Tiesitkö, että PISA-testin tulos ja älykkyysosamäärä korreloivat erittäin voimakkaasti keskenään?

Pisa-tutkimuksessa on koko väestön osaamisesta kysymys. Älykkyystestit tehdään jokaiselle erikseen, ei siellä ryhmien tai koko väestön älykkyyttä testata.

Ei näitä kahta tutkimusta voi keskenään verrata.

Kyllä

Voidaan sanoa, että jokainen koe koulussa on älykkyystesti. Koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on vahva korrelaatio. Vaikka harvoin ajatellaan näin olevan.

Positiivinen korrelaatio löytyy ihan yleisesti ottaen korkean älykkyysosamäärän ja hyvän koulumenestyksen väliltä. Ne, jotka jankkaavat vastaan, eivät tiedä, mitä korrelaatio tarkoittaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä

Voidaan sanoa, että jokainen koe koulussa on älykkyystesti. Koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on vahva korrelaatio. Vaikka harvoin ajatellaan näin olevan.

Tuo taas on pikkuisen liioittelua. Vahva korrelaatio on olemassa, mutta vaikka jotkin asiat korreloisivat, ei niitä kuitenkaan voi mitata samoilla testeillä.

Ei se korrelaatio ole aina ihan selkeätä: esim jäätelönsyönti korreloi hukkumiskuolemien kanssa vaikkei niillä ole mitään tekemistä kekskenään!

Vierailija kirjoitti:

Ei se korrelaatio ole aina ihan selkeätä: esim jäätelönsyönti korreloi hukkumiskuolemien kanssa vaikkei niillä ole mitään tekemistä kekskenään!

Onhan niillä tekemistä keskenään: heinäkuu. Korrelaatio ei ole sama asia kuin kausaliteetti, mutta se on selkeä ja todennettavaa oleva ilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä

Voidaan sanoa, että jokainen koe koulussa on älykkyystesti. Koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on vahva korrelaatio. Vaikka harvoin ajatellaan näin olevan.

Tuo taas on pikkuisen liioittelua. Vahva korrelaatio on olemassa, mutta vaikka jotkin asiat korreloisivat, ei niitä kuitenkaan voi mitata samoilla testeillä.

Riippuu myös kouluaineesta. Esimerkiksi matematiikankoe mittaa erittäin hyvin älykkyyttä. Pelkistetysti voi sanoa, että ne jotka on tosi hyviä matematiikassa on myös älykkäitä.

Korrelaatio ei tarkoita kausaliteettia.

Vierailija kirjoitti:

Ei se korrelaatio ole aina ihan selkeätä: esim jäätelönsyönti korreloi hukkumiskuolemien kanssa vaikkei niillä ole mitään tekemistä kekskenään!

Korrelaatio noiden välillä on selkeä, ja se on jopa helppo selittää. Maailmasta löytyy myös korrelaatioita, jotka ovat selkeästi havaittavissa, mutta joita on hyvin vaikea selittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä

Voidaan sanoa, että jokainen koe koulussa on älykkyystesti. Koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on vahva korrelaatio. Vaikka harvoin ajatellaan näin olevan.

Tuo taas on pikkuisen liioittelua. Vahva korrelaatio on olemassa, mutta vaikka jotkin asiat korreloisivat, ei niitä kuitenkaan voi mitata samoilla testeillä.

Riippuu myös kouluaineesta. Esimerkiksi matematiikankoe mittaa erittäin hyvin älykkyyttä. Pelkistetysti voi sanoa, että ne jotka on tosi hyviä matematiikassa on myös älykkäitä.

Tämä korrelaatio tulee esiin yliopistotasolla. Peruskoulun matematiikassa riittää, että on normaaliälyinen, kiinnostunut aiheesta ja saa tarvittaessa tukea kotoa. Toisaalta älykkyys ja kiinnostus eri aihepiireihin korreloivat myös keskenään.

Pisa testit voisi jakaa kahteen eri leiriin. Suomalaisten testit ja ensimmäisen polven suomalaisten testit ja muiden, niin saataisiin hyödyllistä faktatietoa. 

