HS: sikiöseulonnat
Luitteko tänään Hesarin jutun sikiöseulonnoista? Minkälaisia ajatuksia herätti?
Kommentit (60)
Jotenkin surullista, kun aluksi vauva on niiiin toivottu ja odotettu, mutta kun paljastuukin, että hänessä on joku "vika", jonka vuoksi ei pärjää yhteiskunnassa yhtä hyvin kuin muut, niin hänet ollaan valmiita tappamaan myöhäisemmilläkin raskausviikoilla. Ei ole kyse siitä, ettei vanhemmat jaksa hoitaa lasta, vaan siitä, että lapsi ei kelpaa.
esimerkiksi VSD tai ASD ja yksi leikkaus riittää.
osa teistä. Mutta siitä on turha väitellä, kun sanomisiani ei kuitenkaan uskota. Tai ei haluta uskoa. Mutta jos joku oikeasti haluaa tietää jotain, voin kertoilla jotain. Kaikkea en tiedä, kun sitä tietoa on niin valtavan paljon ja lisää tulee koko ajan.
Saatat esim. väittää että downit on terveitä, kun totuus on että downeilla on erittäin paljon terveysongelmia, alkaen siitä että 40 % tarvii heti alkajaisiksi avosydänleikkauksia tms.
En tiedä, miksi vaivaudun edes vastaamaan. Toivon, että te mustavaloisesti ajattelevat ette koskaan joudu moisen tilanteen eteen ja että todella harkitsette seulontoihin osallistumista. Itse luovuin esikoisestani rv21, koska hänen vammansa olivat sellaiset, ettei olisi kohdun ulkopuolella selvinnyt, lääketiede ei tuntenut yhtään lohduttavaa tapausta. Ja voin kertoa, että tuo päätös syntyi suurimmasta rakkaudesta tuota lasta kohtaan. Juuri noilla sanoilla minua lohdutti myös sairaalapastori, joka myös siunasi lapsen ennen hänen syntymäänsä. Oma suruni oli musertava mutta selvisin siitä perheeni ja vertaistuen avulla. Se kasvatti minua ihmisenä valtavasti, karsi nimenomaan mustavalkoisuutta ja antoi avaramman näkökulman moneen asiaan, se olikin tuon pienen elämän suuri tehtävä tässä maailmassa. Kannan häntä ikuisesti sydämessäni. Tuon HS:n jutun äiti todellakin on kahden lapsen äiti. Minullakin on kolme lasta. Yhdelle heistä viedään kynttilä muistolehtoon ja elää ikuisesti sydämissämme.
Terveestä vauvastakin voi tulla sairas, kehitysvammainen. Oma tyttäreni oli 7 vuotta täysin terve ja normaalisti kehittynyt ja nyt on diagnoosina etenevä oireyhtymä joka johtaa varmuudella kehitysvammaisuuteen. Rankkaa on nähdä oman lapsen taitojen ja elämänilon hiipuvan, mutta tämä on vain elämää! Lapsi on edelleen rakas, ehkä jopa rakkaampi!
Kyllä taas huomaa sen miten epäkehittyneitä ihmiset ovat silloin kun on kyse sairauksista tai kehitysvammoista.
Surullista on, ei voi muuta sanoa.
Ja sinulle yksi valopää..RAKENNEULTRASSA ei vaan valitettavasti selviä edes ne kaikista vaikeimmat sydänviat..aina. Näin kävi minun kohdallani.
Kyllä, lapsi tulee tarvitsemaan avosydänleikkauksia, mutta nyt tuhisee omassa sängyssä ja kyllä itkettää lukea joidenkin kirjoituksia siitä, mitä lapsen elämä mukamas heidän tietämyksellään tulee olemaan. Minä aijon tehdä hänelle niin hienon elämän kuin mahdollista, kirurgit täyttävät oman osuutensa, se selviääkö lapsi näistä on mysteeri...MUTTA RAKAS JA TÄRKEÄ SE LAPSI ON niinkuin terve esikoiseni.
Huh mitä puhetta, että pitäis oma lapsi tappaa leikkauksien takia..jos nämä leikkaukset kuitenkin parantavat ja antavat lapselle elämän siinä missä terveillekkin.
