Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Oletko aidosti vielä kunnolla rakastunut uuteen kumppaniin pitkän parisuhteen jälkeen?
25.04.2024 |
Eli olet ollut vähintään sanotaan nyt vaikka 10 vuotta parisuhteessa, joka on lopulta kariutunut. Oletko vielä löytänyt tämän jälkeen uuden parisuhteen, jossa olet ollut oikeasti todella rakastunut?
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 11 vuoden aiemman suhteen jälkeen rakastunut vielä aiempaa enemmän nykyiseen puolisooni (nyt takana 5v suhde). Ei sitä osannut jotenkin nuorempana edes parempaa kaivata, mutta onneksi päättyi näin.
Vierailija kirjoitti:
Ennustus: tähän ketjuun alkaa tulla vipinää kun vähän aikaa kuluu...
Tulee kaikki kuluneet fraasit ja kliseet. Kunhan tarinatrolli saapuu ketjuun suoltamaan sepityksiään.
Olen. Ensimmäisen aviomieheni valitsin nuorena, kunen uskonut parempaakaan saavani. Opin kyllä rakastamaan häntä. Olimme naimisissa 20 v.
Nykyisen kun tapasin, oli se kuin halolla olisi päähön iskenyt. Kemia oli niin vahvaa. Uskon vieläkin, 10mvuoden jäkkeen, että meidät on ns tarkoitettu yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Ensimmäisen aviomieheni valitsin nuorena, kunen uskonut parempaakaan saavani. Opin kyllä rakastamaan häntä. Olimme naimisissa 20 v.
Nykyisen kun tapasin, oli se kuin halolla olisi päähön iskenyt. Kemia oli niin vahvaa. Uskon vieläkin, 10mvuoden jäkkeen, että meidät on ns tarkoitettu yhteen.
Entäs jos miehesi huomenna ilmoittaa että on tavannut sielunkumppaninsa jolla ainutkertainen kemia ja kokee sellaista jota ei koskaan uskonut kokevansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on itsellä takana kymmenen vuoden avioliitto ja olen tämän jälkeen yhden naisen kanssa kokenut sellaista kemiaa ettei ole aiemmin moista ollut kenenkään kanssa. Elämäntilanteemme vain ei sopinut siten, että siitä olisi parisuhdetta syntynyt. Voinee sanoa, että tapasimme kymmenen vuotta liian myöhään. Nykyelämässämme halusimme eri asioita.
En ollut koskaan rakastunut. Ehkä välillä kiintynyt ja välillä raivoisan mustasukkainen. Opin itseni kautta, ettei mustasukkaisuus juurra aina rakkaudesta, vaan puhtaasta omistamisenhalusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Ensimmäisen aviomieheni valitsin nuorena, kunen uskonut parempaakaan saavani. Opin kyllä rakastamaan häntä. Olimme naimisissa 20 v.
Nykyisen kun tapasin, oli se kuin halolla olisi päähön iskenyt. Kemia oli niin vahvaa. Uskon vieläkin, 10mvuoden jäkkeen, että meidät on ns tarkoitettu yhteen.
Entäs jos miehesi huomenna ilmoittaa että on tavannut sielunkumppaninsa jolla ainutkertainen kemia ja kokee sellaista jota ei koskaan uskonut kokevansa.
Niinpä. Entä jos! Sitten kirjoittajaa ei olekaan tarkoitettu yhteen edes tämän kanssa, vaan vielä suurempi rakkaus odottaa nurkan takana!
Sinulla oli pakottava, katkeruuden sävyttämä tarve keksiä jotain ikävää uudesta onnesta, jonka valossa eka suhde olisikin mielestäsi ollut joku elämän suuri rakkaus. No ei ollut, jos seuraava on ollut parempi. Tulevasta ei voi tietää, mutta jo koetusta voi kertoa kumpi on ollut suurempaa rakkautta ja onnea.
Totta kai. Onko aloittajalla oletus että ihminen voi rakastua vain kerran vai mistä moinen kysymys?
Tuntuu olevan aika yleistä että nuorena mennään yhteen jonkun kanssa joka jotenkin sopii, ja ollaan yhdessä ja ajatellaan rakastavansa kun ei paremmasta tiedä. Vanhempana sitten iskee tosirakkaus. Näin itsellänikin.
