Väitettiin että "oma aika ja yksinolo auttaa palautumaan" mutta miksi se ei toimi?
Olen ollut nyt useita kuukausia suurimmasta osasta viikosta yksin omissaoloissani, mutta silti en ole sen enempää palautuneempi enkä saa ladattua akkuja täyteen vaan olen uupuneempi ja väsyneempi kuin koskaan niin että jää siivoamatta eikä ole voimia edes laittaa ruokaa tai hyvä jos edes syödä ja käydä vessassa vaikka kuitenkin nukun hyvin ja sen suositellun määrän joka yö. Mikä on vialla ja minkä teen väärin?
Kommentit (13)
Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä hermostonsa rentoutumiseen. Liiallisessa yksinolossa ei pysty palautumaan. Toivottavasti tilanteesi kohenee, sillä sinulla on riski masentua.
Minä ainakaan en palaudu yksin vaan seurassa.
Minä palaudun vain yksin. Se on sellanen jännä juttu kun ihmiset on erilaisis.
Vierailija kirjoitti:
Minä palaudun vain yksin. Se on sellanen jännä juttu kun ihmiset on erilaisis.
Sama, kunhan saan olla riittävästi yksin ja rauhassa.
Mutta ihmiset on erilaisia. Jotkut lataa akkunsa nimenomaan muiden seurassa.
Vierailija kirjoitti:
Minä palaudun vain yksin. Se on sellanen jännä juttu kun ihmiset on erilaisis.
Luultavasti olet yleensä seurassa ja tarvitset siksi yksinoloa. Tilanne kääntyy, jos olet jatkuvasti yksin, yksinolo ei enää palauta vaan sairastuttaa.
On täysin persoonakohtaista mikä on kenellekin palauttavaa. Kyllä minullekin on hoettu, että ole yksin ja rauhassa sekä lepää. Neuvo ei toimi kohdallani vaan väsyttää ja passivoi entistä enemmän. Kuuntele itseäsi ja sitä mikä on sinulle hyväksi ja jätä toimimattomat neuvot omaan arvoonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä palaudun vain yksin. Se on sellanen jännä juttu kun ihmiset on erilaisis.
Luultavasti olet yleensä seurassa ja tarvitset siksi yksinoloa. Tilanne kääntyy, jos olet jatkuvasti yksin, yksinolo ei enää palauta vaan sairastuttaa.
Väärin. Asun yksin, teen suurimman osan töistäni etänä, tapaan kavereita harvoin. Voin oikein hyvin kunhan saan olla itsekseni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä palaudun vain yksin. Se on sellanen jännä juttu kun ihmiset on erilaisis.
Luultavasti olet yleensä seurassa ja tarvitset siksi yksinoloa. Tilanne kääntyy, jos olet jatkuvasti yksin, yksinolo ei enää palauta vaan sairastuttaa.
Väärin. Asun yksin, teen suurimman osan töistäni etänä, tapaan kavereita harvoin. Voin oikein hyvin kunhan saan olla itsekseni.
Ok. Olet harvinainen erakko/ introvertti.
Ehkä et ole oikeasti yksin (esim onko sinulla lapsia? puolisoa? lemmikkejä? oletko töissä?) tai et saa olla tarpeeksi yksin, jotta ehtisit lepäämään ja palautumaan kerätäksesi energiaa. Ainakin itselläni se että saa olla yksin toimii.
Oma aika ja yksinolo auttaa palautumaan, kun tekee siitä ajasta mielekästä ja kiinnostavaa.
Pelkkä joutenolo ja lepo ei kuulemma palauta, eikä välttämättä auta stressissä tai huolissa. Pitää myös mieli saada virkistäytymään, ja se tehdään sillä, että tekee mieluisia asioita, joista nauttii ja iloitsee, joissa saa nauraa yms. asioita, jotka virkistää omasta mielestäsi sinua itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et ole oikeasti yksin (esim onko sinulla lapsia? puolisoa? lemmikkejä? oletko töissä?) tai et saa olla tarpeeksi yksin, jotta ehtisit lepäämään ja palautumaan kerätäksesi energiaa. Ainakin itselläni se että saa olla yksin toimii.
Minä taas olen aina yksin ja se passivoi täysin. Hyvä seura auttaa ja maisemanvaihto (seurassa).
Mitä jos kokeilet aloittaa jonkun harrastuksen ja käyt siellä kerran viikossa muiden seurassa? Voisiko se auttaa? Millaisia harrastusmahdollisuuksia teiltäpäin löytyy? Esimerkiksi onko lenkkipolkua jolla käy paljon lenkkeilijöitä ja juoksijoita tai vaikkapa neulonta- tai lukupiiriä?
Et saa olla tarpeeksi rauhassa. Se vähä aika ei riitä.