Mitä epämiellyttäviä, suorastaan keljuja piirteitä tai tapoja olet huomannut itselläsi?
Minä itse olen ärsyttävä muka-kaikkien ongelmien ratkoja.
Ystävä kertoo minulle huolistaan, niin enkös vain rupea ehdottelemaan hänelle eri ongelman ratkaisuja enkä älyä millään, että hän haluaa vain avautua minulle, ei etsi instant-ratkaisua.
Huomaan toisinaan myös ylimielisyyttä muita kohtaan.
Onneksi se ei näy ulospäin esim. käytöksessäni mutta ei minulla ( kuin ei kenelläkään). olisi muutenkaan syytä olla ylimielinen.
Ehkä elämä on hieman minua opettanut, että ainakin tunnistan nämä piirteet itsessäni ja yritän päästä niistä eroon.
Kommentit (85)
Hehe, mulla on nuo samat kuin sulla. Lisäksi mietin liikaa, mitä muut minusta ajattelevat, olen äkkipikainen, epäluuloinen, masennun liian helposti. Välillä olen liian kiltti ja välillä liian mulkku.
Olen erittäin sarkastinen. Omasta mielestäni humoristisella tavalla, mutta valitettavan usein muiden mielestä vain v*ttumaisella tavalla.
En mitään mutta miehellä niitä riittää.
Minulla on ns. epätasainen suorittajaprofiili.
Välillä välttelen pakollisia hommia (niin työ- kuin yksityiselämässäkin) ja prokrastinoin niin ankarasti, että nämä hommat ajautuvat ihan solmuun ja aikataulut täysin katastrofaalisiksi. Sitten taas välillä saan aikaan paljon ja tehokkaasti.
Ärsyttävää, ahdistavaa ja äärimmäisen kuluttavaa.
Itse aina toivon muilta ratkaisuehdotuksia ongelmiini enkä pelkkää selkään taputtelua, josta ei ole vitunkaan vertaa hyötyä.
Kiroilen, olen v-mäinen, sarkastinen, itserakas, suutun yhdestä väärästä sanasta tai katseesta, impulsiivinen ym. Eli erittäin hankala tyyppi.
Vierailija kirjoitti:
Olen erittäin sarkastinen. Omasta mielestäni humoristisella tavalla, mutta valitettavan usein muiden mielestä vain v*ttumaisella tavalla.
Minulla ihan sama, mutta sanon yleensä yleisellä tasolla. Sitten yksi piirre on liiallinen epäitsekkyys.
Olen tosi huono kestämään typerien ihmisen omahyväisyyttä. Tiedän että parasta olisi vaan myötäillä ja kehua, sitähän ne kaipaavat, mutta en voi sille mitään että monesti sanon suoraan mitä olen mieltä.
Vaivaudun vuosi vuodelta huonommin peittelemään sitä, kuinka paljon inhoan tiimityötä (noin puolet työpäivästä).
Olen huomannut, että (varsinkin muutaman viinilasillisen jälkeen) alan kehuskelemaan tyttäreni saavutuksilla. Hän on omassa lajissaan menestynyt kilpaurheilija. Itse olen aina ollut aikamoinen sohvaperuna ja ihaillut urheilijoita, heidän saavutuksiaan ja itsekuriaan, ja nyt tyttäreni onkin sellainen. Hävettää se oma leveily ja olen ajatellut, että nyt kun olen tunnistanut, että teen niin, niin voisin ainakin yrittää vaan olla hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on liian nopea, ja liian kärkäs, kieli. Sanoa pamautan turhan terävästi, enkä muista loiventaa ulosantiani. Elinikäinen vaiva, josta olen saanut kärsiä ja joutunut sen vuoksi usein ikäviin tilanteisiin 🥺
Minulla myös, voi prkle.
Olen joutunut minäkin ikäviin tilanteisiin ja syy on minun.
Ja varsinkin inhoan erityisesti ihmisiä, jotka vähän kehuskellen sanovat: " Minä sitä uskallan sanoa kyllä suoraan mitä ajattelen".
Liian kiltti, en osaa koskaan sanoa ei. Suostun ihan mihin vain jos tarpeeksi maanitellaan.
Olen taipuvainen katkeroitumaan siitä, että minusta ei tullut juopohkoa erakkoa vaan edelleen esitän "ihmistä"
Olen usein niin ajatuksissani että en huomaa jos joku puhuu minulle ja vaikutan epäkohteliaalta kun en vastaa mitään :D
Vierailija kirjoitti:
Kiroilen, olen v-mäinen, sarkastinen, itserakas, suutun yhdestä väärästä sanasta tai katseesta, impulsiivinen ym. Eli erittäin hankala tyyppi.
Ääk. Minä myös. Joutuessani sanaharkkaan jonkun toisen ihmisen kanssa, voin ihan rehellisesti sanoen syyttää itseäni. Ihme, etten ole saanut turpaani...vielä.
Olen liian mukavuudenhaluinen. Lähentelee lähes laiskuutta ja vlinpitämättömuutta.
Luulen liikaa. Erehdyn usein että minulle ollaan vihaisia, tai minusta ei tykätä TAI että minusta pidetään.
En osaa lukea tilanteita. Tämä on johtanut siihen, että varsinkin vapaa-ajalla vältän kanssakäymistä tuttujen tai puoli-tuttujen kanssa. Töissäkin olen aika varovainen, ja kiitos resting bitch - naamani, saan olla melko lailla yksin.
Mikä on oikeastaan ihan hyvä, koska sisimmissäni olen äkkipikainen ja ailahtelevainen tuuliviiri joka ei oikeastaan tykkää kenestäkään.
Vierailija kirjoitti:
Itse aina toivon muilta ratkaisuehdotuksia ongelmiini enkä pelkkää selkään taputtelua, josta ei ole vitunkaan vertaa hyötyä.
Olen ap, ehkä luitkin jo aloitukseni. Usko minua, me "ongelmanratkaisijat" olemme erittäin rasittavia.....Niin tulikin mieleen, mitäs ongelmia sinulla olikaan, ehkä voin auttaa sinua....
kuulepas, kun kerron miten siskon miehen serkulle kävi kun koetin ratkaista hänen pulmansa näppärästi...
Mulla on liian nopea, ja liian kärkäs, kieli. Sanoa pamautan turhan terävästi, enkä muista loiventaa ulosantiani. Elinikäinen vaiva, josta olen saanut kärsiä ja joutunut sen vuoksi usein ikäviin tilanteisiin 🥺