Miten nukutat lapsesi

Vien lapsen päivällä vaunuihin tai sänkyyn, nukahtaa täysin yksin, tosin tutti pitää olla (ei syö muulloin tuttia kun nukkumaan käydessä/nukkuessaan). Sama homma illalla, idealla "peitto korviin, unta palloon".

Ei voisi helpompaa olla, ihana lapsi :)

kun kuopuskin on jo 9:-). Mutta kun olivat vuorollaan pieniä kaikki kolme, niin meillä oli samanlaista: päiväunet vaunuissa ulkona, muutama kilometri kävelyä ja sen jälkeen riittävän sikeät unet;-). Yöunille: tissi suussa ja siihen nukahtaminen..muistelisin, että keskimmäinen nukkui joskus myös sisällä päivällä, mutta se oli sitten juuri tuota rinnalle nukuttamista.



Jotkut lapset ovat tällaisia, aika monetkin:-). Toiset sitten taas voivat nukahtaa siihen, että viedään sänkyyn ja vedetään peitto korviin:-). Meillä kukaan ei huolinut tuttia: ehkä riippui ihan siitäkin, että imetin ja tutti oli niin vieras ja erilainen.

4v 6kk nukahtaa illalla sadun päätteeksi sänkyynsä. Nukutan samassa huoneessa kuopusta, joten ei jää yksin nukahtamaan. Päiväunia ei nuku.



Kuopus 1v 8kk nukahtaa syliin sekä päiväunille että yöunille. Nukahtamiseen menee aikaa 15-30 min. Aikaisemmin nukahti sänkyyn, kun silittelin, joskus jopa yksinkin, mutta sairastelu on tuonut taas takapakkia. Nostan siis sitten sänkyynsä kun on nukahtanut.

Sänkyyn vaan ja sinne nukahtavat. Esikoinen saattaa joskus hetken leikkiä huoneessa sen jälkeen, kun olen marssittanut unille, mutta menee itse nukkumaan hetken päästä. Ikää tytöllä 2v ja 3kk. Kuopus 9kk nyt nukahtaa, kun laittaa pinnasänkyyn.

Ja nukkuivatkin hyvin, 3-4 tuntia sikeää unta.

Samoin aloitin tämän viimeisen kohdalla, mutta nukkuikin vaan 15 min. pätkiä ja tosiaan sain kävellä ja heijata vaunuja ennen kuin nukahti.

Ja monta kertaa päivässä tietysti.

Aina piti päikkäreiksi lähteä ulos vaikka muutakin tekemistä olisi ollut.

Sitten meille alettiin kaivamaan pihalle maakaapeleita kaivinkoneella ja kokeilin nukuttaa sänkyyn. Nukkuikin kolme tuntia heräämättä. Sen jälkeen olen kipannut lapsen omaan sänkyyn kun on uniaika, ei tartte nukutella eikä heijailla.

vaunuihin työntämällä (kuopus ajoittain myös vaunuihin jättämällä, mikä oli mielestäni ihmeellistä, kun esikoinen aina taisteli huutaen unta vastaan viimeiseen asti), rinnalle (esikoinen nukkui 1,5-vuotiaaksi vain tissi suussa tai vaunuissa). Nykyään luetaan iltasadut. Esikoinen (4 v.) jää toisinaan yksin nukahtamaan, usein haluaa, että aikuinen on vieressä. Kuopus (pian 2 v.) nukahtaa kainaloon (onneksi siitä pääsee ylös, ilman että hän herää). Minä en ole ikinä ajatellut, että lasten pitäisi nukahtaa yksin (eihän siinä mitään, jos nukahtavat, toinen lapsemme onkin joskus nukahtanut itsekseen), tuntuu mielestäni luonnottomalta eristää pieni poikanen yksinään johonkin nukahtamaan, eikä sitä voi mielestäni pieniltä vaatia.

mutta yöunille ensin hampaiden pesu, iltasatu, pusu ja hyvät yöt :)

Kuopukselle muuten samallalailla, mutta ei iltasatua. Poika alkaa vain rääkymään jos yrittää :)

Pojat ovat olleet helppoja, saa nähdä kuinka käy kolmannen lapsen kanssa :)

6-vuotiaan kanssa menty ihan samalla tavalla kuin tämän nuoremman. Joskus 2-2,5 -vuotiaana alkoi jäädä yksin nukkumaan yövalon kanssa.



Eli 6-vuotiaalle luetaan iltasatu takkahuoneessa, iltapesu sen jälkeen ja sitten peitellään sänkyyn. Nukahtaa vaihtelevasti 5-60 minuutissa. Joskus yövalon kanssa selailee lehtiä hetken.



