Musta se on hirveän hankalaa kun lapsia käy kylässä/ syömisjutut.

En voi käsittää että ihan vieras lapsi tulee kysymmän multa kun siivoan että koska on välipalaa. En osaa yhtään suhtautua tällasiin lapsiin.

näin ihmiset ovat erilaisia :) Minusta on taasen ihanaa, kun lasten kaveritkin voivat olla meillä kuin kotonaan ja viihtyä. Ilman muuta kaikki vieraat saavat myös syötävää kuin omatkin.

Meillä ainakin tarjotaan sruokaa, välipalaa, herkkuja, mehua jne. just niille ketkä on paikalla. Kuuluu jo ihan perus käytöstapoihin. Lasten kaverit on ihan samanarvoisia vieraita kun muutkin. Mikä tässä olisi hankalaa?

Koska olen saanut sellaisen kasvatuksen ett ollaan vieraanvaraisia. Mutta pelkään aina tarjotessani ett suuttuuko vanhemmat tms..



Ongelmana oli lähinnä yks tyttö joka viihtyi aina meillä tosi pitkään, sai syödä ruokia kuin omamme. Mutta sitten kuulin lapselta ett heidän äiti oli sanonut ett yritämme lihottaa häntä tms. Olemme ihan hoikka normaalia ruokaa syövä perhe. Toi tuntu sillon tosi loukkaavalta.



AP

koska lapsi on yli kymmenen kilometrin päässä koulussa ja ovat yleensä niiden lähempänä koulua asuvien luona. Jos meillä on lapsen kaveri, ruokin ne silloin kuun omatkin ja jos on karkkipäivä, ostan vieraallekin karkkia. Jos tulee ruokinta-aikojen välillä kysymään ruokaa, ilmoitan milloin ruokaa saa. Yleensä kukaan ei kyllä kysele. En rupeaisi lasten kavereita ruokkimaan ja juottamaan mehua milloin vain.



Omat lapseni saattavat syövät välipalaa kavereiden luona. Olen jutellut asiasta yhden äidin kanssa ja hän on sanonut, että meidän lapsi ei kerjää ruokaa eikä syö holtittomasti (niin kuin kuulemma jotkut). Ei siis ole kuulemma ongelmallinen tapaus. Itse olen kehottanut lasta tulemaan kotiin syömään päivällistä, mutta joskus kavereiden äidit pyytävät jäämään syömään.

Anteeks, mutta mikä tuossa on niin hankalaa Meillä ainakin tarjotaan sruokaa, välipalaa, herkkuja, mehua jne. just niille ketkä on paikalla. Kuuluu jo ihan perus käytöstapoihin. Lasten kaverit on ihan samanarvoisia vieraita kun muutkin. Mikä tässä olisi hankalaa?

pikkuhiljaa käy kukkaron päälle.

ohis

Lisäksi ruoka maksaa ja monesti se kuuluisa vastavuoroisuus puuttuu.

Mulle on valitettu mehun annosta ja siihen loppu se ruokailu.

Monesti tämä äiti laittoi vielä meille nälkäisen lapsen, joka ei ollut edes saanut aamupalaa. Tuli kalliiksi tämä lapsi.

Ottakaa lapsia kylään vasta ruokailun jälkeen ja passita kotiin syömään, siis lyhkäsempiä vierailuja.

Joo tosi loukkaavaa, kun joku hyökkää päälle ja uhraa omasta pussistaan lapsen ruuan, välipalat ja herkut.

Koska olen saanut sellaisen kasvatuksen ett ollaan vieraanvaraisia. Mutta pelkään aina tarjotessani ett suuttuuko vanhemmat tms..

Ongelmana oli lähinnä yks tyttö joka viihtyi aina meillä tosi pitkään, sai syödä ruokia kuin omamme. Mutta sitten kuulin lapselta ett heidän äiti oli sanonut ett yritämme lihottaa häntä tms. Olemme ihan hoikka normaalia ruokaa syövä perhe. Toi tuntu sillon tosi loukkaavalta.

AP

Luulen vaan että lapsi on kertonut mitäö kaikkea on saanut ja kuinka paljon, niin ehkä äiti vitsinä sen ilmaisi :)

Olen minäkin valittanut kylässä että lihoan kohta kun olen saanut niin paljon kaikkea hyvää.

Älä ota tälläistä puhetta tosissaan.

meillä 2 teiniä ja 1 aikuinen ja yleensä varaan vaan ruokaa ns.omiin tarpeisiin.Jos sitä riittää,tarjoan silloin tällöin kavereille,mutta osaan myös sanoa,että nyt olis vierailuaika ohi.

Lapseni viihtyvät myös pitkään kavereillaan,mutta läheskään joka paikassa ei tarjota ruokaa.

Lapseni odottavat silloin kaverinsa huoneessa,kun kaveri käy syömässä,elleivät sitten lähde kotiin.

Meillä käy 4-7 -vuotiailla kavereita. Lisäksi on vielä kaksi pienempää lasta. Aikuisenhan sitä pitää raja vetää siihen, ketä saa tulla, ja kuinka kauan olla. Meillä kysytään saako se tai se tulla, ja aina jos suinkin vaan sopii niin saa. Mutta kun meillä ruvetaan syömään tai mennään saunaan tai jotain, en kyllä yhtään epäröi sanoa kaverille, että menepäs kotiisi. Välipalaa toki voin antaa.



