Voiko loppuraskauden aikana mennä baariin katsomaan keikkaa, vai onko haittaa sikiön kuulolle?

yms. kerrokset suojaavat sikiötä aika hyvin ääniltä, mutta ainakin periaatteessa tosi kovasta äänestä/pitkäaikaisesta melulle altistumisesta voi sikiön kuulo vaurioitua.



Itse otin keikalle mennessä tyynyn mahani päälle äänenvaimentimeksi (siis silloin kun olin raskaana) :). Tosin tällä keikalla istuttiin paikallaan, baarissa voisi olla vähän hankalampaa...

on semmosessa työssäkin missä joutuu mahdollisesti pitämääm kuulosuojaimia melun takia. Eli enpä usko että on haittaa sikiön kuulolle.

yhden keikan stadikalla, ja mullakin oli tyyny mukana äänenvaimentimena.

esikoista odottaessani, rv taisi olla jotain 35. Vauva riehaantui mekkalasta niin, että mesoi mahassa koko yön aamuun asti, vaikka muuten nukkui juuri yösydämenä. Saman huomasin leffan jälkeen.

Oliko se sellaista musiikkia, josta sun esikoinen nytkin tykkää? Pakko kysyä.

kuuntelemassa Metallicaa Hartwall-areenalla ja vauva (nyt 1,5v)kuulee kaiketi ihan normaalisti, ainakin toistaiseksi...



Ja silloin keikalla kyllä villiintyi masussa ihan mahdottomaksi :D niinkuin %:kin kirjoitti!

jos raskaana oleva äiti työskentelee kuulosuojainten kanssa, niin saa kyllä siirron toisiin hommiin raskauden keskivaiheilla.. elikkäs loppuvaiheessa ei saa tehdä noita hommia.



Ap:lle.. tuskin kerta mitään haittaa, ja itsehän huomaat sattuuko omiin korviin tms. Kuitenkaan tuo maha ei nyt ihan hirveästi suojaa kun vauva kuulee ihan normaalin puheen yms.

olin reilu kuukausi ennen laskettua aikaa katsomassa ravintolassa keikkaa ja jammailinkin pallomahani kanssa. En usko että siitä äänestä on haittaa, suurempi vaara on että joku "kääniääliö" taklaa sinut tms...

Useat meistä ovat kuulleet tarinan konserttisalin ensimmäisellä tuolirivillä istuvasta raskaana olevasta naisesta, jonka oli poistuttava maailmankuulun koloratuurisopraanon konsertista sikiön voimakkaiden potkujen takia. Sikiö ei ilmeisesti pitänyt kuulemastaan ja ilmaisi tämän tylysti potkimalla. Todennäköisesti kyseessä oli sikiön pelästysreaktio. Lampailla tehdyt mittaukset ovat osoittaneet, että ulkopuoliset äänet kuuluvat kohtuun yllättävän hyvin (Baldwin ym. 1983). Äidin vatsanpeitteiden ja kohdun seinämän ääntä vaimentava vaikutus on ainoastaan 5–30 dB äänen taajuuden mukaan. Matalat äänet tunkeutuvat helpommin kudosten läpi kuin korkeat. Sikiö pystyy siten hyvin kuulemaan normaalia keskustelua (65–70 dB). Ihmisellä tehdyt mittaukset osoittavat, että kohdussa kuultavat äänet ovat voimakkuudeltaan jopa 85–95 dB. Ne ovat peräisin pääasiassa äidin verenkiertoelimistä, suolistosta ja istukasta (Walker ym. 1971). Nämä mittaukset on kuitenkin tehty synnytyksen aikana sikiökalvojen puhjettua. Lampailla tehdyt vertailevat tutkimukset ovat osoittaneet, että sikiökalvojen ollessa ehjät ulkopuoliset äänet kuuluvat kohdussa hyvin, mutta kalvojen puhjettua emosta kuuluvat äänet vaimentavat ulkopuolisia ääniä tehokkaasti (Vince ym. 1983).



