Vanhuuden käsite on muuttunut. Vielä 80luvulla 70vuotias oli täysi mummo huivi päässä,keppi kädessä

Ei oikein tuo ikä ole hyvä mummo-mittari. 

Käsityksesi on rajoittunut. 1980-luvulla ainakaan minun kotikaupungissani 70-vuotiaat naiset eivät olleet kuvaamiasi stereotyyppimummoja, vaan aktiivisia naisia, joista moni oli tehnyt täyden työuran 65-vuotiaaksi asti. 

Milloin ne jutut muuttuvat mummomaiseksi ja aletaan sanoa liian suoraan?

80-luvulla 70 v mummot olivat pääsääntöisesti tehneet raskasta fyysistä työtä koko ikänsä. Joko maaseudulla maatalon töissä (navettahommat kuuluivat yleensä naisille lypsämisestä lähtien), lastenhoito ja ruokahuolto. Kaupungissa sama ilman navettahommat, mutta usein silloinkin naiset olivat kodin ulkopuolella pienipalkkaisissa raskaissa (tehtaat) töissä. Tukia ei juurikaan ollut eikä saanut. Ei ole ihme, että ruumis kului ja selkä painui kumaraan. Huivia oli totuttu käyttämään lapsesta saakka. Minäkin käytin lapsena, enkä ole kuuttakymmentä täyttänyt.

Vierailija kirjoitti:

Milloin ne jutut muuttuvat mummomaiseksi ja aletaan sanoa liian suoraan?

Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta ei liity aina ikään.

Mitä väliä kuhan on terve? Hä?

Nykyään mummot tunnistaa juuri niistä farkuista.

Totta. Kun vertaa omaa äitiäni ja äitini äitiä:

- Mummo ei koskaan käynyt töissä,koti ja lapset olivat työmaa. Käytti aina hameita ja sukkahousuja,ei koskaan meikkiä,hiukset aina kiinni.  Harrastuksia ei tainnut olla eikä varmaan olisi jaksanut (kuusi lasta ja sitten lapsenlapset)

- Äitini teki siivoustyötä 61vuotiaaksi,pukeutuu farkkuihin ja farkkutakkiin,meikkaa,käy laulamassa karaokea ja vesijumpassa,ei aina  ehdi lapsenvahdiksi kun saattaa just olla uimahallissa tai Marjatan kanssa sushilla (isäni on enemmän kotona ja ottaa sitten pojat hoiviinsa)

70-vuotiaat ovat vielä täyttä päätä töissä.

Posti antoi vielä 1990-luvun alussa 50-vuotta täyttäneille työntekijöille kävelykepin ja halvahkon kultakellon "palkinnoksi" palveluksesta tuossa iässä, kunnioituksen osoituksena vanhusta kohtaan.

Eivät nykynuoret tunnu ymmärtävän miten geriatrisina tuolloin pidettiin jo jotain 60-vuotiasta, kun nykyään sen ikäisiä näkyy sännöllisesti ties missä triathloneissa ja maratoneissa.

Vierailija kirjoitti:

Milloin ne jutut muuttuvat mummomaiseksi ja aletaan sanoa liian suoraan?

Minä sain autismi-diagnoosin 66-vuotiaana. Siihen asti olin kyennyt jotenkin larppaamaan normaalista menevää ihmistä. Estrogeeni kuulemma suojaa autismioireilta, ja monelle autistinaiselle (miksei miehellekin?) vanheneminen on haastavaa, kun yht'äkkiä elämä muuttuukin kummalliseksi ja vaikeaksi. 

Jotta en saisi lisää omalaatuisen mainetta, olen nyt erakoitunut. En haluaisi olla aina yksin, mutta en jaksa esittää roolia ihmisten seurassa. Jos olisin oma itseni, se huomattaisiin kyllä heti. En halua töksäytellä tosiasioita edes lähiomaisille, mietin tarkkaan, mitä voin sanoa. Yleensä en sitten puhu oikein mitään. Jotain jonninjoutavaa vain. Harmittaa tämä tilanne kovasti. 🤷🏻

Miten niin just 80 luvulla, minun mummot olivat syntyneet 1915 ja toinen kävi tansseissa vielä 90- luvulla yli 80 vuotiaana. Minä olen 52 vuotias ja minulla on keppi, johtuu nivelrikosta ei siitä että olisin mummo.

