Tyttären avioliitto rakoilee

Et voi mitään. Hoidat vain poikaa.

JoS. Kirjota oikein

Vanhemmat terapiaan ja töiden rauhoittaminen, aikaa perheelle. Mutta ei ole mitään mitä SINÄ voit tehdä.

Emme ole.

Voimia teille kaikille. Käy lapsen kanssa vaikka metsässä. Se aina rauhoittaa lapsenkin mieltä. Eväät mukaan. Asioilla on tapana järjestyä.

Et voi tehdä muuta kuin tukea lasta läsnäolollasi ja kuuntelemalla häntä. Mitään pahaa ei saa sanoa lapselle kummastakaan vanhemmasta kävi miten kävi.

Vierailija kirjoitti:

JoS. Kirjota oikein

Anna olla.

0/5

Tuet poikaa ja katsot ettei hänelle olla pahoja. Vanhemmat selvittää tilanteen keskenään. Ero varmaan tulee, mutta lapsi pääsee sen yli ja sopeutuu. Ole sinä se turvallinen ja vakaa kallio lapselle nyt. Mutta älä ota puolia vanhempien riidassa.

Keitä vaikka mannapuuro.

Vierailija kirjoitti:

Voimia teille kaikille. Käy lapsen kanssa vaikka metsässä. Se aina rauhoittaa lapsenkin mieltä. Eväät mukaan. Asioilla on tapana järjestyä.

Asioilla ei ole tapana järjestyä, on etuoikeus jos oma elämäsi on mennyt niin. 

Todella vaikea tilanne. Nyrkkisääntönä "Kahden kauppa on kolmannen korvapuusti". Jos tytär ei pyydä jotakin apua - ja kyseessä ei ole kotiväkivaltaa sisältävä suhde - niin ehkä paras mitä voit tehdä, on antaa lapselle mahdollisuuden tulla luoksesi aina, kun siltä tuntuu.

Jos ja kun vanhemmat tajuavat, että lapsi on mieluummin mummolassa kuin kotona, sillä saattaa olla herättävä vaikutus vanhemmille. Itse eron läpi käyneenä ja ex-puolison kanssa on nyt suhde parempi kuin kertaakaan liiton aikana, voin sanoa, että ulkopuoliset eivät useinkaan tiedä hittojakaan, mitä kotona tapahtuu, kun ei ole yleisöä. Ihmiset voivat olla tyystin erilaisia. Järkeväksi ja fiksuksi tunnettu voi olla kohtuuton tyranni, leppoisa ja vitsikäs saattaa olla huumorintajuton punaniska ja jämäkäksi tiedetty voi olla täysin alistettu lapanen.

Se, että kotona on paljon huutamista ja äksyilyä, kertoo heti sen, että vanhemmat eivät pysty kommunikoimaan luontevasti, vaan kaikki sanomiset otetaan henkilökohtaisen ja negatiivisen linssin kautta --> Äksyilyä ja huutamista. Kaikki kommunikointi on negatiivisesti tunnelatautunutta, jolloin oikeiden asioiden ja kipupisteiden tunnistaminen jää piiloon. Kommunikoinnin tarkoitukseksi on tullut toisen voittaminen, totaalinen sota.

Pariterapia voisi auttaa, jos ymmärtävät mennä sellaiseen. Olisi ehkä auttanut minunkin liitossa, mutta ex-puoliso ei sitä halunnut ja ihmistä ei voi pakottaa. Jälkeenpäin ollaan molemmat kasvettu ja exäkin on tunnistanut hankalat käyttäytymismallinsa sekä itse olen myös kypsempi. Seuraavat suhteet - jos niitä tulee - menevät luultavasti aikuisemmin meiltä molemmilta.

Anna olla. Oppineet sanovat, ettet voi pelastaa puolisoasikaan, joten miten voisit pelastaa tyttäresi? Toki voit rukoilla hänen puolestaan, mutta *huoli* ei ole oikea energia, mitä haluat hänelle lähettää. Rukoile rauhaa ja hyvinvointia

Miehet kuvittelevat nykyään, että lapset ovat heidän omaisuuttaan, ja sen vuoksi poikakin on tuollainen. Isänsä on mustasukkaisuuksissaan ja kohtukateudessaan agitoinut lapsen vihaamaan äitiään ja pakottanut äidin töihin. Ei ole luonnollista, mutta tämä on koko yhteiskuntaa koskettava syöpä. Tällaiset liitot hajoavat väistämättä, ryhmäpaine on liian suuri. Epäonnistuneita liittoja ja naisvihaa on liian paljon, että yksittäinen mies voisi herätä tuosta

Muutama sukupolvi katsotaan näitä ja uskontojen nousu tuottaa seuraavat, paremmat perheet, joissa naiset jälleen saavat hoivata luonnollisesti ja katkerat, sukupuolestaan hämmentyneet miehet eivät kouluta lapsista äidinvihaajia 0-vuotiaasta asti

Jos tyttäresi pääsee eroon molemmista, onnittele. Kuulostaa karulta, mutta se on oikeasti naiselle parempi, kuin olla miehen kanssa, joka kouluttaa lapsista äidinvihaajia. Rakasta tytärtäsi ja muistuta, että totuus paljastuu aina. Jumala antaa aidot lahjansa niille, jotka ne ansaitsevat, eikä niille, jotka ölisevät ja dominoivat eniten

Olet hyvä mummo, kannat huolta pojasta. Oma mummoni oli samanlainen ja korvaamaton. Onneksi teitä on.

