KAKSOSTEN / KOLMOSTEN ÄITEJÄ???

Hyvin pärjäsin yksin.

Molemmat lapset olivat ns. helppoja, eli kävivät helposti nukkumaan unille, söivät hyvin ym.. (ikää siis oli lapsilla 2½-vuotta kun vein heidät hoitoon).

Välillä tottakai "riitelivät" keskenään mutta "riita" unohtui aina nopeasti, eikä heitä nykyäänkään pahemmin auta erottaa, heti tulee ikävä siskoa (nyt ikää 4v.).

Olen enemmän kun onnellinen kun sain kaksoset, ovat olleet niin ihana kaksikko :)

liity paikalliseen monikkoperheyhdistykseen, sieltä saat vertaistukea. Ainakin Helsingin monikkoperheet ry:n nettisivuilla on myös kaikille avoin (ei siis tarvitse olla jäsen) keskustelufoorumi, jonka itse olen kokenut hyödylliseksi. Tsemppiä!



Ps. En jotenkin usko ensimmäisen vastauksen kirjoittajaa kaksosten vanhemmaksi, ainakaan kovin rehelliseksi sellaiseksi, mutta voinhan olla tietysti väärässäkin...

äidiksi. Kyllä meitä helpolla päässeitä on paljon muitakin.



Meillä myös kaksoset ja mun kohdalla sanonta, 2 menee siinä missä yksikin pitää paikkaansa.



Niin helpot lapset. Syntyi täysiaikaisina, sisarustensa tapaan nukkuneet 10h yöunet putkeen, alle kolmikuisista.

Hyviä nukkujia, hyviä syöjiä. Ovat nyt 10kk ja samasta lelusta joskus nahistelevat, ei vielä muuten osaa "tapella"

Näitä olis mennyt vaikka 4 samanmoista jos olis käsiä riittänyt:)



Serkkuni kaksoset valvotti 2 ekaa vuotta aika paljon, ei heillä pojat ole juuri keskenään riidelleet, nyt ovat jo teiniikäisiä eivätkä edelleenkään tappele keskenään. Eivät edes suullisesti.

Ekat kolme kuukautta kaksosten kanssa meni sumussa. 4kk-8kk oli ihanaa aikaa kun nukkuivat vähintään 6h yöllä samaan aikaan ja kahdet päikkärit. Sen jälkeen on väsymys painanut, mutta muuten pärjättiin hyvin. Aika kovia raivareita oli tuossa vuoden paikkeilla, kun asiaa oli, mutta eivät osanneet sanoa. Kiukkua purettiin kyllä sitten lähinnä huutamalla. Toinen hakkasi päätä lattiaan kun oikein suuttui.



Tappelut alkoivat 1,5v paikkeilla. Silloin päivät menivät erotuomarin hommissa. Tuntui ettei ne muuta teekään kuin ovat toistensa tukassa kiinni.



Nyt 2,5v leikkivät keskenään koko ajan, ovat erottamattomat. Olen niin onnellinen että heistä on seuraa toisilleen, kun kavereita ei ole ihan naapurissa.

Kertokaa ihmeessä lisää kaikki kaksosten/kolmosten äidit!!!

Itse olen kolmosten äiti, pojat nyt 3kk ikäisiä.

Kovasti haluan kuulla kokemuksia muilta.

Esim. yllä mainitusta, eli riitelyistä nukkumisesta ym..

Mutta etenkin siitä miten laitatte lapsenne nukkumaan esim yöunille? Ja onko teillä tosissaan kaikkea kolmen/kahden verran, lelut ym mukaan laskien. Entäs vaunut, oletteko hommanneet kolmosten vaunut vai kaksosten tapauksessa kaksosten vai miten..? Mikä on ollut sellanen apu/tieto mikä on auttanut teitä / tai jopa "pelastanut" teidät joltain asialta?

http://www.phpbbserver.com/monikkoperheet/



siellä on pari kolmosten äippää.

kaksosten vauva-ajasta on jo pieni ikuisuus mutta olihan ne ihan "helppoja". Rutiinit ja tiukka päivärytmi auttoi todella paljon. En hankkinut kaikkia kahta vaan leluja oli erilaisia. Kaksosten vaunut oli tietenkin, nukkuivat kyllä samaan aikaan lähes aina (poislukien pikkuvauvoina). Helpottaa alkoi mielestäni siinä kohtaa kun saatiin rytmitettyä päivä kunnolla. Imetys jäi alkumetreille valitettavasti, korvikkeella mentiin 2kk lähtien.