Tasan 1-vuotiaan kanssa taas isänsä ottaa syliin, minä käyn halaamassa ja toivotan hyvät yöt. Sitten vilkutellaan, kun kävelevät koti meidän makuuhuonetta. Ovi kiinni ja pimeään isän kainaloon. Nukahtamiseen menee 10-30 minuuttia. Yleensä alle 15 minuuttia. Sitten isänsä nostaa pinnasänkyyn jatkamaan unia.

Sitten vien lapset halaamaan läpi kaikki perheenjäsenet ja lopuksi isin. Peittelen sänkyyn, laitan musiikkia soimaan.



Toimii siksi näin, että joku tiesi varoittaa minua hyssyttämästä tai nukuttamasta syliin. Opetin alusta lähtien sen, että sänkyyn vain viedään ja peitellään.

11v ja 9v käsketään sänkyihin klo 21, saavat hetken lukea. 6v:lle isä lukee iltasadun klo 21 ja sitten lapsi jää sänkyyn nukkumaan.

2v:n nukutan syliin olohuoneessa, nukahtaa klo 21-22 (riippuen onko nukkunut päiväunia ja kuinka paljon). Klo 21 käytän hänet pissalla ja pestään hampaat, sit luetaan kirjoja ja siihen se syliin sammuu ja sitten vien omaan sänkyyn.

Päivunille nukahtaa rattaisiin, kun haen 6v:tä eskarista.



Vauvat oon aina nukuttanut syliin. n 2-3v on siirrytty omaan sänkyyn, jolloin lapsi on myös nukutettu omaan sänkyyn eli luettu iltasatu ja tarpeen mukaan oltu vierellä. laulettu unilaulu.

Tällä hetkellä olemme päässeet tilanteeseen, jossa poika 11kk nukahtaa päikkäreille ulos ilman hyssyttelyä. Puen ja laitan vaunuun, odotan vieressä hiljaa nukahtamista. Nukahtaminen kestää usein vain muutaman minuutin.



Illalla rutiinien jälkeen mennään yhdessä sänkyyn ja minä/isi makaa hiljaa vieressä kunnes nukahtaa. Pyörii n. 30 min. Kovilla pakkasilla nukitettu päikkäreille samalla tavalla kuin yöunille. Muuten sama setti, mutta vähän protesti-itkua lisäksi.



Mainitsit kaipaavasi apua. Mihin asiaan? Olen tutkinut vauvojen ja lasten unta/ käynyt luennoilla ja hakenut apua nlasta ja lääkäriltä uniongelmiin. Jos suinkin kaipaamasi apu on samansuuntaista, kuin minulla aiemmin, voin yrittää jakaa saamaani tietoa eteenpäin :)



Aiemmin poika kävi nukkumaan vain ja ainoastaan syliin/rinnalle. Hän myös heräsi n. 10 kertaa yössä.

Esikoinen (3,5-vuotias) on helppo tapaus:



Vauvana päiväunille tutti suuhun ja vaunuihin (nukahti itsekseen), hyssyttelyjä tms. ei tarvittu.



Yöunille nukutin vastasyntyneenä rinnalle ja kannoin omaan sänkyyn. Puolivuotiaasta tutti suuhun ja sänkyyn (nukahti itsekseen).



Nykyään luetaan iltasatu ja sen jälkeen nukahtaa ongelmitta itsekseen.



Kuopus (6 kk) on kinkkisempi. Ei ota tuttia ja on ollut varsinainen tissitakiainen:



Päiväunille nukahtaa vaunuihin, muutaman minuutin joutuu hysyttämään (yleensä ajotetaan unet esikoisen ulkoilun kanssa, joten nukahtaa vaunulenkillä).



Illalla nukutan rinnalle. Yöllä herätessä nukahtaa uudelleen yleensä vain rinnalle. Nukkuu perhepedissä. Tämä on työn alla, että saataisiin nukahtamaan itsekseen omaan sänkyyn. Toistaiseksi olen luottanut siihen, että kasvaessa oppii, huudattamaan tms. en aio alkaa.

Haluan kuulla lisää näitä :)

Yritin kannella ja pitää sylissä, kunnes tyttö nukahtaa sekä lauleskella. Tyttö vaan ei nukahtanut, kunnes joku päivä laskin tytön käsistäni kehtoon, että sain tehdä jotain kiireellistä. Kun menin hakemaan tryttöä takaisin syliin nukuttaakseni häntä, tyttö olikin umpiunessa. ;) Ja niin on edelleen, että tyttö haluaa olla rauhassa nukkumaan mennessään.

Sitten vien lapset halaamaan läpi kaikki perheenjäsenet ja lopuksi isin. Peittelen sänkyyn, laitan musiikkia soimaan. Toimii siksi näin, että joku tiesi varoittaa minua hyssyttämästä tai nukuttamasta syliin. Opetin alusta lähtien sen, että sänkyyn vain viedään ja peitellään.

