Vuoden vaikein ja surullisin päivä eikä kukaan ymmärrä
Ystävät tietää hyvin että äitienpäivä on lapsesta asti ollut vaikea ja surullinen päivä minulle. Kotona oman lapsen kanssa tehtiin pakolliset kortti ja äitienpäivän onnitteluhommat mutta sitten olisin halunnut lähteä ystävien kanssa johonkin. Kukaan ystävistä ei vaan ehtinyt koska he halusi omia koko päivän omille äidilleen tai juhlivat omien perheiden kanssa. Ihan kuin suolaa haavoihin minulle.
Kommentit (29)
Nyt en ihan ymmärtänyt pointtia. Mikä tuossa on niin surullista?
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ihan ymmärtänyt pointtia. Mikä tuossa on niin surullista?
Omaa äitiä ei ole. Ap
Voin kuvitella millaista helvettiä äitienpäivä.
Iän myötä ystävät on muutenkin enemmän perheidensä kanssa.
Nauti omasta lapsestasi ja äitinä olosta. Omaa äitiäsi et saa enää takaisin, surullista mutta totta. Näin se on itselläkin mutta ei se omaa äitienpäivääni pilaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ihan ymmärtänyt pointtia. Mikä tuossa on niin surullista?
Omaa äitiä ei ole. Ap
Byhyyy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ihan ymmärtänyt pointtia. Mikä tuossa on niin surullista?
Omaa äitiä ei ole. Ap
Kiitos selvennyksestä. Nyt ymmärrän, että suru on varmasti valtava. 💔
Hohhoijaa nyt taas mitä uikutusta.
Varmaan kiva äitienpäivä ap:n lapsilla.
Ymmärsinkö mä nyt oikein? Sä olisit halunnut jättää lapsesi yksin äitienpäivänä ja lähteä ystäviesi kanssa "johonkin"?
Onhan se surullista jos ei äitiä ole, mutta ei sen noin koville pitäis enää ottaa, ettei omien lasten kanssa kiinnosta juhlia omaa äitiyttään kuin pakolliset.
Kuulostaa oudolta että vaadit ihmisiä sunnuntaina ja äitienpäivänä johonkin baariin? Ehkä pitäisi katsoa peiliin jo silloin. Mikä päivässä on kauheaa ja jos se on kauheaa miksi luot siihen lisää paineita ja suruja. Eikä päästä irti siitä. Ehkä on jotain eheytettävää ja hoidettavaa kaikilla itsessä. Jopa traumoja. Onko äiti elossa vai kuollut. Ikävää jos on ollut vaikka hankala äiti joillakin, jokin tapahtuma tai jos ei ole ollut lainkaan äitiä. Olisiko yksi ystävä sinulle avuksi edes tai joku muu tuttu. Sukulainen? Entä jos tekee jotain kivaa mihin keskittyy. Eikö ole tärkeää että lapsesi voivat viettää sun kanssa sitä. Nykyinen hetki.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et nauti äitinä olosta?
Miten siitä voi edes nauttia? Pennut parkuu, paskapyykkiä pitää pestä eikä hetkenkään rauhaa ja nukkua ei saa. Ukko käy vieraissa enkä ihmettele. En halua IKINÄ lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ihan ymmärtänyt pointtia. Mikä tuossa on niin surullista?
Omaa äitiä ei ole. Ap
Luuletko olevasi ainoa?
Muista olla itseäsi kohtaan välittävä ja empaattinen, parantava. Ehkä äiti olisi paikalla jos voisi ja tavoitettavissa. Aina se ei ole mahdollista, jos jotain käynyt. :( Ja osalla on ollut hankala äiti, ei kaikilla muillakaan ole täysin helppoa. Mutta omassa päässä ehkä voisi saada asiat jotenkin tasapainoon jos ei ole äitiä, se on haasteellista ja vaatii aina vuosia vuosia. Ja tunnekeho. Ehkä tieto ja apu tulee muualtakin, itsestä myös. Ja on ihmisiä. Ehkei ne kaverit just.
Voi helvetti, että kaikesta valitetaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt en ihan ymmärtänyt pointtia. Mikä tuossa on niin surullista?
Omaa äitiä ei ole. Ap
Kiitos selvennyksestä. Nyt ymmärrän, että suru on varmasti valtava. 💔
Mikä valtava?
Eikö elämässä voi mennä eteenpäin?
Miksi et nauti äitinä olosta?