"Se oli niin kiva tyyppi, kaikki tykkäsi siitä"
Mua on todella alkanut ihmetyttämään, jopa ärsyttämään, kun aina kun jotain kamalaa sattuu, niin heti ensimmäisenä lehdissä kaikki puhuvat siitä miten mukava se tyyppi oli, miten sai kaikki nauramaan, oli niin kaikkien kaveri ja suunnilleen tuleva miss suomi... Jotenkin tuntuu, että eihän kaikki nyt VOI olla niin mukavia ja ihania, joille näitä ikäviä juttuja sattuu. Kuitenkin kun maailma on täynnä näitä ujoja ja epäsosiaalisia, perustaviksia. Onko tuo vaan jotain median sananhelinää, jolla yritetään saada se tapaus tuntumaan vieläkin epäoikeudenmukaisemmalta? Että jos joku vähän syrjäytynyt olisi ollut uhri, niin se ei tuntuisi ihmisistä niin kamalalta kuin se että uhri oli luokan nätein tai kivoin tyttö/poika tms. Onko muilla pistänyt tällainen silmään (jos nyt tajusitte mitä ajan takaa...)?
Kommentit (8)
Uhri glorifioidaan tehdään suorastaan pyhimykseksi. Ja rikollinen demonisoidaan, kaikki kuvatut piirteet ovat negatiivisia.
En toki sano että pitäisi tekijää kehua, mutta kyllähän tuo vääristää.
kaipa se on sellainen suomalainen kansanperinne, että kuolleista ei saa puhua pahaa. Niin kuin niistä olisi tullut kuoleman myötä jotain pyhimyksiä.
Ja toinen klisee, aina jos kyse nuorista "rikollisista" niin ihan tavallisen kunnon perheen lapsia.
Täytyy saada vastakkainasettelua sitten vaikka väkisin.
Ehkä halutaan tuoda vain hyvät puolet esiin, kunnioitus.
kiroilevia ja räkiviä koviksia jotka huutelevat ohikulkijoille mutta tottakai on YSTÄVILLEEN ihana joten hehän niitä kehuvat, läheiset!
Enemmän tuossa ottaa päähän ajattelu, että joku toinen, rumempi, tyhmempi tms. olisi "ansainnut" kuolla.
Saman olen huomannut. Kun korostetaan uhrin hyviä puolia ja tekijän pahoja puolia niin saadaan lisää dramatiikkaa tapaukseen ja sillä taas myydään lisää seiskoja ja iltalehtiä.
harvemmin keskuudesta poistunutta ruvetaan haukkumaan, ja varsinkaan julkisuudessa. Tuolla kerätään lukijoita lehdille jne. Kaikki ei ole aina niinkuin kerrotaan.