Eri asia tietenkin jos kaveri on kauempaa. Silloin on kätevintä sopia vanhempien kanssa kyläilystä. Kun meille tulee joku autokyytiä tarvitseva kaveri kylään, vaihdamme lapsen vanhemman kanssa viedessä ja hakiessa tiedot siitä mitä lapsi on syönyt ja milloin. En todellakaan käsitä mikä tässä nyt on niin vaikeaa. Maalaisjärkeä saa käyttää! Ja lapselle todellakin saa ja PITÄÄ sanoa siinä vaiheessa kun rupeaa tuntumaan, että nyt kyläily on kestänyt riittävän pitkään.

-pyydät vieraita poistumaan kun se sopii teidän aikatauluihinne.



-tarjoat ruokaa, jos haluat.



-tarjoat karkkia, tai otat pois omalta lapseltasi



-tarjoat mehua, jos haluat



Kun ollaan sinun kodissasi, niin toimitaan SINUN sääntöjen mukaan. Eli sinun täytyy luoda ja valvoa niitä. Perheillä on niin eri tapoja, ettei koskaan kaikkia voi miellyttää.

kyllä laitan vieraat lapset kotiinsa, kun ovat jonkin aikaa olleet. En mä niitä meillä koko päivää katselis, ellei sit ole vanhempien kanssa sovittu juttu, eli ovat ns. hoidossa meillä. Silloin kyllä tottakai kuuluu tarjota ruoka ja muut herkut siinä missä omille lapsillekin.



Mutta kaverit, jotka tulevat omatoimisesti lapsen kutsumana, he saavat olla kohtuullisen ajan, ja jotain välipalaa kyllä tarjoan jos omalla lapsella on välipala-aika, mutta muuten saavat syödä kotonaan. Laitan siis kotiin kun meillä alkaa ruokailu.



Karkkipäivänä meillä karkit pidetään vieraiden aikana kaapissa, eli karkkia syödään vasta kun kaverit ovat lähteneet. Tämä siksi, etten tiedä kaverien vanhempien kantaa karkinsyöntiin, eipä tule sit sanomista. Lapsi kestää sen kyllä, että saa karkkia vasta kun kaveri on lähtenyt, onpa monesti karkkipäivä siirretty seuraavalle päivällekin, eikä lapsi siitäkään ole älähtänyt.

lapsille voi sanoa, että voivat olla kylässä siihen asti, kun heillä on välipala/lounas tms. riippuen siitä mihin aikaan he tulevat. Sitten kun alat laittaa omille lapsille syötävää, niin kerrot vain lapsille, että nyt on aika lähteä kotiin syömään.

Jos on jano, niin antaisin vain pelkän mehun, lapset eivät osaa ennakoida niin, että joisivat jo ennen lähtöä riittävästi.

odottamaan ruokailun ajaksi. En tarjoa ruokaa, enkä toivo että meidänkään lapsia ruokitaan muualla, ruokailut on meidän perheen yhdessäolohetkiä. Tenavat ona alle kouluikäisiä.



Naapurit nähtävästi myös passittavat meidän lapset kotiin, kun heillä alkaa ruokailu ja se on mun mielestä ok.

Paras janojuoma on vesi.

ruokaa, välipalaa tai mitä sattuukaan olemaan tarjolla. Välimatkojen takia osa lapsista tuodaan meille leikkimään ja silloin kaverit ovat kylässä useitakin tunteja. Usein "joudumme" odottamaan milloin kaveri haetaan pois - vanhempien kanssa on toki sovittu aika joilloin lapsi haetaan mutta monesti hakeminen näyttää venyvän puolisenkin tuntia. Jos vanhempien pitäisi kohta tulla lasta hakemaan, en viitsi laittaa lasta syömään etteivät vanhemmat joudu odottamaan. Mutta juomista on aina tarjolla ja samoin samaa syömistä kuin omallekin porukalle enkä koe sitä hankalaksi.



Meidän lapsilla on tosin yksi kaveri, jolla on muista leikkikavereista poikkeavia tapoja... Ensinnäkin hän aina menee keittiöön ja kyselee/etsii kaapeista herkkuja. Jos hän näkee keksipaketin tms. niin hän kertoo haluavansa syödä niitä. Jos sanon, ettei nyt syödä herkkuja, hän saattaa käydä omin luvin niitä ottamassa. Herkkuja hän söisi ihan kuinka paljon tahansa. Ärsyttävää tässä on se, että omat lapsemme eivät kaappeja kaivele tai ota herkkuja ilman lupaa vaikka meillä onkin kaapeissa yhtä sun toista (ja tämän tuo kaveri on ilmiselvästi huomannut). Jos olen keittiössä, niin hän aina tulee sanomaan, että on nälkä ja kertoo myös mitä hän haluaa syödä (monesti tarkistaa jääkaapin sisällön samalla). Toisaalta kun ruoka-aikaan kysyn haluaako hän syödä, hän monesti kertoo juuri syöneensä kotona. Kun sitten vanhemmat tulevat häntä hakemaan, niin hän kertoo ettei ole saanut syödä ja hänellä on kamala nälkä... Mutta ehdottomasti ärsyttävintä on jatkuva herkkujen "kerjääminen" ja se ettei hän tottele, jos kiellän availemasta kaappeja.



Jäin vain miettimään, kuinka paljon ap:n lapset oikein syövät karkkipäivänä karkkeja - ei meillä ainakaan lapset mussuta karkkia koko päivää. Ja jos karkit on syömättä kaverin tullessa, niin kyllä meidän lapset tietävät ettei ole kohteliasta syödä karkkeja toisen edessä vaan he vievät ne kaappiin odottamaan tai halutessan syövät loput karkit yhdessä kaverin kanssa. Mikä siinä toisille tarjoamisessa on niin kamalaa? Ymmärrän, jos se on rahasta kiinni mutta muuten en.

omistansa tai laittaa niitä pariksi tunniksi pois?



Jotenkin sairasta.