Vuoden vaikein ja surullisin päivä eikä kukaan ymmärrä
Ystävät tietää hyvin että äitienpäivä on lapsesta asti ollut vaikea ja surullinen päivä minulle. Kotona oman lapsen kanssa tehtiin pakolliset kortti ja äitienpäivän onnitteluhommat mutta sitten olisin halunnut lähteä ystävien kanssa johonkin. Kukaan ystävistä ei vaan ehtinyt koska he halusi omia koko päivän omille äidilleen tai juhlivat omien perheiden kanssa. Ihan kuin suolaa haavoihin minulle.
Kommentit (29)
Anteeksi nyt vaan mutta yrität tukeutua liikaa ystäviisi, sinulla on nyt oma lapsi jonka kanssa voit juhlia äitienpäivää olemalla äiti omalle lapsellesi.
Noista traumoista suosittelen mennä juttelemaan terapeutille. Minulla kuoli äiti kun olin lapsi eikä ole lapsia, äitienpäivä on vain yksi normaalia masentavampi päivä muiden joukossa
Se ei valitettavasti ap ole sun ystävien velvollisuus kannatella sua äitienpäivänä. Heillä on oikeus viettää sitä päivää juhlistaen omaa äitiään / anoppiaan / omaa äitiyttään, myös vaikka sinulla ei enää äitiä olisikaan.
Jos Ap ei ole provo, hän siirtää traumaansa lapsilleen. Lapset ovat sekä äidittömiä että merkityksettömiä äitienpäivänä.
Vierailija kirjoitti:
Varmaan kiva äitienpäivä ap:n lapsilla.
Samaa mietin. Lapsi muistanut äitiään joka välittää vaiin siitä, että omaa äitiä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Jos Ap ei ole provo, hän siirtää traumaansa lapsilleen. Lapset ovat sekä äidittömiä että merkityksettömiä äitienpäivänä.
Juuri näin.
Minulla ei ole ikinä ollut isää läsnä enkä ole ikinä vellonut missään surussa. Elämä on. Ihmetyttää välillä joidenkin käsittämätön itsekkyys.
Äitienpäivähän on ihan sitä mitä itse teet siitä. Miten äitienpäivä on tullut sinulle vaikeimmaksi ja surullisimmaksi päiväksi? Miksi et halua juhlia lapsesi kanssa?
Traumat seuraavalle sukupolvelle?