Äänen lisäksi sikiö aistii monia muita ärsykkeitä, kuten kosketuksia, paineen tai lämpötilan muutoksia, ja mahdollisesti jopa erilaisia makuja ja valoa. Äidin aortta ja lonkkavaltimot kohottavat kohtua ja sikiötä äidin sydämen sykkeen tahdissa raskauden toisen kolmanneksen alusta. Ehkä tästä johtuu syliin ottamisen ja "heijaamisen" lohduttava vaikutus lapseen. Rytminen liike tuntuu tutulta. Pieni määrä maitoa (20 ul) ruiskutettuna rotan sikiön suuhun kohdussa aikaansaa samanlaisia motorisia liikkeitä kuin vastasyntyneessä poikasessa sen ryhtyessä imemään maitoa (Smotherman ja Robinson 1994). Sen sijaan äidinmaidon korvike, sokeriliuos, laktoosi tai kasvirasva eivät saa aikaan imemisen valmistautumisliikkeitä. On syytä olettaa, että myös ihmisen makuaisti toimii jo sikiökaudella, vaikka tästä ei ole selvää näyttöä. Sikiön makuaistilla saattaa olla merkitystä, jos sikiötä hoidetaan lapsiveteen annettavalla lääkkeellä. On todennäköistä, että sensoriset ärsykkeet vaikuttavat kehittyvään aivotoimintaan (Fifer ja Moon 1994). Kanan alkioilla tehdyissä kokeissa on osoitettu, että sikiön kuulemat äänet ovat välttämättömiä kuulemiseen tarvittavien hermoratojen normaalille kehittymiselle (Smith ym. 1983).



Sikiön sisäkorva on rakenteellisesti täysin kehittynyt raskauden puoliväliin mennessä. Neurofysiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että ihmisen sikiö alkaa reagoida ääniin raskausviikoilla 24–25 (Birnholz ja Benacerraf 1983). Sikiön reaktio voimakkaaseen ääneen on tyypillistä pelästymistä: sydämensyke nopeutuu, silmissä tapahtuu nopeita liikkeitä, samoin raajoissa ja vartalossa, ja lisäksi sikiö voi tehdä pinnallisia hengitysliikkeitä (Fifer ja Moon 1994). Voipa sikiö tyhjentää hädissään virtsarakkonsakin kuullessaan voimakkaan äänen (Zimmer ym. 1993). Sikiön kuulemat voimakkaat ja pitkään kestävät äänet saattavat vaikuttaa haitallisesti lapsen kuuloon. Työpaikallaan voimakkaalle äänelle raskauden aikana altistuneiden äitien lapsilla on todettu enemmän kuulon heikkoutta kuin hiljaisessa työympäristössä työskentelevien äitien lapsilla (Laland ym. 1986). Ei tiedetä, minkälaisia vaikutuksia kovaäänisen musiikin soittamisella on sikiön ja lapsen kuuloon ja muuhun kehitykseen. Kohdunsisäisen äänialtistuksen vaikutuksista ja mahdollisista haitoista tarvitaan ehdottomasti lisää tutkimuksia.



Sikiön ja vastasyntyneen sydämensykkeen äkillistä nopeutumista ulkoisen ärsykkeen seurauksena pidetään pelästys- tai puolustusreaktiona. Tätä ominaisuutta on yritetty käyttää kliinisesti hyväksi silloin, kun sikiön sydämen sykkeestä puuttuvat normaalit nopeutumisvaiheet (Goodlin 1983). Tarkemmat tutkimukset osoittivat kuitenkin, että sikiön sykkeen reaktiot ulkoiseen ärsykkeeseen ovat liian epäspesifisiä (Issel 1983). On jopa esitetty, että sikiön äänitesti voisi olla haitallinen lapsen kuulon myöhemmälle kehitykselle (Gerhardt 1990). Niinpä näistä sikiötä pelästyttävistä ärsykkeistä on yleisesti luovuttu. Sen sijaan sikiön sydämensykkeen sähköinen rekisteröinti ilman ulkoisia ärsykkeitä on edelleen keskeinen sikiön voinnin seuraamismenetelmä.