Mun oman kokemuksen mukaan se ei ole pelkästään opettamisesta kiinni, miten lapset, tai varsinkaan vauvat, nukahtavat. Meillä on kolme lasta, ja kaikkien nukahtamisrituaalit on olleet samanlaiset. Kaksi lapsista on aina nukahtanut ilman minkäänlaisia ongelmia (luetaan iltasatu, annetaan halit ja mennään sänkyyn. VAuvana laitettiin tutti suuhun ja vietiin sänkyyn, ja sinne nukahtivat). Kolmas taas onkin ihan erilainen, vaatii hyssyttelyä ja nukuttelua. Illalla nukahtaa ainoastaan tissille viereeni.

Itse en usko, että kolmannen lapsen vaikea nukahtaminen olisi pelkästään minusta johtuvaa, koska olen samalla tavalla ilman ongelmia toiminut vanhempienkin lasten kanssa. Luulen, että nämä ovat enemmän lasten temperamentti ym. tekijöistä kiinni.

Huonosti nukahtavia äitejä on turha syyllistää siitä, että nukahtamisongelmat olisivat automaattisesti olleet vältettävissä, jos äiti olisi alusta asti osannut toimia oikein. Siinä olen samaa mieltä, että vanhemmat toki voivat omilla käytännöillään aiheuttaa haittaa ja joskus totuttaa lapset kummallisiin nukahtamisrituaaleihin, mutta asia ei autoamaattisesti ole näin.

Olen myös sitä mieltä, että pienen vauvan ei tarvitse osata nukahtaa yksin. Toisaalta hyvä juttu, jos vapaaehtoisesti mielellään tekee näin. Meillä on ainakin koko perhe nukkunut parhaiten silloin, kun kaikki ovat nukahtaneet tyytyväisinä omiin sänkyihinsä. Eiköhän tämä kuopuskin siihen aikanaan ryhdy, kunhan on valmis.

omaan sänkyynsä. Voi siis jotain siellä vielä kikkailla ja pulista, mutta yleensä sippaa viidessä minuutissa.



Vauva/lapsi kuulemma tarraa melko tiukasti opittuun uniassosiaatioon eli jos nukahtaa aina vaunuihin tai sitteriin, niin sitä sitten vaatii, eikä meinaa nukkua muualla. Tästä voi opetella pois, toisilla se sujuu parissa yössä, toisilla voi mennä aika pitkäänkin.



Meilläkin oli vähän levotonta ja sekavaa tuon nukahtamisen kanssa.

11 kk ikäisenä isä nukutti joka toinen yö, ja teimme aina samalla tavalla; iltapuuro, hammaspesu, kirjojen selailua ja sylittelyä, sänkyyn, hali, suukko, tarvittaessa silittelyä.



Melko nopeasti lapsi oppi, että oma pinnis on tosi kiva.

Nyt lapsi on 1,4 v.

nukahtanu ihan kiltisti kainaloon, tyttö nukahtaa joskus yksinkin, mutta pääsääntöisesti nukahtavat viereen aika pian.



Poika nukahtaa omaan sänkyynsä (on nyt vähän yli 2 v.), mutta isä tai äiti pötköttää hetken huoneessa olevalla sohvasängyllä seurana ja juttelee päivän tapahtumista.

viemällä hänet sänkyyn ja toivottamalla hyviä päikkäreitä tai hyvää yötä.

Näin on toimittu oikeastaan koko ajan. Ensimmäisen vuoden lapsi nukkui kaikki päikkärit ulkona (laitoin lapsen vaunuihin ja työnsin pihalle). Sitten kun vaunut jäivät ahtaiksi, laitoin lapsen nukkumaan pinnikseen.



Meillä on helppo lapsi - mitä nukkumiseen tulee.

nykyään nukkuu vieressä sekä päikkärit että yöunet. Välillä siirretään nukkuvsns omaan sänkyyn.



Nukuttaminen viereen ei ole ollut meille ongelma.

nukahti ihan pienenä parhaiten joko syliin tai sitten rattaisiin.



Nykyään hän ei enää nuku päikkäreitä, mut illalla nukutan hänet omaan sänkyynsä laulamalla hänelle (sänky on meidän parisänkymme vieressä). Mä en ole koskaan edes yrittänyt laittaa vaan lasta sänkyyn ja opettaa häntä nukahtamaan yksikseen, koska nukuttaminen on päivän parhaita hetkiä; aina seesteinen, rauhallinen ja jotenkin herkkä hetki. On ihanaa katsoa kuinka lapsi nukahtaa ja on ihanaa laulaa hänelle samoja lauluja, joita oma äitini on laulanut minulle. Lapsi nukahtaa nopeasti ja usein olisin valmis nukuttamaan häntä vähän pitempäänkin kuin tuon muutaman minuutin, koska hän vaan on niin suloinen nukkuessaan. :)