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kun vertaa omaa äitiäni ja äitini äitiä:

- Mummo ei koskaan käynyt töissä,koti ja lapset olivat työmaa. Käytti aina hameita ja sukkahousuja,ei koskaan meikkiä,hiukset aina kiinni.  Harrastuksia ei tainnut olla eikä varmaan olisi jaksanut (kuusi lasta ja sitten lapsenlapset)

- Äitini teki siivoustyötä 61vuotiaaksi,pukeutuu farkkuihin ja farkkutakkiin,meikkaa,käy laulamassa karaokea ja vesijumpassa,ei aina  ehdi lapsenvahdiksi kun saattaa just olla uimahallissa tai Marjatan kanssa sushilla (isäni on enemmän kotona ja ottaa sitten pojat hoiviinsa)

Onpa äitisi päässyt nuorena eläkkeelle. Itse 64, ja alin eläkeikäni 64,6. Vielä kokoaikatyössä. Puolen vuoden kuluttua täyttyy alin eläkeikäni, aion jatkaa vuoden yli alimman eläkeiän.

Työni raskas hoitotyö. Olen pysynyt  normaalipainoisena, sekä olen terve. Uskon vielä jaksavani.

Mielestäni nykymummoja vanhentaa eniten huomattava ylipaino,  mustat vaatteet, ja liian synkkä meikki. Liikunnan vähyys tekee myös ihmisistä ennenaikaisen kankeita, sekä tasapaino heikkenee. Kaaduttuaan ei moni ikäiseni enää pääse ylös. Moni käveleekon leikaten tai vaappuen. Että yhtään nuorekkaampia ei kyllä olla kuin 80-luvulla. 

Vierailija kirjoitti:

70-vuotiaat ovat vielä täyttä päätä töissä.

Hah. Etenkin miehiä kuolee tuossa iässä kuin kärpäsiä. 

*kävelee lenkaten

Boomeriaika oli pitkä ja määrällisen ylivoiman ansiosta saivat olla pitkään vallassa. Ja on myös edelleen vaikuttamassa. Suomi on vankassa pysähtyneisyydessä yhä.                                                                                                              

                                                                                                                                                                   ub

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta. Kun vertaa omaa äitiäni ja äitini äitiä:

- Mummo ei koskaan käynyt töissä,koti ja lapset olivat työmaa. Käytti aina hameita ja sukkahousuja,ei koskaan meikkiä,hiukset aina kiinni.  Harrastuksia ei tainnut olla eikä varmaan olisi jaksanut (kuusi lasta ja sitten lapsenlapset)

- Äitini teki siivoustyötä 61vuotiaaksi,pukeutuu farkkuihin ja farkkutakkiin,meikkaa,käy laulamassa karaokea ja vesijumpassa,ei aina  ehdi lapsenvahdiksi kun saattaa just olla uimahallissa tai Marjatan kanssa sushilla (isäni on enemmän kotona ja ottaa sitten pojat hoiviinsa)

Onpa äitisi päässyt nuorena eläkkeelle. Itse 64, ja alin eläkeikäni 64,6. Vielä kokoaikatyössä. Puolen vuoden kuluttua täyttyy alin eläkeikäni, aion jatkaa vuoden yli alimman eläkeiän.

Työni raskas hoitotyö. Olen pysynyt  normaalipainoisena, sekä olen terve. Uskon vielä jaksavani.

Johtuu varmaan selästä,nykyään se on parempi kun käy siinä vesijumpassa mutta tukiliivi on usein vaatteiden alla ja aika vahvoja särkylääkkeitä syö.

Naisethan mummoutuu nopeasti neljänkympin jälkeen nykyäänkin.

Mikään ei ole muuttunut. Naiset olivat jo silloin mummoja yli 25-vuotiaina, ja ovat sitä edelleenkin. -setämies

No mutta onhan se totta. Vielä 80-luvulla näki huivipäisiä mummoja. Ysärillä ei enää niinkään. Omakin mummo lakkasi käyttämästä huivia, paitsi mökillä siivoushommissa. 70-80-luvulla kulkivat huivi päässä aina ihmisten ilmoilla, esim. ryhmämatkoilla.