Vastasyntyneillä ja vanhemmilla lapsilla sydämen sykkeen lievää hidastumista ulkoisen ärsykkeen vaikutuksesta pidetään huomion terävöitymisreaktiona. Myös sikiö reagoi äidin puheääneen niin, että syke hidastuu hieman (Lecanuet ym. 1989). Fifer ja Moon (1994) osoittivat, että sikiöt reagoivat äänistimulaatioon, joka vastaa kohdussa normaalin puheäänen voimakkuutta, jo raskausviikoilla 26–34 sykkeen lievällä hidastumisella. Sykkeen hidastuminen todettiin ainoastaan lyhyen aikavälin sykevaihtelun ollessa vähäistä, mikä vastaa non-REM-univaihetta. Rauhallisesti nukkuva vastasyntynyt reagoi äitinsä puheääneen sydämensykkeen hidastumisella ääniärsykkeen aikana ja hengityksen tihentymisellä äänen loputtua (Fifer ja Moon 1994).



Kuten edellä todettiin, sikiö pystyy kuulemaan normaalia keskustelua koko viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Pystyykö sikiö sitten tunnistamaan erilaisia ääniä? Kätilöille ja synnytyslääkäreille on tuttua ilmiö, että voimakkaasti huutava vastasyntynyt hiljenee heti päästessään äidin rinnalle. On mahdollista, että vastasyntynyt tunnistaa äitinsä sydämen äänen. Todennäköisempää on, että vastasyntynyt tunnistaa äitinsä puheäänen. Alle kolmen päivän ikäiset vastasyntyneet reagoivat äitinsä ääneen imemällä tekonänniä voimakkaammin ja kauemmin kuin kuullessaan vieraan äänen (DeCasper ja Fifer 1980, Fifer ja Moon 1994). Vastasyntynyt pystyy erottamaan sikiökaudella kuulemansa sadun vieraasta, äidin hänelle ensimmäistä kertaa lukemasta sadusta (Kolata 1984). Vastasyntynyt osoittaa enemmän mieltymystä jo kohdussa kuulemaansa äidinkieleen kuin vieraaseen kieleen (Mehler ym. 1988). Piha ja Jauhiainen (1993) ovat kuvanneet tätä äidin ja vastasyntyneen lapsen välistä ensimmäistä syntymänjälkeistä äänikontaktia "resonoivaksi äänisillaksi". Äiti vastaa puheellaan ja koskettamalla vastasyntyneen ääntelyn ja liikkumiseen.



Musiikin vaikutuksesta sikiöön ja vastasyntyneeseen on olemassa ainoastaan muutamia tutkimuksia (ks. Busnel ym. 1992). Alle viikon ikäiset vastasyntyneet rauhoittuvat parhaiten musiikilla, jota heidän äitinsä ovat kuunnelleet säännöllisesti raskauden viimeisten viikkojen aikana. Musiikki vaihteli tutkimuksissa klassisesta viihteeseen. On siis todennäköistä, että lapsen kohdussa kuulema musiikki vaikuttaa lapsen musiikkimieltymykseen heti syntymän jälkeen. Hossain ym. (1994) tutkivat unipatjalla musiikin vaikutusta toipumisvaiheessa oleviin pieniin keskosiin vastasyntyneiden teho-osastolla. Klassinen melodinen musiikki näytti rauhoittavan useimpia keskosia, mutta atonaalinen nykymusiikki ja pop-rockmusiikki aikaansai enemmän vilkasta liikkumista. Kirjoittajat korostavat päätelmien tekemisen vaikeutta aineiston pienuuden vuoksi.



Alkaako ihmisen persoonallisuuden kehittyminen jo kohdusta? Ainakin tiedämme, että sikiö reagoi eri tavoin rauhalliseen puheääneen kuin voimakkaaseen huutoon. Ehkä vanhempien olisi harkittava, mitä sanovat ja miten he sen sanovat jo ennen lapsen syntymistä.



Kirjoittaja K. Teramo,dosentti.

