Mikään ei ole ihanampi tunne kuin oma lapsi nukkuu omassa turvallisessa vuoteessaan levollisena ja tyytyväisenä
Kommentit (20)
Juuri näin! Paitsi että meidän ipana nukkuu meidän sängyssä :D
Aivan varmasti 💖 minä katselen suloisesti kerällään nukkuvaa kisuani 😻
Onhan se, ja sen lisäksi saa kullia lapsen isältä orgasmiin saakka. Sitä ei voita mikään.
Mulla on kolme lasta, enkä ole koskaan kokenut tuollaista tunnetta. Pikemminkin olen vain helpottunut, että lapset ovat jo teini-ikäisiä. Aina ollut todella vaikeaa imitoida hoivaamista. Vasta nyt tuntuu siltä että on saanut oman elämänsä takaisin. Niin me naiset ja äidit ollaan hyvin erilaisia.
Mistä tietää onko levollinen vai näkeekö outoja unia, vaikka näyttää tyyneltä. Toki muuten kyllä noin.
Tekin kuitenkin halusitte että lastenne perusturvallisius tuhottiin ikuisiksi ajoiksi! Refu gees welcome!
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kolme lasta, enkä ole koskaan kokenut tuollaista tunnetta. Pikemminkin olen vain helpottunut, että lapset ovat jo teini-ikäisiä. Aina ollut todella vaikeaa imitoida hoivaamista. Vasta nyt tuntuu siltä että on saanut oman elämänsä takaisin. Niin me naiset ja äidit ollaan hyvin erilaisia.
Sama täällä. Ihmettelen sitä kun kehoitetaan nauttimaan ajasta jolloin lapset ovat pieniä. On siinä ajassa toki hyviäkin kohtia, mutta ei se nautinnollista ole. Varsinkin jotkut n. 2-vuotiaan uhmakohtaukset kun heittäytyy meritähdeksi lattialle ja huutaa kurkku suorana & pää punaisena. Mun hermot meni ihan riekaileiksi tuosta ajasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kolme lasta, enkä ole koskaan kokenut tuollaista tunnetta. Pikemminkin olen vain helpottunut, että lapset ovat jo teini-ikäisiä. Aina ollut todella vaikeaa imitoida hoivaamista. Vasta nyt tuntuu siltä että on saanut oman elämänsä takaisin. Niin me naiset ja äidit ollaan hyvin erilaisia.
Sama täällä. Ihmettelen sitä kun kehoitetaan nauttimaan ajasta jolloin lapset ovat pieniä. On siinä ajassa toki hyviäkin kohtia, mutta ei se nautinnollista ole. Varsinkin jotkut n. 2-vuotiaan uhmakohtaukset kun heittäytyy meritähdeksi lattialle ja huutaa kurkku suorana & pää punaisena. Mun hermot meni ihan riekaileiksi tuosta ajasta.
Näiden ymmärtämiseen varmaan auttaa parhaiten alan kirjallisuus. Itse lainasin ensimmäisen lapsia/kasvatusta käsittelevän kirjan juurikin lapsen uhmaikää varten.
Niin, onhan se helpotus kun riehuminen ja mölinä lakkaa.
Kaikkea tekin siedätte.
Jaa, itseäni surettaisi saako lapseni elää rauhassa tässä julmassa maailmassa. Ainainen huoli. Jos siis minulla lapsi olisi.
Väitän - ja ihan ilman omaperäistä kokemusta eli mutu-väitöksenä - että tämä pätee ihan mihin tahansa lapseen johon henkilö on muodstanut merkittävän tunnesiteen. Minulta puuttuu omat lapset, mutta onnekseni olen saanut tutustua useisiin lapsiin, jotka ovat aivan ihania.
Hyvät AP:lle että hänen lapsensa ovat turvassa, myös minä olen äärettömän onnellinen ja paljon onnellisempi sen puolesta, että minun lapseni [ei oikeat lapseni] ovat turvassa ja levollisina.
Kohta menen myös nukkumaan turvallisesti ja tyytyväisenä. Tuleeko kellekään hyvä mieli?
Vierailija kirjoitti:
Kohta menen myös nukkumaan turvallisesti ja tyytyväisenä. Tuleeko kellekään hyvä mieli?
Ainakin alapeukku tuli. :/
Huom te vanhemmat. Tuliko mieleen että lapsenne tulevat aikuisina kiroamaan teidät kun tajuavat missä maailmassa joutuvat elämään?
Ei rahaa ei työtä, kaikissa länsimaissa sama tilanne ja IS lam on vallitseva uskonto? Mutta pakko vaan oli lapsi pykätä omaksi iloksi viis siitä lapsesta.
Se voi olla harhaa. Oma lapsi meni aikoinaan nukkumaan ja tunnin päästä kuulin jonkun äänen huoneesta ja vaikka ei ollut kuin pieni ääni, niin onneksi menin katsomaan. Veti selkä kaarella kouristuksessa eikä hengittänyt. Jos en olisi mennyt, niin olisiko alkanut hengittämään enää.
Vierailija kirjoitti:
Huom te vanhemmat. Tuliko mieleen että lapsenne tulevat aikuisina kiroamaan teidät kun tajuavat missä maailmassa joutuvat elämään?
Ei rahaa ei työtä, kaikissa länsimaissa sama tilanne ja IS lam on vallitseva uskonto? Mutta pakko vaan oli lapsi pykätä omaksi iloksi viis siitä lapsesta.
Hommaa terapeutti tuskillesi. Ei tarvitse tulla jokaiseen ketjuun itkemään pahaa oloa.
Kun lapset on pieniä, sitä odottaa, että ne kasvaa ja kun ne kasvaa isommiksi, niin toivoo, että ne olisi vieläpieniä, kun ne oli silloin helpompia. Isona et pystykään enää hallitsemaan sitä lasta, jos vastustaa kaikkea ja tekee vaan kaikkea, mikä on kiellettyä eikä halua käydä koulua, harhautuu väärään seuraan, alkaa käyttää päihteitä, tyttö tulee raskaaksi, ei menesty koulussa, ei saa töitä, potkii kaverinsa kuoliaaksi....
Vierailija kirjoitti:
Mulla on kolme lasta, enkä ole koskaan kokenut tuollaista tunnetta. Pikemminkin olen vain helpottunut, että lapset ovat jo teini-ikäisiä. Aina ollut todella vaikeaa imitoida hoivaamista. Vasta nyt tuntuu siltä että on saanut oman elämänsä takaisin. Niin me naiset ja äidit ollaan hyvin erilaisia.
Miksi sulla on kolme lasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huom te vanhemmat. Tuliko mieleen että lapsenne tulevat aikuisina kiroamaan teidät kun tajuavat missä maailmassa joutuvat elämään?
Ei rahaa ei työtä, kaikissa länsimaissa sama tilanne ja IS lam on vallitseva uskonto? Mutta pakko vaan oli lapsi pykätä omaksi iloksi viis siitä lapsesta.
Hommaa terapeutti tuskillesi. Ei tarvitse tulla jokaiseen ketjuun itkemään pahaa oloa.
Ei mulla oo mitään tuskia. Ei oo paskakonetta riippana vaan on seksikäs vaimo. Ja ulkomailta katsottu turvapaikka kun Suomi on lopullisesti pilalla. Jääkäänte tänne kitumaan ja pitäkää päänne pensaassa.
Itsekin ihailen aina omaa 5 vuotiasta tyttöäni, on vaan niin suloinen nukkuessaan. 🥰