Toinen vanhemmista vastustaa sukunimen vaihtamista
Haluaisin kuitenkin vaihtaa sukunimeni ja mietin vaihtaisinko siitä huolimatta että isäni vastistaa tätä. Kyse on siis hänen ja hänen isänsä sukunimestä. Isän isä syntyi alunperin juutalaiseen perheeseen, mutta 30- ja 40-luvun tapahtumien vuoksi päätyi asumaan toiseen, ei-juutalaiseen, perheeseen jonka sukunimen hän myös sai turvallisuussyistä. Tästä perheestä tuli virallisestikin hänen perheensä. Isän isä itse ei koskaan halunnut vaihtaa sukunimeään alkuperäiseksi ja isänikin on ollut tyytyväinen nykyiseen sukunimeen. Mutta minusta tuntuu väärältä, että minullakin on tavallaan ihan vieraan suvun sukunimi. Yksi vaihtoehto on isän isän alkuperäinen sukunimi. Miten teidän vanhemmat on suhtautuneet jos olette vaihtaneet sukunimenne?
Kommentit (16)
Ota äitisi sukunimi. Ei loukkaa isääsi ja on suvun nimi.
Mitä sun asiat niille kuuluu :D
Tee niiko tykkäät!
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kysymys. Ehkä sitten voit vaihtaa silti. Mikä on isän perustelu. Vai haluaako hän samat nimet teille kahdelle.
Hänen mielestään he joiden sukunimi meilläkin nyt on, on meidän "oikeaa" sukua. Ilmeisesti siis haluaa olla lojaali isänsä kasvattivanhemmille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ota äitisi sukunimi. Ei loukkaa isääsi ja on suvun nimi.
No se ei ole vaihtoehto, koska äidin sukunimi on vieläkin vaikeampi kuin isän. Ap
Oma elämä, oma nimi. Vaihda siihen nimeen, jonka itse haluat.
Sinuna ottaisin isäsi suvun vanhan nimen kunnioituksesta isääsi ja nat sien uhreja kohtaan.
Äitisi sukunimeä ei kannata ottaa, se olisi loukkaus isääsi kohtaan.
Joku itsekeksitty outo sukunimi voi myös tuntua itsestäsikin typerältä myöhemmin.
Sinuna odottaisin muutaman vuoden, menisin naimisiin ja ottaisin puolisoni sukunimen, jolloin nimi muuttuisi ihan luonnollisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vasemmistolaisia on varottava jos ottaa juutalaisen nimen.
Myös muslimeja.
Se ei voi olla vieras sukunimi sinulle koska isäsi ja sinä olette syntyneet sen nimisinä. Tykkäät vain kikkailla ja hakea huomiota asialla joka ei oikeasti pyllistä elämääsi suuntaan tai toiseen. Isoisäsi on ollut sinut asian kanssa ja tehnyt päätöksen johon ollut tyytyväinen, jälkipolvien tulisi ymmärtää se.
Tee oman tahtosi mukaan. Sen mukaan on sinun elettävä.
Siitä syntyi teidän sukunimi koska isoisä päätti pitää sen nimen.
Miksi sillä on sinulle merkitystä vaikka vastustaisikin jos kuitenkin haluat sen sukunimen vaihtaa?
Keskustele nyt vielä isäsi kanssa. Ehkä hän ymmärtää kantasi.
Mutta toisaalta, on minunkin sukuni sukunimi ollut ennen toinen kuin mitä se on nyt. Koen silti nykyisen ihan oikeaksi. Aikansa kutakin.
Vierailija kirjoitti:
Keskustele nyt vielä isäsi kanssa. Ehkä hän ymmärtää kantasi.
Mutta toisaalta, on minunkin sukuni sukunimi ollut ennen toinen kuin mitä se on nyt. Koen silti nykyisen ihan oikeaksi. Aikansa kutakin.
Mistä syystä asiasta edes pitäisi keskustella muiden kanssa? Ymmärtää jos ymmärtää, oma häpeänsä jos ei.
Minkä ikäinen olet ap? Miten yhtäkkiä heräät siihen, "että tuntuu väärältä kun on vieras sukunimi"
Vierailija muun muassa kirjoitti:
. . .
Äitisi sukunimeä ei kannata ottaa, se olisi loukkaus isääsi kohtaan.
MITEN NIIN? Mitä vanhanaikaista satua tämä on? Ap:n äiti on avioliiton solmiessaan ottanut miehensä sukunimen - se oli käytäntö. Oliko hänen oma sukunsa silti jotenkin huonompi? Miksi ihmeessä Ap ei voisi ottaa äitinsä entistä sukunimeä? Miten ihmeessä se loukkausi hänen isäänsä?
Hyvä kysymys. Ehkä sitten voit vaihtaa silti. Mikä on isän perustelu. Vai haluaako hän samat nimet teille kahdelle.