Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Elämä on kamalaa, menetyksiä menetysten perään
05.05.2024 |
En kestäisi enää yhtään kuolemia tai kärsimyksiä.
Onko muita jotka kärsivät muiden kärsimyksistä ja tuntevat vahvasti?
Kommentit (41)
Joo. Tuli niin paljon kuolemia yhdellä kertaa, että olen nykyään lamaantunut kuin sodan jäljiltä. Jokin stressireaktio tämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo. Mulle tuli menetysten trauma, kun ensin kuoli koira, sitten 2 mummoa, rakas varamummoni, ukki ja isä, kaikki parin vuoden sisään. En "saanut" yhtään uutta ihmistä tilalle, eli pelkkää menetystä menetysten perään.
Siin vaihees ku te ymmärrätte, että elämä on pelkkää kuolemista ja uudelleen syntymistä, niin te ymmärrätte monta muutakin asiaa.
Ei kuolema ole asia, mitä pitää surra ja ikäänkuin paeta kokoajan. Se on osa elämää, ei olisi elämää ilman kuolemaa.
Ihminen, joka ottaa omille harteilleen kaikkien muiden surut yms, on hölmö.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä elämä on kuitenkin elämistä varten.
Et oo tainnut menettää ketään läheistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siin vaihees ku te ymmärrätte, että elämä on pelkkää kuolemista ja uudelleen syntymistä, niin te ymmärrätte monta muutakin asiaa.
Ei kuolema ole asia, mitä pitää surra ja ikäänkuin paeta kokoajan. Se on osa elämää, ei olisi elämää ilman kuolemaa.
Ihminen, joka ottaa omille harteilleen kaikkien muiden surut yms, on hölmö.
Miten niin muiden surut, jos omat sukulaiset kuolee?
Ei meiltä kysytä kenestä olemme valmiit luopumaan. Mitä ap oikein kuvittelee elämältään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole haalinut elämääni ihmisiä massoittain, ei lapsiakaan. Tosin on helppo järkyttyä jos on menetys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä elämä on kuitenkin elämistä varten.
Et oo tainnut menettää ketään läheistä.
Mistä niin päättelet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä elämä on kuitenkin elämistä varten.
Et oo tainnut menettää ketään läheistä.
Oman kokemukseni mukaan just ne kokemukset kuolemasta lisää elämänhalua.
Henkimaailma on oikea kotimme, siellä tapaamme kaikki rakkaat jälleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Henkimaailma on oikea kotimme, siellä tapaamme kaikki rakkaat jälleen
Sanasta henkimaailma tulee aina mieleen jokin sumuinen hautausmaa, missä haamut vaeltaa. Ei kiitos.
En kärsi muiden kuolemista, vaikka erityisesti edesmennyttä lemmikkiä onkin ikävä. Oma vammautuminen oli elämän pahin menetys, koska se haittaa joka päivä ja miltei joka hetki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö sinulle opetettu koulussa, että syntymä on kuolemantuomio?
4 läheisen kuolemaa ollut lyhyen ajan sisään. Vain yksi niistä vanha ihminen. Kyllä alkaa riittämään.
Vierailija kirjoitti:
Henkimaailma on oikea kotimme, siellä tapaamme kaikki rakkaat jälleen.
Ja paskat. Et voi tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkimaailma on oikea kotimme, siellä tapaamme kaikki rakkaat jälleen
Sanasta henkimaailma tulee aina mieleen jokin sumuinen hautausmaa, missä haamut vaeltaa. Ei kiitos.
Korkeampi ulottuvuus ilman fyysistä kehoa, henkikehossamme. Oliko parempi?
Vierailija kirjoitti:
4 läheisen kuolemaa ollut lyhyen ajan sisään. Vain yksi niistä vanha ihminen. Kyllä alkaa riittämään.
Et voi päättää sitä.
Itsellä on ollut putkeen neljä vuotta läheisien kuolemia, oma parisuhde päättyi, lapsi sairastui jne. Nyt tämä viides vuosi on alkanut paremmin, kstsotaan nyt kuuleeko joku tai sairastunko mahdollisesti itse. Aikalailla saa tsempata että positiivisuus löytyisi.
Alue: Aihe vapaa
Kyllä elämä on kuitenkin elämistä varten.