Vanhempieni sukupolvi oli tosi itsekäs
Mun äiti: 'Minä olen jo omat lapseni hoitanut', ok mut mummo kyllä hoiti minut ja veljeni ihan täyspäiväisesti kouluikään asti.
Asuntolainaan ei todellakaan halunnut takaajaksi, 'Jokainen hoitakoon sen itse' Mun vanhemmille lohkottiin isovanhempien maista tontti ja vaarini oli täyspäiväisesti apuna rakennustyömaalla.
'Mitään perintöä ei jätetä, jokainen hommatkion omaisuutensa itse' Juu, mun vanhemmat peri kumpikin maita ja metsää ja rahaakin, ja tosiaan tontin saivat jo ennakkoperintönä
Kommentit (55)
Tuo on silkkaa fiksuutta, ei itsekkyyttä. Tietävät jo valmiiksi minkälainen sotku tulisi heidän siivottavakseen ja kuinka pitkä penni maksettavakseen. Aikuisuuteen kuuluu vastuu itsestään sekä omasta elämästään.
Aloittaja tarkoitti varmaan, että hänen vanhempasa olivat itsekkäitä.
Nykysukupolveahan tuo edustaa, onneksi omat lapset eivät pyydä apua, kuten en minäkään. Oikea tapahan on muuten se, että lapset avustavat ja hoitavat vanhempiaan, kun ovat kerran hyvässä kunnossa.
Et sinä voi yleistää kokemustasi koskemaan koko sukupolvea. Tunnen maalta maanviljelijöitä jonkun verran ja heidän suvussa viljelysmaat ja metsät ovat aina menneet vanhimmalle pojalle perinnöksi. Muut jäivät kokonaan ilman. Esim. entinen anoppini vihasi vanhempiaan tästä syystä ja koska ei se vanhin poika mitään tilaa kehittänyt vaan piti hieman lampaita ja jotain pientä muuta, että sai maataloustukia. Enimmäkseen myi metsät ja hassasi rahat vaimonsa kanssa. Tilasta ei ollut pojan vanhoilla päivillä jäljellä kuin talo ja lahoavat ulkorakennukset.
En lähtisi kenelläkään lainantakaajaksi, sitä varten on muut vakuudet. Myöskin elän täysillä ja käytän itse omaisuuteni enkä mieti jälkipolvia.
Ihmettelen sitä, että omilta vanhemmilta saatu perintö tai apu on muka niin tyhmää, mutta vierailta, jotka ei välitä vähääkään, voi pyytää ja anoa. Siis veronmaksajilta. Huvittava nykyihmisen dilemma.
En ole koskaan pyytänyt vanhemmiltani rahaa tai takausta lainaan. Kyllä aikuisen ihmisen täytyy itse hoitaa asiansa. Vanhempani käyttäkööt rahansa itseensä, en ole perintöä vailla.
Hyvään vanhemmuuteen kuuluu saattaa lapsi maailmalle niin, että lapsen omat siivet kantaa eteenpäin. Eri perheissä ja eri lapsilla se tarkoittaa eri asioita. Ainakin itse haluan nähdä lapseni pärjäävän ja olevan vahvoja. Ja sitä he ovatkin, kun aina sopivassa tilanteessa lykkään omaakin olkaani taakan alle. Uskomatonta kovuutta täällä omia lapsia kohtaan.
Minä en tunne tuollaista sukupolvea. Miksi yleistät omien vanhempiesi käytöksen perusteella? Jos teitä on monta lasta niin eipä sitä tonttirahoja varmaan pysty jokaiselle antamaan. Jos olisi mahdollisuus heidänkin vielä siitä tontista lohkaista niin tuskinpa mihinkään muuttotappioalueelle muuttaisit rakentamaan taloa nykyisillä rakennuskustannuksilla.
Toiset ovat, toiset eivät.. Minulla on ihanat vanhemmat joiden apuun voin luottaa kaikessa niin kauan kuin hengissä pysyvät.
Lähipiirissä tuntuu oikeastaan melkein kaikilla olevan näin, yksi tulee mieleen jota omat vanhemmat eivät oikein mitenkään ole kotoa muuttamisen jälkeen auttaneet.
Koulutetussa piirissä näin.
Mikäs velvollisuus ap:n vanhemmilla on hillota saatua perintöä omille lapsilleen? Tuolla periaatteella myöskään ap ei voi tehdä perinnöllä mitään vaan se pitää säästää tuleville sukupolville. Siinähän se kuluu aikanaan kun joka sukupolvi maksaa perintöverot ja muuten pitää rahoja pankissa
Olen aina sanonut, että kun 18 täyttävät pennut pärjätköön omillaan. Senttiäkään ei niihin tarvitse tuhlata, käyttävät sen kumminkin kaiken maailman turhuuksiin. Jos ei rahat riitä, niin voivoi!
Onneksi on niin köyhästä suvusta ettei ole tarvetta tuntea katkeruutta tai kateutta. Ei omat vanhemmatkaan ole perineet muuta kuin homeisen mummonmökin arvottomalla tontilla.
Autuasta on kunnei ole materian orja😇
Sinä et tietenkään ole itsekäs kun sinusta nuo samat "edut" olisivat kuuluneet myös sinulle. Sinunkin olisi pitänyt päästä hyötymään vanhemmistasi. Täysin epäitsekästä.
Ei tietenkään samat edut automaattosesti kuulu, mutta perustelu ontuu, kun itse on saanut. Miksei suoraan sano, että vaikka minä sain, niin lälläslää sinä et saa mitään!
Tuon voisi tulkita niin , etteivät he sinulta odota palveluksia ja apuja , vaan jokainen pärjätköön itse . Helpolla pääset sitten , kun ovat vanhoja kun osaavat ostaa avun ja hoitopaikat ajoissa muualta .
Vierailija kirjoitti:
Tuo on silkkaa fiksuutta, ei itsekkyyttä. Tietävät jo valmiiksi minkälainen sotku tulisi heidän siivottavakseen ja kuinka pitkä penni maksettavakseen. Aikuisuuteen kuuluu vastuu itsestään sekä omasta elämästään.
Siinä vaiheessa kun itse tulevat siihen ikään, että apua pitäis saada asiaan jos toiseen, niin voikin todeta että "aikuisuuteen kuuluu vastuu itsestään sekä omasta elämästä". Rahalla saa niitä palveluja.
Vierailija kirjoitti:
Toiset ovat, toiset eivät.. Minulla on ihanat vanhemmat joiden apuun voin luottaa kaikessa niin kauan kuin hengissä pysyvät.
Lähipiirissä tuntuu oikeastaan melkein kaikilla olevan näin, yksi tulee mieleen jota omat vanhemmat eivät oikein mitenkään ole kotoa muuttamisen jälkeen auttaneet.
Koulutetussa piirissä näin.
Olipa lapsellinen viimeinen lause.
Vierailija kirjoitti:
Nykysukupolveahan tuo edustaa, onneksi omat lapset eivät pyydä apua, kuten en minäkään. Oikea tapahan on muuten se, että lapset avustavat ja hoitavat vanhempiaan, kun ovat kerran hyvässä kunnossa.
Avunannon tulee olla molemminpuolista. Jos sinä et ole koskaan ollut valmis auttamaan muita, niin turha ihmetellä jos et itsekään saa apua.
Näinhän se menee. Yleensä nämä itsekkäät haalivat kaiken omaisuuden ja lapsille ei anneta mitään.