Miksi suomessa on niin paljon yksinäisyyttä ja mielenterveysongelmia?
Tuntuu vähän hassulta että suomi on maailman onnellisin maa mutta samalla monet voi pahoin ja köyhyyskin on 2000 luvulla vain lisääntynyt.
Onko suomalaiset oikeasti onnellista kansaa ja suomi maailman paras maa?
Kommentit (165)
Koska täällä hautaudutaan omiin poteroihin ja sisäpiireihiin. Vähänkään vieraammalle ei suoda edes katsekontaktia, saati että tervehdittäisiin tai juteltaisiin. Täällä on tosi vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Itse pitää pärjätä, apua ei pyydetä eikä yhteisöllisyyttä enää ole, Suomessa surevan omaisenkin annetaan olla rauhassa, ettei vaan häiritä surevaa, kun monissa maissa tutut tuovat ruokaa ja surraan yhdessä. Tää on yksinäisten sarvikuonojen maa, introverttien ja ujojen valtakunta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi terveysaiheisia aloituksia poistellaan?
Siksi koska eihän maailman onnellisimmassa maassa saa olla terveyshuolia saatika mt ongelmia.
Täällä pitää kuolemaan asti pärjätä yksin. Ei edes oma perhe ja ystäväpiiri oo kiinnostuneita toisistaan. Ihmiset ovat aivan helevetin kylmiä nykyään.
Ihailen esim. noita arabi perheitä kun ne ihan tulee naapurin ovelle tarjoamaan ruokaa ihan puhtaasta ystävällisyydestä. Samoin siellä etelä- euroopassa. Arkena istutaan kaikki yhdessä syömässä ja heittelemässä vitsiä.
Suomalaisesta kulttuurista puuttuu kokonaan sellainen terve vuorovaikutus muihin ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Koska täällä hautaudutaan omiin poteroihin ja sisäpiireihiin. Vähänkään vieraammalle ei suoda edes katsekontaktia, saati että tervehdittäisiin tai juteltaisiin. Täällä on tosi vaikea tutustua uusiin ihmisiin. Itse pitää pärjätä, apua ei pyydetä eikä yhteisöllisyyttä enää ole, Suomessa surevan omaisenkin annetaan olla rauhassa, ettei vaan häiritä surevaa, kun monissa maissa tutut tuovat ruokaa ja surraan yhdessä. Tää on yksinäisten sarvikuonojen maa, introverttien ja ujojen valtakunta.
Mun mielestä tää on ihan parasta. Päivittäin joutuu töissä olemaan sosiaalinen, en jaksaisi, jos vapaa-ajallakin joutuisi puhumaan muille. Voin hyvin, kun saan olla rauhassa yksin. Isäni kuoltua en olisi todellakaan halunnut surra kenenkään kanssa yhdessä.
Koska joitakin ihmisiä painostetaan, raha viedään, turvattomuutta, pieni väestö, ihmiset erilaisia keskenään, tasa-arvon puutetta, kaupungit tehty vain autoille (osalla ei mahdollista pitää autoa) ja liikenne vilkas, talot liian lähekkäin sumpussa, rakennusvirheitä ja suunnittelun virheitä viihtyvyydessä, ilmasto, osa sotkee kaiken ulkona ja haisee, joillakin pitkät päivät töissä ja vaihtomies puuttuu. Osalla voi olla joku muu, alkoholi tms. Joskus löytyy ehkä joku sopiva kanava netissä tai livenä, joillekin. Messutapahtumat keskittyneet pk-seudulle ja vapaa-ajan luennot. Tai kauempana.
Kokoomus. Ek. Ei töitä. Kovat hinnat. lub
Alueilla vaihtuu myös asukkaat aika tiiviisti. Ja moni ei tunne ketään mistään. Ellei osu sopiva porukka. Köyhä tuskin haluaa esitellä tyttömyyttä tai muuta.
Koska jo lapsena alettu syöttämään pillereitä että makaisivat sohvalla. Saa isi ja äiti olla rauhassa.
Aina kun pitkästä aikaa vanhaa kaveria alkaa elämäntilanteiden vertailu ja selitykset miksi asiat ei ole niinkuin pitäisi. Ikäänkuin olisi vain yksi sallittu tapa elää jota kaikkien pitää tavoitella. Sosiaalinen paine ajaa ihmisiä huonoihin tapoihin ja syrjäytymiseen.
Johtuisiko että monet eivät kestä olla yksin, itse olen yksin mutta en yksinäinen.
Jopa kehuskellaan sillä, miten ollaan niin erakkoa ja introverttiä, ettei haluta edes nähdä muita ihmisiä. Samalla juuri ne yksinäisimmät erakot ovat mieleltään kaikkein sairaimpia. Hyvä alku olisi myöntää, että ihmiskontaktit tekisivät hyvää ja edes yrittää opetella niitä luomaan. Vaikka uudelleen aikuisena, vaikka nuoruus olisikin niiden suhteen mennyt persiilleen. Vaikka lapsuus vaikuttaa paljon, se on lopulta ihmiselämässä lyhyt aika, eikä sen tarvitse antaa ihan koko elämää määrittää.
Maa on sitten kai onnellinen eli maaperässä on iloisia matoja ja äyriäsiiä ja ehkä nauravia ruumiitakin mutta täytyisi tutkia maan kamaralla pelehtivien sällien mieliä
Vierailija kirjoitti:
Jopa kehuskellaan sillä, miten ollaan niin erakkoa ja introverttiä, ettei haluta edes nähdä muita ihmisiä. Samalla juuri ne yksinäisimmät erakot ovat mieleltään kaikkein sairaimpia. Hyvä alku olisi myöntää, että ihmiskontaktit tekisivät hyvää ja edes yrittää opetella niitä luomaan. Vaikka uudelleen aikuisena, vaikka nuoruus olisikin niiden suhteen mennyt persiilleen. Vaikka lapsuus vaikuttaa paljon, se on lopulta ihmiselämässä lyhyt aika, eikä sen tarvitse antaa ihan koko elämää määrittää.
Miksi pas*aihmisiä pitäisi sietää? Voin paljon paremmin yksinäni kuin jauhamassa jossakin epäolennaista shittiä ja saamassa puukkoa selkääni kun sen kääntää.
Itse taas pidän yksinolosta. Parasta on päivän päätteeksi sulkea oman asunnon ovi ja olla yksin hiljaisuudessa.
Oikeita kohtaamisia tarvitsisi enemmän luurilässytyksen ja hymiöviidakon sijaan, vähemmän kiirettä ja enemmän rentoa yhteisöllisyyttä, eli palataampa ysärille!
Miksi terveysaiheisia aloituksia poistellaan?