Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko yrittänyt tai rakentanut elämäsi unelmille? Onnistuitko? Ikä? Minulla ei koskaan ole ollut ainuttakaan unelmaa jota olisin tavoitellu
23.06.2024 |
Oletko yrittänyt tai rakentanut elämäsi unelmille? Onnistuitko? Ikä? Minulla ei koskaan ole ollut ainuttakaan unelmaa jota olisin tavoitellut. Mitä sun unelmat on olleet - entä mitä nyt?
Kommentit (42)
Ei mullakaan ole oikein koskaan ollut mitään tavoitteita tai unelmia joita kohti olisin mennyt.
Olen opiskellut ja tällä hetkelläkin ihan hyvässä työssä. Elämä on aika ankeaa ja tasapaksua. Haaveilen keskiluokkaisesta elämästä irrottautumisesta mutta en saa mitään aikaiseksi sen eteen. Lapsia en ole ikinä halunnut enkä halua vieläkään. Ikää 34. Jos kuolisin nyt niin en todellakaan olisi tyytyväinen elettyyn elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsena ja nuorena oli kaikenlaisia unelmia, mutta sitten elämän realiteetit iskivät lujaa ja haaveet saivat jäädä. Elämä koostui lähinnä selviytymisestä ja sama jatkuu. 60 v.
Minulla oli lapsesta asti unelma, jonka toteutin. En kerro, mikä se on, koska näin uniikkia unelmaa ei kovinkaan monella ole. Siinä sivussa tuli hankittua korkeakoulututkinto ja rikastuttua sen verran, että teen nyt 52v iässä töitä lähinnä huvikseni, en siksi, että olisi pakko.
Mutta aikoinaan tein 4 vuotta töitä ilman ainuttakaan vapaapäivää eli ei tämä ilmaiseksi ole tullut.
Pieniä haaveita vain ollut. Ei ole toteutunut kuin pari niistäkään. En ole tehnyt töitä niiden eteen sillä elämä on ollut aikamoista selviytymistä. Nyt vanhempa en enää jaksa, tyydyn siihen mitä on ja olen onnellinen turvassa olosta.
Vierailija kirjoitti:
No siis mun hartain unelma on aina ollut helppo elämä ja rikastua. Toinen unelma on olla korkeakoulutettu. Olen halunnut päästä matkustelemaan. Ja olen halunnut omistaa oman koiran. Oikeasti hartain unelmani on että eläisin mieheni rahoilla ja voisin käydä töissä esim. 1-2 krt viikossa. Siis olen tosissani.
Ainoa mikä on toteutunut on olen päässyt matkustelemaan.
En tiedä olenko jotenkin outo, kun olen kuitenkin nainen ja en ole koskaan haaveillut lapsista tai äitiydestä tai perhe-elämästä, olen kuitenkin jo 30v. mutta varmaan pakko yhteiskunnan ja ympäristön painostuksesta tehdä 1-2 lasta.
No en saanut helppoa elämää. Olen tehnyt pari vuotta tietyistä syistä lähihoitajan töitä. Olen elänyt arvojeni vastaista elämää esim. Suurin negatiivinen asia just työ ja olen ollut niin kypsä ja done nyt vuoden, mutta enää kuukausi tuolla, sitten pitää juhlia 😍. Nyt olen päässyt onneksi opiskelemaan.
Opiskelin lähihoitajaksi olosuhteiden pakosta, ei siksi, että olisin ollut mitenkään kiinnostunut tai halunnut. Tai siis minulle tuli pahoja terveysongelmia, ja siitä mielenterveysongelmia. Olin koulutukseltani vain ylioppilas. Minulla oli kimpussani psykiatrian poliklinikka ja sosiaalityöntekijä... Ajattelin, että tällä saan heidät pois kimpustani että näennäisesti teen jotain "hyödyllistä", että opiskelen lähäriksi, ja otan opintojaan rennosti koska opinnot olivat todella helppoja, ainoa miinus oli että koulussa piti istua paikalla joka päivä n. 8h. Sitten aloin kyllä myös toipua. Mutta sitten ajauduin tähän työhön, mutta olen ollut siis hurjan tyytymätön n. 1v. ajan, pelkään että jämähdän tänne tekemään tylsää, raskasta ja pienipalkkaista työtä.
Eli hain opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan edes tiennyt mitä haluan.
Päivä kerrallaan kidutaan hitaasti kohti kuolemaa.
Olen saanut mistä unelmoin nuorena. Kansainvälinen ura, asun keski-euroopassa ja olen vela. Ikää 55 v. Olin 26 v kun suomesta lähdin. Onnellinen olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole koskaan ollut mitään unelmia. Koulusta ja armeijasta kun pääsi niin vain haahuillut työstä työhön, mihin on ikinäkään päässyt. Siihen sitten pari addiktiota millä yritin täyttää ne elämän hiljaiset hetket. Nyt 35 vuotias jolla ulosottovelkaa ja täysin yksin. Nyt ainoa unelma vain saada velat maksettua. Sen jälkeen en tiedä mitä teen.