Minut pelasti se että en panikoinut. En hössöttänyt enkä voivotellut vaan otin asiat sellaisina kun tulivat. Pitää muistaa että kaikkeen yksi ihminen ei vaan taivu, ja olla itselleen armollinen. Itse en kokenut tarvitsevani monikkoperheyhdistystä. En halunnut kasvattaa kaksosia vaan kaksi lasta.

Hei yksin pyöritän kolmen lapsen taloutta ja sain ihanat tyttökaksoset jotka täyttää äitienpäivänä 3v.

Tiukka rytmi alussa oli minusta hyväksi, sillä oppivat nukkumaan hyvin jne.tytöt syö hyvin ja muutenkin vaippakuivaksi sain jo 1½vuotiaana kun esimerkkiä ottivat 8 vuotiaasta siskosta.

Mutta riitely on välillä kamalaa kun toinen sitten suuttuu niin että puree.monet keskustelut käyn läpi ja sovittelut ja anteeksi pyytämiset siinä lattialla heidän kanssa.Välillä se muistetaan mutta taas joskus ei mene kun sen verran aikaa et selän kääntää niin sama pureminen on taas.

uuvuttavaa se on...muuten he leikkii kyllä upeasti yhdessä jos vanhin tytär esim on kaverilla. en tiedä onko jotain näyttämistä vai mitä on tuo tappelu?

huutokin on silloin valtavaa;)



Minusta tiukka rytmi alussa saa aikaa kaksosille sen että syömiset,vaippakuivaksi, pukeminen sujuu kuin itestään.

Se joka sanoo et menee kaksi siinäkuin yksi lapsi niin ei saa multa kannatusta, minusta kaksosten kera on vaikeampaa ja varsinkin kun yksin siinä pitää revetä jokapaikkaan ja syliä antaa vuorotellen ym..hellyyttä...

Kaksoset kyllä osaa olla julmiakin toisille;)))mutta puhuminen ja kokoajan seuraailu auttaa toivon mukaan heidät elämässä eteenpäin vaikka se äitinä uuvuttaakin.

Mutta sen olen huomannut että jos kauppaa menemme he käyttäytyy kuin pienet enkelit ja jos meille vierailta tulee on hyrskyn myrskyn esittämistä kotona...

et semmosta..

En koskaan pue kaksosia samanlailla vaan he on ite saanett valita vaatteensa ja värinsä niin pukeminen sujuu mallikkaasti.Muutenkin minusta kaksoset on oltava silti oma persoona vaikka ovatkin kaksosia ja mulla on ihan selvästi toinen topakka ja toinen ns: hienohelma;))

Kertokaa ihmeessä lisää kaikki kaksosten/kolmosten äidit!!!

Itse olen kolmosten äiti, pojat nyt 3kk ikäisiä.

Kovasti haluan kuulla kokemuksia muilta.

Esim. yllä mainitusta, eli riitelyistä nukkumisesta ym..

Mutta etenkin siitä miten laitatte lapsenne nukkumaan esim yöunille? Ja onko teillä tosissaan kaikkea kolmen/kahden verran, lelut ym mukaan laskien. Entäs vaunut, oletteko hommanneet kolmosten vaunut vai kaksosten tapauksessa kaksosten vai miten..? Mikä on ollut sellanen apu/tieto mikä on auttanut teitä / tai jopa "pelastanut" teidät joltain asialta?

*******

itellä on kaksosten vaunut...

leluissa olen opettanut sen että molemmilla on esim unelmatarhasta toisella on iggly pigly ja toisella daisy...joita unibnallena pitävät ja barbababoissa samoin toisella on toinne ja jne.

mutta nukkevauvoja heillä on tasan samannäköiset kummallakin niin ei riitaa synny ja kyllä minä ainakin pyrin niin että en osta kahta samanlaista vaan samantapaista.Vaatetuksessa he ite on värinsä valinneet ja ei samanlaista en laita päälle, sillä mulla ainakin toinen ei tykkää jos on samanlainen vaate, vaan samantapainen eri värillä.

Pureminen on kuulemma yleistä kaksosilla ja sitä vaan pitää ehkäistä ja kuten mulla toinen puree kun menee ns äyräiden yli ja jos en kerkiä väliin niin sen jälkeen istutaan laittialla ja puhutaan tiukalla ääänellä et näin ei saa tehdä ja anteeksi pyydetään ja mulla hän joka puree hakee ns: pipi rasvaa ja rasvataan pipi siinä tai hän rasvaa ja halii siskoaan...hänen tapa pyytää anteeksi ja sitten halin molempia..pureminen on pikku hiljaa loppumassa...ei enää oikeastaan kun todella harvoin tekee...satoja kertoja samaa kun toistaa niin oppi menee perille....;)