vierailija kirjoitti:

Kaljan juomiseen löytyi intohimo vaimon kuoleman jälkeen.

Et saanu aikaisemmin lupaa?

En ole löytänyt. Jossain vaiheessa kokeilin kyllä erilaisia harrastuksia (jooga, kielten opiskelu, käsityöt, kuntosali, taidemaalaus) mutta eipä niistä oikein mistään kovasti innostunut. Sittemmin löysin kaljan tissuttelun hyväksi lääkkeeksi yksinäisyyteen ja tylsyyteen.

Kiinnostaa ihan valtavasti savityöt, keramiikka, piirtäminen, maalaaminen jne. Surkea tikku-ukkojen piirtelijä aina ollut. Kiitos somen, kipinä syttyi.

Nyt on vielä säitä kävelemiseen. Maisemassa näkee jotain. Paitsi ulkona oli hajuja, kaupunki. Ellei asu sivummalla.

Itämaista tanssia, mattojen kudotaa, kuntosalia. Aiemmin olen testaillut muitakin "lajeja". Noi on jäänyt. 

Kyllä. Luonnonvalokuvaus, hiihtäminen ja vaateompelu. 

Miksi joka ketjuun tule pari alkoholistia selittämään kaljanjuonnistaan?

Kyllä, salitreenin. Aivan ihanaa! 

Poliittinen intohimo, kun löysin mieleiseni ehdokkaan. Nyt heistä on tullut normaali puolue 

Ei ole enää samanlaista iloa olla oikeassa.

Minä olen löytänyt melomisen. Aina olen tykännyt liikkua luonnossa, nyt keksin uuden tavan nauttia siitä. Tututkin maisemat näyttää ihan erilaiselta kun niitä saa katsella vesiltä käsin. 

Lasityöt kansanopistossa, ihan parasta

Tanssin. Commercial, street, reggaeton.

Ilmajooga ja vuoleminen

Joo. Olen löytänyt sekä uuden harrastuksen että uuden työn, joihin kumpaankin olen hurahtanut. Harrastus on sellainen, josta haaveilin jo teininä, mutta en pitänyt sitä silloin mahdollisena. Työ taas on sellainen, josta haaveilin, kun opiskelin edelliseen ammattiini.

Keksin parikymppisenä melomisen ja vasta viiskymppisenä purjehtimisen. Se on älyttömän kivaa!  Ei ihan puskista - olen aina tykännyt merestä.

Salille olen rohkaistunut vasta aikuisena. En ollut liikunnallinen nuori, mutta yritin kuntoilla että olis hyvän näköinen. Siitä ne hiihdot ja pitkänmatkanpyöräilyt. Nyttemmin se on patikointi ja sali. En tavoittele mitään, tykkään vaan siitä tunteesta että rasittaa kroppaa. Nämä on omia harrasteita. Perheen kanssa on muuta.