Tähän on myös osuva sanonta. Ensimmäisen rakkauden ajattelee olevan viimeinen, viimeisen ajattelee olevan ensimmäinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ollut koskaan rakastunut. Ehkä välillä kiintynyt ja välillä raivoisan mustasukkainen. Opin itseni kautta, ettei mustasukkaisuus juurra aina rakkaudesta, vaan puhtaasta omistamisenhalusta.
On olemassa ihan tervettä mustasukkaisuutta. Tuo omistamisenhalu on tyhjä fraasi jota käyttävät sarjapettäjät kun siirtävät syyttävän sormen itsestään poispäin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan ollut parisuhteessa sen kanssa, jota aidosti rakastan. Mutta parisuhteessa kuitenkin koko aikuisikäni.
No kyllähän akka pitää laittaa luiskaan viimeistään viiden vuoden jälkeen ja vaihtaa nuorempaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ollut koskaan rakastunut. Ehkä välillä kiintynyt ja välillä raivoisan mustasukkainen. Opin itseni kautta, ettei mustasukkaisuus juurra aina rakkaudesta, vaan puhtaasta omistamisenhalusta.
On olemassa ihan tervettä mustasukkaisuutta. Tuo omistamisenhalu on tyhjä fraasi jota käyttävät sarjapettäjät kun siirtävät syyttävän sormen itsestään poispäin
Eniten mustasukkaisia ovat itsestään epävarmat henkilöt. Koko ajan epäilevät kumppania, vaikka ei olisi mitään selkeätä syytä. Riittää kun olet vähän aikaa hiljaa ja näpyttelet puhelinta, niin jo vain ajatellaan, että nyt sillä on joku toinen, jonka kanssa se viestittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ollut koskaan rakastunut. Ehkä välillä kiintynyt ja välillä raivoisan mustasukkainen. Opin itseni kautta, ettei mustasukkaisuus juurra aina rakkaudesta, vaan puhtaasta omistamisenhalusta.
On olemassa ihan tervettä mustasukkaisuutta. Tuo omistamisenhalu on tyhjä fraasi jota käyttävät sarjapettäjät kun siirtävät syyttävän sormen itsestään poispäin
Eniten mustasukkaisia ovat itsestään epävarmat henkilöt. Koko ajan epäilevät kumppania, vaikka ei olisi mitään selkeätä syytä. Riittää kun olet vähän aikaa hiljaa ja näpyttelet puhelinta, niin jo vain ajatellaan, että nyt sillä on joku toinen, jonka kanssa se viestittelee.
Kummallista on sekin, miksi juuri ne mustasukkaiset sallivat itselleen pienet syrjähypyt.
Olin exän kanssa 16 vuotta. Löysin aika pian eron jälkeen uuden. Tämän uudenkin kanssa olen ollut jo 10 vuotta. Rakastan häntä enemmän kuin exää ikinä rakastin, vaikka kyllä minä häntäkin rakastin aikoinani. Tämä suhde nykyisen kanssa on vaan jotain ihan huippua, en osannut edes osata toivoa tällaista.
Kyllä olen. 20-vuotiaana alkanut suhde kesti 12 vuotta. Nyt olen ollut 10 vuotta nykyisen kanssa jota rakastan edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Ensimmäisen aviomieheni valitsin nuorena, kunen uskonut parempaakaan saavani. Opin kyllä rakastamaan häntä. Olimme naimisissa 20 v.
Nykyisen kun tapasin, oli se kuin halolla olisi päähön iskenyt. Kemia oli niin vahvaa. Uskon vieläkin, 10mvuoden jäkkeen, että meidät on ns tarkoitettu yhteen.
Entäs jos miehesi huomenna ilmoittaa että on tavannut sielunkumppaninsa jolla ainutkertainen kemia ja kokee sellaista jota ei koskaan uskonut kokevansa.
Eihän huomisesta tiedä. On vain tämä hetki tässä.
Olin exän kanssa 20 vuotta. Se rakkaus loppui sitten. Rakastuin toiseen ja hänen kanssaan olen ollut seitsemän vuotta. Tunteet ovat todella syvät. Aito huoli ja välittäminen. Todellinen rakkaus verrattuna tuohon teininä alkaneeseen suhteeseen.
Alue: Aihe vapaa
Ennustus: tähän ketjuun alkaa tulla vipinää kun vähän aikaa kuluu...