Matalat taajuudet kuuluvat ja tuntuvat luissa ja ytimissä. Sikiö pelkää kuollakseen.

kuuntelemassa Yötä ja Popedaa. Yöstä sikiö ilmeisesti piti, mutta Popedan soittaessa riehaantui jytäämään. Hyvä keikka, kuuntelin vielä jonkun tuntemattoman bändin keikan jatkoilla lähibaarissa.

kuuntelemassa Yötä ja Popedaa. Yöstä sikiö ilmeisesti piti, mutta Popedan soittaessa riehaantui jytäämään. Hyvä keikka, kuuntelin vielä jonkun tuntemattoman bändin keikan jatkoilla lähibaarissa.

Miksi arvelet, että sikiö piti musiikista? Luultavasti se oli todella peloissaan kovista äänistä ja basson jytkeestä.

en raskaana ollessani lopeta. Meikkaaminen ja hiusten värjääminenkin muka pitäis lopettaa kun sikiötä hautoo.

Vaan pelästyy ja tulee levottomaksi sen takia

jytisi mitä Popedan keikalla. Yön keikan ajan sikiö oli ihan hiljaa, vaikka olin silloin paljon lähempänä soittolavaa mitä Popedan soittaessa.

Itse olen ollut mm Ruisrockissa rv 34, vauva alkoi selkeästi liikkua enemmän aina musiikin soidessa. En missään eturivissä jammannut, sillä festareilla ihmisillä on tapana känniörveltää ja riehua ja enemmän pidin tärkeänä, että pidin mahani kaukana tungoksesta, etten tule tuupatuksi. Ihan on normaali lapsi,:)

Juuri eräältä keikalta saapuneena(rv33) ja musikkia rakastavana, en lopeta keikkailua. Tein raskaustestin aamuna jona oli Miljoona rock ja menin keikalle. Ei ehkä enää tuu oltua eturivis ku ei jaksa tanssia koko keikkaa, mut lähellä lavaa istuen menee kyllä pitkälle.:)

Sikiön kuulo ei ainoastaan ole tarkka, vaan korvat ovat myös herät. Keskosena syntyneet ovat erittäin herkkiä kaikille äänillä, siksi keskolassa pitää olla hiljaa. Itse tein ekassa raskaudessa töitä meluisassa ympäristössä (ja kova musiikki on melua siinä missä muutkin kovat äänet) ja lapsi kyllä reagoi siihen. Lopetin ne hommat ja siirryin muihin tehtäviin. Kuulo on normaali, mut eihän tässä ole kyse siitä vaan siitä, että sikiöllä on hyvin epämukava olo eikä se pääse kovia ääniä karkuun minnekään. Turha stressata pientä ihmisenalkua.

Eikö asian voi ajatella niinkin päin että kun sikiötä ei pidä hiljaisuudessa, se tottuu ääniin eikä vauvana kauhistu niitä. Ainahan äänet ovat pelottavia jos niihin ei ole tottunut. Mitä pienemmästä tottuminen alkaa, sen luonnollisempaa se on.

Kävin festareilla rv 37 ja ainoa musiikki mistä vauva sanoi jotain oli scooter. Muut vastaavat se oli paikallaan. Edelleen yli vuoden vanhana jammailee tuon tyylisten tahtiin mieluiten. ( vaikka minä en teknosta piittaa enkä sitä kuuntele).
Muuten yritin välttää melua esim. töissä tuon kuulon vuoksi. Silti aina välillä kuulosuojainrajat ylittyi muutamiksi minuuteiksi hyvinkin selvästi. Lapsella ei ole kuulossa vikaa, eikä myöskään ollut ollenkaan äänille säikky vauva. Ainoa mihin aina pienenä reagoi oli ihmishäly, koneita sai olla päikkäreillä vaikka miten mutta juhlissa ei suostunut nukkumaan.

Mä kävin normaalisti keikoilla koko raskauden ajan ja toimin ravintolassa karaoke-emäntänä ihan viimeiseen saakka. Ihan terve ja normaalisti kuuleva 13 vuotias mulla.