minne kirkkoon kuulumattomat haudataan?

Kirkkoon kuulumattomat voidaan haudata ihan kirkon hautausmaallekin, mutta käsittääkseni se maksaa enemmän kuin normisti.

Voihan ruumiin polttaakin, se on ihan siitä kiinni miten omaiset haluaa sitten/mitä vainaja on toivonut. Hautajaisten hinnasta en osaa sanoa mitään, riippuu niin paljon hautaustavasta ja hautajaisten puitteista. Arkku ja hautakivi eivät ainakaan halpoja ole.

riippuen arkusta, muistojuhlasta, kukista jne. ihan samalla tavalla ne kulut määräytyvät kuin kirkkoon kuuluvillakin. Kirkkoon kuulumattomat voidaan haudata hautuumaalle samoin kuin kuka tahansa. Kirkkoon kuulumattomat, ne joilla on aatteellinen syy haluavat kyllä olla mahd. vähän kirkon kanssa tekemisissä ja esim. minä ja mieheni haluamme nimenomaan, että meidät poltetaan krematoriossa ja tuhkat sirotellaan meille tärkeään paikkaan. Uurnalehto myös on yksi mahdollisuus.

Tietty osa tuhkataankin.

Harmittaa kun pakanoille ei ole paikkaa.

Kirkollisvero ja valtion tuki

Kirkko saa valtion taholta erityskohtelua myös jäsenmaksujensa eli kirkollisveron keräämisessä. Vaikka kirkon jäsenyys on vapaaehtoista, toisin kuin valtioon kuuluminen, on valtionkirkon jäsenmaksu vero sen täydessä merkityksessä, määräytyyhän se kuten kunnallisvero.







Ehkä merkittävimmän tuen valtio antaa valtionkirkolle, kun se kerää tämän jäsenmaksut muun verotuksen kanssa samassa järjestelmässä. Valtionkirkko on varmasti tyytyväinen, kun se on voinut piilottaa oman maksunsa kunnallis- ja valtionverotuksen ennakkoperintään. Tästä menettelystä on valtionkirkolle valtavasti hyötyä, koska se on voinut luopua omasta perintäjärjestelmästä ja välttyä kerääjän kannalta ikävästä maksujen karhuamisesta ja pakkoperinnästä. On helppo kuvitella, että kirkollisveron perintä on tehostunut, kun valtio on ottanut sen kontolleen. Kirkollisveron kerääminen on selvä lahja valtiolta valtionkirkolle - lahja, joka olisi otettava pois valtionkirkolta mitä pikimmin.







Valtio tukee taloudellisesti valtionkirkkoa myös suoraan. Vuonna 2009 valtionkirkon osuus yhteisöverosta piti olla 1,75 %, mutta Valtioneuvosto päätti 24.3.2009 nostaa valtionkirkkojen osuutta yhteisöverosta 0,8 %-yksikköä eli veroennusteen mukaan laskettuna noin 30 miljoonaa. euroa. Valtionkirkon tulee saamaan valtiolta suoraa tukea tänä vuonna noin 100 miljoonaa euroa. Tämä on luonnollisesti pois mm. kunnilta, jotka hoitavat perusopetuksen ja terveydenhuollon.







Myös kirkkoon kuulumaton tavallinen veronmaksaja joutuu maksamaan valtionkirkolle veroa. Kun osa yhteisöverosta ohjataan pois valtion budjetista, joudutaan puuttuvat verovarat korvaamaan korottamalla muita veroja. Yhteisöveron valtionkirkolle joutuvat maksamaan myös ne yrittäjät, jotka eivät ole kirkon jäseniä tai kuuluvat johonkin toiseen uskonnolliseen yhteisöön. Varsin nolo tilanne muodostuu esimerkiksi silloin, kun muslimi omistaa yrityksen. Vaikka ko. yrityksen omistaja on kilpailevan uskontokunnan edustaja, joutuu hän tukemaan Suomen kristillistä valtionkirkkoa yrittämisellään.



Uskonnonopetus ja pappien koulutus

Valtio on suonut valtionkirkolle oivan mahdollisuuden levittää omaa propagandaansa aivan nuorimmista lapsista alkaen. Valtio rahoittaa kouluissa ja päiväkodeissa järjestettävän uskonnonopetuksen. Uusi uskonnonvapauslaki velvoittaa kaikkia kirkkoon kuuluvia osallistumaan tähän "opetukseen". On epäilyttävää, miten oppilaiden uskonnonvapaus toteutuu nykyjärjestelmässä. Oppilas ei ole itse valinnut kuulumistaan valtionkirkkoon, vaan hänet on pakkoliitetty lapsena kirkkoon. Oppilas ei voi erota valtionkirkosta ilman vanhempiensa lupaa, vaan hänen on kiltisti kuunneltava mitä sanotaan, oli vakaumus mikä tahansa. Onneksi valtionkirkkoon kuulumattomat voivat välttää tämän "opetuksen".







Olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaikki uskonnollinen opetus lakkautetaan veronmaksajien kustantamissa kouluissa ja päiväkodeissa. Pakollisesta uskonnonopetuksesta luovutaan ja opetus jätetään kodin, uskonnollisten yhteisöjen ym. tehtäväksi.







Ruotsissa pappien koulutus lopetettiin yliopistoissa jo vuonna 1981, mutta Suomessa valtion rahoittamat yliopistot toimivat edelleen pappien pappisseminaarina. Pappien koulutus on uskonnollisten yhteisöjen tehtävä lähes kaikkialle muualla maailmassa. Pappien koulutus ei sovi nykyisenlaiseen yliopistoon ja se olisi siirrettävä kirkon omiin oppilaitoksiin.