KASVAKAA ihmiset!!!! Kyllä mä hyväksyn ne arvet lapsen rintaan, kuin että luovun hänestä taistelematta!! Toivon todella, että näen joku päivä lapseni leikkimässä esikoiseni kanssa, hymyilevän ja nauravan lapsen..teidänhän sellaista on vaikea käsittää..ehkä sitten rääkkään lastani, TEIDÄN näkökulmasta!
rakenneultrissa! Tiedän yksikammioisia lapsia (siis pahin mahdollinen sydänvika) jotka saivat "terveen paperit" rakenneultrissa.
Ja kukahan lapsi tarvitsee 15 sydänleikkausta, että pääsee elämän alkuun kiinni?? Jopa nuo yksikammioiset tarvitsevat 3 sarjan leikkauksen.
No, vähän ohi aiheen, mutta meinaa välillä raivostuttaa, kun ihmiset kirjoittelevat niin tietävinään asioista, mistä ei näköjään ole mitään oikeaa tietoa.
joka kymmenes todettu down raskaus menee kesken tai lapsi kuolee ekan vuoden aikana.
Ja jos vertaa mikä tilanne on ilman downia noilta samoilta viikoilta (mitä pidemmälle raskaus etenee sitä epätodennäköisempää keskenmeno on, sehän on selvää) niin ero ns. normaalikromosimisiin on iso.
Ei down tietenkään ole kehitysvamma sieltä vakavimmasta päästä, ja joo, lapsi voi vammautua myöhemminkin. Mutta silti down todennäköisesti muuttaa muun perheen elämää aika paljon, eikä pelkästään positiivisesti.
Syntyneistä downeista ei siis joka kymmenes kuole eka vuoden aikana.
joka kymmenes todettu down raskaus menee kesken tai lapsi kuolee ekan vuoden aikana.
Ja jos vertaa mikä tilanne on ilman downia noilta samoilta viikoilta (mitä pidemmälle raskaus etenee sitä epätodennäköisempää keskenmeno on, sehän on selvää) niin ero ns. normaalikromosimisiin on iso.
Ei down tietenkään ole kehitysvamma sieltä vakavimmasta päästä, ja joo, lapsi voi vammautua myöhemminkin. Mutta silti down todennäköisesti muuttaa muun perheen elämää aika paljon, eikä pelkästään positiivisesti.
Syntyneistä downeista ei siis joka kymmenes kuole eka vuoden aikana.
En ole lukenut verkkoversiota (jotka ovat yleensä karsittuja), mutta paperiversiossa lukee nimenomaan, että joka kymmenes down-raskaus päättyy keskenmenoon tai lapsen kuolemaa imeväisikäisenä. Näillä sanoilla.
Downeista minä tiedän uskoakseni enemmän kuin suurin osa teistä. Mutta siitä on turha väitellä, kun sanomisiani ei kuitenkaan uskota. Tai ei haluta uskoa. Mutta jos joku oikeasti haluaa tietää jotain, voin kertoilla jotain. Kaikkea en tiedä, kun sitä tietoa on niin valtavan paljon ja lisää tulee koko ajan.
mutta mielestäsi sivuutat nyt muitten ihmisten tunteet tässä asiassa täysin.
Niiden pohjaltako tehdään päätös toisen ihmisen elämän lopettamisesta, eikä kokemuspohjaisen faktan perusteella?
Ihan uskomatonta tuubaa taas.
Joudutaan laittamaan tekoläppä tai korjaamaan jotain vuotoa tms.
rakenneultrissa! Tiedän yksikammioisia lapsia (siis pahin mahdollinen sydänvika) jotka saivat "terveen paperit" rakenneultrissa.
Ja kukahan lapsi tarvitsee 15 sydänleikkausta, että pääsee elämän alkuun kiinni?? Jopa nuo yksikammioiset tarvitsevat 3 sarjan leikkauksen.
No, vähän ohi aiheen, mutta meinaa välillä raivostuttaa, kun ihmiset kirjoittelevat niin tietävinään asioista, mistä ei näköjään ole mitään oikeaa tietoa.