Vierailija kirjoitti:

Pisa testit voisi jakaa kahteen eri leiriin. Suomalaisten testit ja ensimmäisen polven suomalaisten testit ja muiden, niin saataisiin hyödyllistä faktatietoa. 

Tämähän tiedetään jo. Huonoiten pärjäävät Itä-Suomen pojat, jotka ovat n:nnen polven suomalaisia.

Tuossa veritasium -kanavan videossa on montaa näkökantaa ja pointtia. Älykkyystestiä on monesti käytetty todistamaan takapajuisten kansojen tyhmyyttä (täysin kouluttamaton ihminen ei luonnollisesti pärjää testissä) mutta toisaalta se voi olla hyödyksi myös syrjintää vähentävänä: Kouluissa huiput valikoituvat usein hyville urille paitsi älykkyyden myös sosioekonomisen ja etnisen taustan perusteella, mutta älykkyystestillä voidaan mitata puhtaasti lahjakkuutta riippumatta muista tekijöistä.

Ihmisellä on monenlaisia toivottavia ominaisuuksia jotka eivät aina kulje käsi kädessä korkean älykkyyden kanssa. Me tarvimme yhteisössämme herkkiä, suurisydämisiä, taiteellisia, suorapuheisia yms ihmisiä jotka ovat historiallisista syistä jääneet aliarvostetuiksi kun yhteiskuntien johtajat ovat nähneet vain tehokkaan yksilön hyödyt huomioimatta inhimillistä ja sosiaalista rikkautta.

Asiaan liittyy monenlaista moraalista pohdintaa ja siksi suosittelen tuota videota kaikille niin on vähän tieteellistä pohjaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä

Voidaan sanoa, että jokainen koe koulussa on älykkyystesti. Koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on vahva korrelaatio. Vaikka harvoin ajatellaan näin olevan.

Ai miten niin harvoin ajatellaan näin olevan? Nimenomaan noinhan yleensä ajatellaan. Onhan se nyt ihan itsestäänselvää, että älykkyys helpottaa oppimista.

Huono koulumenestys ei välttämättä tarkoita älykkyyden puutetta, mutta hyvä koulumenestys tietenkin viittaa siihen, että älykkyyttä on. 

Vierailija kirjoitti:

Positiivinen korrelaatio löytyy ihan yleisesti ottaen korkean älykkyysosamäärän ja hyvän koulumenestyksen väliltä. Ne, jotka jankkaavat vastaan, eivät tiedä, mitä korrelaatio tarkoittaa.

Ehkä 120 pisteeseen asti mutta sen jälkeen alkaa tylsistyminen.

Mutta kun ne PISA testit on kuitenkin aika helpot, ja silti menestyminen niissä senkun laskee. Onko ÄO asteikko skaalattu niitä vastaavaksi 🤣🤣🤣?

PISA-testi on tehty Suomessa 8 kertaa sen historian aika ja siihen valittaa satunnaisotannalla yhdestä ikäluokasta oppilaita(15v). Täysin turha pyllyreikäni on silmäni tutkimus. 

PISA nousee helposti päähän.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä

Voidaan sanoa, että jokainen koe koulussa on älykkyystesti. Koulumenestyksen ja älykkyyden välillä on vahva korrelaatio. Vaikka harvoin ajatellaan näin olevan.

Se, että opit ulkoa jonkun asian lukemalla kirjoista ei ole älykkyyden mittari. 

Vierailija kirjoitti:

Ei se korrelaatio ole aina ihan selkeätä: esim jäätelönsyönti korreloi hukkumiskuolemien kanssa vaikkei niillä ole mitään tekemistä kekskenään!

Saattapa ollakin: usein miten jäätelötötterö nautitaan uimarannalla tai jopa vedessä, aistinvaraisuus herpaantuu nautiskellessa ja sitten hukutaan äkkisyvään tai tullaan sokerihumalaan ja nukahdetaan kasvoilleen rantaveteen, mistä päästäänkin taas siihen että diabetes ja hukkuminen korreloivat jossainmäärin keskenään.