Lue keskustelun säännöt.
Olen ajautunut töissä pomoni terapeutiksi, apua!
18.06.2024 |
Minusta on tullut jonkinlainen terapeutit ja koutsi omalle esimiehelleni. Hän yleni muutama kuukausi sitten uuteen pestiinsä, eikä varmaan kovin monen hänen kanssaan töitä tekevän mielestä ollut oikea valinta hommaan, mutta näillä mennään, valinta on tehty.
Meillä on jopa useita kertoja viikossa palavereja, joissa olisi tarkoitus käsitellä työasioita. Todellisuudessa esimieheni reflektoi omaa työtään kanssani, puhuu ja puhuu kuin terapiassa, pyörittelee päätöksiään, haluaa puhua henkilöstöstä ja johtamisesta kanssani. Tunnen olevani jonkinlainen terapeutti tai valmentaja omalle pomolleni.
Sinänsä en koe tätä mitenkään hirveän vastenmielisenä, mutta onhan asetelma tosi omituinen. Tiedän itsekin, että olen hyvä kuuntelija ja keskustelija, ja esimieshommistakin tiedän jotakin. Mutta ei minulla mitään terapeutin koulutusta ole. Olen tosi väsynyt aina näiden tunnin keskustelu/kuuntelusessioiden jälkeen.
Mitä tässä pitäisi tehdä? Onko jollakin kokemusta vastaavasta tilanteesta, miten se eteni ja päättyi? Miten tähän pitäisi suhtautua? Mielelläni ottaisin vastaan myös terapeutin koulutuksen saaneilta ihmisiltä vinkkejä siitä, miten tilannetta voisi rajata, miten suhtautua, etten itse olisi aivan puolikuollut näiden terapiapalaverien jälkeen...
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaa-a. On kieltämättä erikoinen tilanne.
Mä varmaan tuossa tilanteessa hakeutuisin itse muutaman kerran juttusessioon jonkin työelämään keskittyneen ratkaisukeskeisen terapeutin kanssa. Sieltä voisi tulla hyviä vinkkejä, että kuinka esim. itse suojata itseään, jos joutuu ns. maallikkona kovasti kuunteleman toisen ihmisen ja vieläpä oman pomonsa huolia ja murheita.
Pyydä enemmän liksaa. Saat myös arvokasta työkokemusta kun työtehtäväsi laajenevat. Muista pyytää työtodistukseen tämä, että olet toiminut myös hänen terapeuttinaan.
Hyvä, että haluat pohtia jaksamistasi rajaamisen kautta. Olet jo tehnyt sen myötä tärkeän havainnon, eli tilanne kuormittaa sinua, vaikka toisaalta koet sen jollain tapaa myös kiinnostavana ja ehkä hyödyllisenäkin.
Auttamistyössä puhutaan paljon tunnetartunnasta ja myötätuntouupumisesta. Siinä haasteiden pohtiminen muuttuu kuormittavaksi myös empaattiselle kuuntelijalle, jos myötäelää vahingossa myös omien tunnereaktioiden kautta. Tutkimusten mukaan väkivallan näkeminen aktivoi samoja aivoalueita kuin sen kokeminen, sama pätee liialliseen, tunnepitoiseen empatiaan: koet kehossasi samaa ahdistusta kuin kertoja ja siksi väsyt. Tähän liittyy paitsi tunnepeilaaminen, myös ihan konkreettinen tiedostamaton peilaaminen. Askel tästä pois on tiedostaa tilanne ja tarkoituksellisesti etäännyttää oma itsensä siitä toisesta. Ihan konkreettisesti siinä tilanteessa istu eritavalla kuin kuunneltava, hengitä syvään omaa kehoasi aistien, ajattele tietoisesti, että olet erillinen ja irrallinen. Huomaat, ettet olekaan samaan tapaan väsynyt keskustelujen jälkeen.
Mutta mitä tehdä keskustelujen suhteen jatkossa? Se onkin vaikeampi kysymys. Millaiset välit teillä on? Voisitko heittää vähän vitsin varjolla, että terapiasessioko on taas tarpeen tms? Tai voisitko ihan asiallisesti ehdottaa, että esimiehesi hyötyisi mielestäsi työnohjauksesta? Tai voisitko vain kieltäytyä tästä vuorovaikutuksesta esim. pyytämällä, että voitaisko keskittyä nyt vain asioihin x ja y?
Ratkes-terapeutti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyydä enemmän liksaa. Saat myös arvokasta työkokemusta kun työtehtäväsi laajenevat. Muista pyytää työtodistukseen tämä, että olet toiminut myös hänen terapeuttinaan.
Tämä ^
Vaihda työpaikkaa. Tuo ei tule loppumaan niin kauan kun olet siellä.
Voit tuntea itsesi arvokkaaksi, tarpeelliseksi ja hyväksi ihmiseksi kun kuuntelet häntä, mutta pidemmän päälle hän tulee uuvuttamaan sinut.
Jossain vaiheessa alkavat viestit ja puhelut iltaisin ja viikonloppuisin ja huomaat olevasi otsaasi myöten siinä sopassa jonka hän on keittänyt.
Jos teet terapeutin työtä ilman tutkintoa niin olet valeterapeutti kuten aiemmin on ollut valelääkäreitä.