Sano lapselle, että hänestä pidetään huolta. 

No me riidellään kokoajan 5 minuutin riitoja.

Kaksi kovapäätä yhteen kolkkaa - katila on löytänyt kantensa. Neanderthalensis Juhanus 2024

Tyttäresi perheessä on käynnistynyt vihan kierre, jossa riidellään joka päivä aikaisemman riidan johdosta, eikä kukaan ehkä enää edes muista mistä riitely on saanut alkunsa. Usein on kysymys valtataistelustakin, jossa riitelijä ei voi antaa periksi. -Pariterapia ja perheneuvola ova oikea osoite tuollaisessa tilanteessa jossa perhe on rikki.



Riiteleminen oikein on taitolaji. Jokaisessa suhteessa riidellään aina välillä. Riitelyn ja parisuhteen taito onkin tehdä sovinto, sovinnon jälkeen rauhassa miettiä mistä riita sai alkunsa ja puuttua niihin juurisyihin. Hyvään parisuhteeseen ei kuulu "minä, minä, minä" -ajattelu, vaan "me, me, me"-ajattelu, jossa kumpikin tulee puolitiehen vastaan.



Sinä teet oikein ja fiksusti pitäessäsi lasta usein luonasi, poissa riitelevien vanhempien riitojen keskeltä. Usein lapsen turvalliseen kasvuun ja kehitykseen riittää se, että hänellä on yksi turvallinen aikuissuhde, ja se suhde voit olla Sinä.



Jos riitaisia parivaljakko ei suostu pariterapiaan tai perheneuvolaan, sitten heille kannattaa tarjota avioeroa. Avioerokin on viisaampi ja parempi ratkaisu kuin sellainen parisuhde ja perhe jossa kaikki voivat huonosti. Avioero on iso ja raskas prosessi ja sen itse läpikäyneenä voin kertoa että koville otti, mutta riitelijästä eroon päässeenä voin kertoa, että avioero oli sittenkin parempi ratkaisu. Nykyään olemme ihan hyviä ystäviä ja kohteliaita toisillemme kun tapaamme.

Lohduta poikaa. Sano joskus että hänen äiti aikuisena pärjää tosi hyvin jos ero tulisi ja että lapsi voi olla äidin kanssa. Äidin ei kannata riidellä miehen kanssa pojan kuullen! Olisiko parempi sitten jo erota niin, ettei poika joudu kahden kodin välille juoksemaan tai mennä vaikka yksityiselle pariterapeutille jokusen kerran, eihän tuota riitelyä kukaan jaksa. Vai missä se aikuisten välinen asia selviää. Isä on tehnyt mitä? Voiko äidin työstressiä vähentää tai töitä, vai mieskö kiukuttelee. Lapsi on tärkeä.

Jos joku olis sanonut mulle ja mun jo exälle, että riidelkää vaan, mutta kymmenen vuoden päästä korjaatte sadon lapsen syömishäiriönä, niin aivan varmasti olisimme lopettaneet typerät riidat ja ruenneet keskustelemaan asiallisemmin. Mutta kukaan ei sanonut mitään ja niin ne riidat vain jatkuivat ja niin jatkui lapsenkin pahoinvointi. Voi olla, että lapsen syömishäiriö ei ollut riitojen tulos, mutta epäilen, että tokkopa niistä riidoista mitään hyvää seurasi.

Vierailija kirjoitti:

Anna olla. Oppineet sanovat, ettet voi pelastaa puolisoasikaan, joten miten voisit pelastaa tyttäresi? Toki voit rukoilla hänen puolestaan, mutta *huoli* ei ole oikea energia, mitä haluat hänelle lähettää. Rukoile rauhaa ja hyvinvointia

Miehet kuvittelevat nykyään, että lapset ovat heidän omaisuuttaan, ja sen vuoksi poikakin on tuollainen. Isänsä on mustasukkaisuuksissaan ja kohtukateudessaan agitoinut lapsen vihaamaan äitiään ja pakottanut äidin töihin. Ei ole luonnollista, mutta tämä on koko yhteiskuntaa koskettava syöpä. Tällaiset liitot hajoavat väistämättä, ryhmäpaine on liian suuri. Epäonnistuneita liittoja ja naisvihaa on liian paljon, että yksittäinen mies voisi herätä tuosta

Muutama sukupolvi katsotaan näitä ja uskontojen nousu tuottaa seuraavat, paremmat perheet, joissa naiset jälleen saavat hoivata luonnollisesti ja katkerat, sukupuolestaan hämmentyneet miehet eivät kouluta lapsista äidinvihaajia 0-vuotiaasta asti

Sulla taitaa olla joku ihan spesiaali suhde jumalan kanssa, koska noin hyvin sen aivoitukset tiedät. Miksei jumala rakastaisi kaikkia lapsiaan yhtä paljon? Miksi muka siunaa vain niitä, jotka sen aidosti ansaitsevat?? Jumala rakastaa ja siunaa mua huolimatta siitä, että olen syntinen. Ja ihan yhtä paljon rakastaa ja siunaa niitäkin, jotka ei jumalaan usko.