Onko lapsenne lähdössä kauas opiskelemaan?

On. Jo toinen. Kyllä siitä selvittiin. Aluksi miettii, että miten se pärjää, sitten huomaa pikkuhiljaa että pärjää se. Ja huomaa hyviäkin puolia: lapsen siivet kantaa, kuten kuuluukin. Ja oma aika lisääntyy, mikä sekin on parinkymmenen vuoden jälkeen kivaa. Tsemppaa lastasi, näytä että olet tukena ja turvana, mutta että on hienoa että hän seisoo omilla jaloillaan. Sure surusi näkymättömissä lapselta. Hänelle ei saa tulla käsitystä, että takerrut ja pelkäät. Näin sen kuuluukin mennä. Lapset aikuistuvat ja yksi kausi päättyy. Mieti kuitenkin, kuinka huono asia olisi se, että ei itsenäistyisi. Ja tekniikka helpottaa yhteydenpidossa. Aluksi soiteltiin joka ilta tunnin puheluita, sitten se vähitellen jäi ja nykyään vaan asiasta, muuten laitetaan hyvänyöntoivotukset.

Ei mene opiskelemaan kun ei päässyt lähimpään.  Ei voi jättää kavereitaan eikä muuttaa mihinkään.  Menee suoraan töihin, siis jos saa työpaikan kävelymatkan päästä.

Meiltä lähti kaksi opiskelemmaan ulkomaille ja jäivät sinne asumaan

1 opiskeli maailman toisella puolen osan aikaa ja kuopus nyt opiskellut 3v 150km päässä 

Ei mitään ongelmaa. Videopuhelut ja viestit toimii tarvittaessa

Vierailija kirjoitti:

Ei mene opiskelemaan kun ei päässyt lähimpään.  Ei voi jättää kavereitaan eikä muuttaa mihinkään.  Menee suoraan töihin, siis jos saa työpaikan kävelymatkan päästä.

Elämän tavoitteena peräkammarin poikuus/tyttöys.