Kukaan ei tiedä mitä voi käydä..ei edes ne loistokkaat ja hienoa työtä tekevät lääkärit / kirurgit!!!
Jokainen lapsi on YKSILÖ!!!!! Ärsyttää tuo -naapurin kakara oli tälläinen niin nyt se teidänkin on - yleistykset!
Joudutaan laittamaan tekoläppä tai korjaamaan jotain vuotoa tms.
rakenneultrissa! Tiedän yksikammioisia lapsia (siis pahin mahdollinen sydänvika) jotka saivat "terveen paperit" rakenneultrissa. Ja kukahan lapsi tarvitsee 15 sydänleikkausta, että pääsee elämän alkuun kiinni?? Jopa nuo yksikammioiset tarvitsevat 3 sarjan leikkauksen. No, vähän ohi aiheen, mutta meinaa välillä raivostuttaa, kun ihmiset kirjoittelevat niin tietävinään asioista, mistä ei näköjään ole mitään oikeaa tietoa.
joka kymmenes todettu down raskaus menee kesken tai lapsi kuolee ekan vuoden aikana.
Ja jos vertaa mikä tilanne on ilman downia noilta samoilta viikoilta (mitä pidemmälle raskaus etenee sitä epätodennäköisempää keskenmeno on, sehän on selvää) niin ero ns. normaalikromosimisiin on iso.
Ei down tietenkään ole kehitysvamma sieltä vakavimmasta päästä, ja joo, lapsi voi vammautua myöhemminkin. Mutta silti down todennäköisesti muuttaa muun perheen elämää aika paljon, eikä pelkästään positiivisesti.
Syntyneistä downeista ei siis joka kymmenes kuole eka vuoden aikana.
En ole lukenut verkkoversiota (jotka ovat yleensä karsittuja), mutta paperiversiossa lukee nimenomaan, että joka kymmenes down-raskaus päättyy keskenmenoon tai lapsen kuolemaa imeväisikäisenä. Näillä sanoilla.
Huomasin liian myöhään, että omassa luetun ymmärtämisessä oli parannettavaa ;)
Että lievimmästä päästä oleva vamma on se johon seulat on pääasiassa kehitetty. Downeja nyt viimeisenä pitäisi kytätä ja abortoida.
Olihan se surullista luettavaa. Pisteet perhelle, jotka nimellään tulivat kertomaan omasta raskauden keskeytyksestään.
Downeja nyt viimeisenä pitäisi kytätä ja abortoida.
on vähän naiivia sanoa, etten mä halua sellaista ja sellaista lasta, mutta kyllä mä voin ihan käsi sydämellä sanoa, etten haluaisi down-lasta.
mutta itsestäni tuntuu tällä hetkellä, että päätyisin aborttiin jos sikiössä havaittaisiin jokin vamma.
Mutta jos nyt sellainen sattuisi tulemaan niin mikäs siinä. Voihan sitä ajatella myös, että ei haluaisi hörökorvaista tai likinäköistä lasta ihan vartavasten, mutta olisi kuitenkin onnellinen lapsestaan sellaisena kuin sattuu olemaan.
joku tarvitsee ja saa 15 sydänleikkausta, että pääsisi edes jonkinmoisen elämän alkuun.
En tiedä haluaisiko kukaan varta vasten downlasta. Mutta jos nyt sellainen sattuisi tulemaan niin mikäs siinä. Voihan sitä ajatella myös, että ei haluaisi hörökorvaista tai likinäköistä lasta ihan vartavasten, mutta olisi kuitenkin onnellinen lapsestaan sellaisena kuin sattuu olemaan.
sen kuvan, että sulla on kehitysvammainen lapsi tai lapsia - korjaa jos olen väärässä. Joka tapauksessa tiedät, että hörökorvainen ja kehitysvammainen lapsi eivät ole verrattavissa toisiinsa.
#4
Syntyneistä downeista ei siis joka kymmenes kuole eka vuoden aikana. Syntyneistä downeista todellakin suurin osa on hyväkuntoisia täysin elinkykyisiä ja elämästään iloitsevia ihmisiä. Vaikeat vammat ovat downeilla harvinaisia.