Halusin matkustella ja se on toteutunut. Toivoin myös, että voisin kouluttautua korkeakoulussa, sekin toteutui. Halusin oman kirjastohuoneen ja tein sen omakotitaloomme. Monia haaveita sittemmin mennyt ja tullut. Keskimäärin olen tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
36 vuotta, 5 ammattia ja koitan hankkia omaisuutta. Nyt palaan koulun penkille ja pyrin saamaan korkeakoulu tutkinnon.
Elokuvassa Tuhlaajapoika toinen päähenkilö sanoo: Ne, jotka eivät tiedä, mitä haluavat, joutuvat niitten hyväksikäyttämiksi, jotka tietävät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ole moraalia? Kyllä mulla on ainakin sellaisia unelmia että eläisin hyvin ja onnistuneesti, rahasta riippumatta. Kuuntelisin sieluani enkä vain halujani. Yrittäisin olla parempi ihminen. Rakastaisin enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No siis mun hartain unelma on aina ollut helppo elämä ja rikastua. Toinen unelma on olla korkeakoulutettu. Olen halunnut päästä matkustelemaan. Ja olen halunnut omistaa oman koiran. Oikeasti hartain unelmani on että eläisin mieheni rahoilla ja voisin käydä töissä esim. 1-2 krt viikossa. Siis olen tosissani.
Ainoa mikä on toteutunut on olen päässyt matkustelemaan.
En tiedä olenko jotenkin outo, kun olen kuitenkin nainen ja en ole koskaan haaveillut lapsista tai äitiydestä tai perhe-elämästä, olen kuitenkin jo 30v. mutta varmaan pakko yhteiskunnan ja ympäristön painostuksesta tehdä 1-2 lasta.
No en saanut helppoa elämää. Olen tehnyt pari vuotta tietyistä syistä lähihoitajan töitä. Olen elänyt arvojeni vastaista elämää esim. Suurin negatiivinen asia just työ ja olen ollut niin kypsä ja done nyt vuoden, mutta enää kuukausi tuolla, sitten pitää juhlia 😍. Nyt olen päässyt onneksi opiskelemaan.
Olet.
Vierailija kirjoitti:
Ei mullakaan ole oikein koskaan ollut mitään tavoitteita tai unelmia joita kohti olisin mennyt.
Olen opiskellut ja tällä hetkelläkin ihan hyvässä työssä. Elämä on aika ankeaa ja tasapaksua. Haaveilen keskiluokkaisesta elämästä irrottautumisesta mutta en saa mitään aikaiseksi sen eteen. Lapsia en ole ikinä halunnut enkä halua vieläkään. Ikää 34. Jos kuolisin nyt niin en todellakaan olisi tyytyväinen elettyyn elämään.
Kannattaa vielä miettiä sitä lapsia asiaa jonkun terapeutin kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut mistä unelmoin nuorena. Kansainvälinen ura, asun keski-euroopassa ja olen vela. Ikää 55 v. Olin 26 v kun suomesta lähdin. Onnellinen olen.
Erikoista että mainitsit että olet vela. Aivan kuin pieni katumuksen piikki siellä jylläis.
Nuorena tavoitteeni oli lasten hankinta ehdottomasti ennen kuin täytän 30. Toteutin.
Myöhemmin unelmina muutto Lappiin ja asuntoauton hankkiminen. Toteutettu.
Läheisen nuolema alle 3-kymppisenä auttoi tajuamaan että unelmat täytyy toteuttaa heti, ei sit ku.
Ei ole tainnut olla sen kummempia unelmia koskaan. Aikalailla mennyt virran mukana aina. Nyt yritän upgreidata elämääni opiskelemalla vielä lisää. No ihan ok elämä on juuri nyt.
No haaveilin viimeiset 20 vuotta vain rakkaudesta, miehestä, lapsista ja hyvästä talosta/asunnosta. Nyt 40-vuotiaana kahdesti eronneena lapsettomana vuokrayksiössäni päästin viimein irti tästä unelmasta. Eli en saanut yhtäkään niistä asioita, joista unelmoin. Ja olen onnellinen.
Alue: Aihe vapaa
No siis mun hartain unelma on aina ollut helppo elämä ja rikastua. Toinen unelma on olla korkeakoulutettu. Olen halunnut päästä matkustelemaan. Ja olen halunnut omistaa oman koiran. Oikeasti hartain unelmani on että eläisin mieheni rahoilla ja voisin käydä töissä esim. 1-2 krt viikossa. Siis olen tosissani.
Ainoa mikä on toteutunut on olen päässyt matkustelemaan.
En tiedä olenko jotenkin outo, kun olen kuitenkin nainen ja en ole koskaan haaveillut lapsista tai äitiydestä tai perhe-elämästä, olen kuitenkin jo 30v. mutta varmaan pakko yhteiskunnan ja ympäristön painostuksesta tehdä 1-2 lasta.
No en saanut helppoa elämää. Olen tehnyt pari vuotta tietyistä syistä lähihoitajan töitä. Olen elänyt arvojeni vastaista elämää esim. Suurin negatiivinen asia just työ ja olen ollut niin kypsä ja done nyt vuoden, mutta enää kuukausi tuolla, sitten pitää juhlia 😍. Nyt olen päässyt onneksi opiskelemaan.