Lue keskustelun säännöt.
Lapsemme on todella herkkä
12.07.2024 |
Hän on lapsistamme kaikista herkin. Hän on keskimmäinen tytär, lapsesta saakka ollut ujo. Hän vielä aikuisenakin aina kun muut istuvat yhdessä, hän jättäytyy takavasemmalle, mutta on jutuissa mukana. Hän juttelee isälleen suhteellisen paljon ja pyytää neuvoja. Mieheni, lapsen isä, huomio tuota lasta aivan eri tavalla kuin muita. Halaa häntä paljon ja viettää aikaa kaksin.
Olen pelännyt kuinka tuo vaikuttaa muihin lapsiin? Vanhin ja nuorin ovat kaikista itsenäisempiä. Keskimmäinen todella herkkä.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö näistä asioista voi puhua niiden lasten kanssa? Varmaan aikuisina ihmisinä itsekin jo ymmärtävät erilaiset tarpeet. Minusta kuulostaa hyvälle, että herkempi saa aikaa ja mahdollisuuden rauhassa jutella isänsä kanssa.
Älykkyyden merkki. Harmi että suosikkina olo voi rikkoa välit sisaruksiin
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden merkki. Harmi että suosikkina olo voi rikkoa välit sisaruksiin
Mikä on älykkyyden merkki? Eka kommentoija.
Tai miten te muut vaikutatte siihen herkkään? Ei kannata vertailla tai arvostella, jokainen on omanlainen ja jotkut nyt ymmärtävät toisiansa paremmin. Keskittykää jokainen toisiinne yksilöinä ja oppikaa ymmärtämään toisianne läpikotaisin. Ihmettelen että joku edes kysyy tälläisiä kysymyksiä, mene sen lapsen luokse ja halua aidosti tutustua häneenkin äläkä vain ihmettele itseksesi. Juttele sen toisen huoltajan kanssa. Puhuminen elämässä on älykästä, saattaa vahingossa oppia paljon, voi jakaa sekä saada tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy lapsilta suoraan kuinka kokevat asian. Varmasti ymmärtävät ja huomaavat itsekin keskimmäisen herkkyyden. :)
Herkkyys on vahvuutta mutta kaikki herkät eivät ole ujoja tai sulkeutuneota, varauksellisia tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni tuo on upeaa. Lapsi saa kokea olevansa rakastettu juuri sellaisena kuin on. Herkkyys on sekä onni että kirous. Itsekin olen herkkä.
Miten niin aikuiset ymmärtävät erityiskohtelun? Voi olla hyvinkin kipeä asia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älykkyyden merkki. Harmi että suosikkina olo voi rikkoa välit sisaruksiin
Minuakin kiinnostaa mikä kertoo älykkyydestä?
Ei ole kyse etteikö mieheni kertoisi myös muille rakastavansa ja halaavansa, mutta eniten keskimmäiselle. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse etteikö mieheni kertoisi myös muille rakastavansa ja halaavansa, mutta eniten keskimmäiselle. Ap.
Kamalaa
Miehet rakastavat kyynelehtiviä ja avuttomia naisia. Tyttö pelaa peliään, antaa pelata. Keskity sinä omaan elämääsi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kyse etteikö mieheni kertoisi myös muille rakastavansa ja halaavansa, mutta eniten keskimmäiselle. Ap.
No miltä itsestäsi tuntuisi olla esikoisen tai kuopus tuossa tilanteessa?
Mulla on "erityisherkkä" sisko, oikeasti enemmänkin epävakaa mutta kohteliaasti käytämme tuota kivempaa määritelmää. Hän on saanut lapsesta asti enemmän huomiota, rakkautta ja hellyyttä. Olisin tarvinnut sitä ihan yhtä lailla, mutta en ollut tarpeeksi söpö ja pörröinen.
Aiheuttaa katkeruutta ja siskon kanssa en ole tekemisissä. Hän on kyllä vaikea ihminen, ei sellainen ihana, ujo, herkkä neitonen kuin jo siitä on hänelle hyötyä.
Teillä keskimmäisen luonne voi olla mukavampi mutta en ymmärrä miksi isä antaa yhdelle enemmän huomiotaan? Ikäväähän se on.
Vierailija kirjoitti:
Herkkyys on vahvuutta mutta kaikki herkät eivät ole ujoja tai sulkeutuneota, varauksellisia tms.
Vahvuutta? Kuinka?
Puhuisin sisarusten kanssa, mutta ilman oletuksia enkä puhuisi siskosta sinänsä vaan siitä, että kokevatko saavansa tarpeeksi aikaa/huomiota/välittämistä/tms. Keskustelun etenemisestä riippuen voisin puhua siskon tarvitsemasta/saamasta huomiosta ja siitä, millaisia tunteita se herättää toisissa.
Lapset voivat olla hyvinkin tietoisia toistensa tarpeista ja ymmärtäväisiä niitä kohtaan. Meillä yksi lapsista on käynyt läpi hankalia vuosia, on ollut päihde- ja mielenterveysongelmia sekä hurjasti kapinointia. Tämä on vienyt valtavasti aikaa meiltä vanhemmilta ja ollut pois sisaruksilta. Olen jutellut heidän kanssaan ja he suhtautuvat ymmärtäväisesti siskoonsa, empaattisesti meihin vanhempiin. Eivät vaikuta tuntevan kateutta, katkeruutta tai muita negatiivisia tunteita, ymmärtävät että sisko ei tahallaan ole aiheuttanut tilanteita ja että me olemme tehneet parhaamme hankalissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Tai miten te muut vaikutatte siihen herkkään? Ei kannata vertailla tai arvostella, jokainen on omanlainen ja jotkut nyt ymmärtävät toisiansa paremmin. Keskittykää jokainen toisiinne yksilöinä ja oppikaa ymmärtämään toisianne läpikotaisin. Ihmettelen että joku edes kysyy tälläisiä kysymyksiä, mene sen lapsen luokse ja halua aidosti tutustua häneenkin äläkä vain ihmettele itseksesi. Juttele sen toisen huoltajan kanssa. Puhuminen elämässä on älykästä, saattaa vahingossa oppia paljon, voi jakaa sekä saada tietoa.
"Juttele sen toisen huoltajan kanssa". Melko etäännyttävää. Kas kun ei valmentajan kanssa. Normiperheessä on kaksi vanhempaa, äiti ja isä.
Eiköhän lapset itsekin ymmärrä.