Onko lapsellasi A2-kieli? Mikä kieli? Onko opiskelu ollut raskasta?

Itselläni oli ainkoinaan kaksi A-kieltä, engalnti ja ranska. Olen todella iloinen asiasta!

aikanaan ruotsin ryhmä, ja ei ole ollut yhtään raskasta.

vitosluokalla ruotsin, ei ollut raskasta. Onneksi yläasteella järjestettiin ryhmä, jossa saattoi jatkaa ala-asteen tiedoilla.



Mieheni ensimmäinen kieli oli ruotsi (kotoisin ruotsinkieliseltä alueelta), englanti alkoi 5. luokalla. Hän ei ollut yhtä onnekas, vaan englanti alkoi 7. luokalla alkeista.

kaikilla on ollut A2-kielenä nelosella aloitettu ruotsi. Ei ole ollut raskasta.

Nyt kuudennella ja aika helposti tuntuu sujuvan. Kymppejä tulee sekä A1 englannista että A2 saksasta. Molemmat myös todistuksessa 10. Lapsi on poika.

Tämä neljännellä aloitettu ruotsi on aika helppoa. Tahti ei ole kovin nopea. Puolitoista vuotta kävivät ensimmäistä kirjaa läpi.



Ihan hyvin on lapsi pärjännyt, vaikkei luokkansa priimus olekkaan. Normaalilla opiskelumotivaatiolla varustettu lapsi, jolla todistuksessa kaseja tai sitä parempia pärjää uskoakseni ihan hyvin.



Suurin ongelma on ollut se, että nämä ekstrakielen tunnit sijoittuvat meillä aamuun. Tietää aikaisempia ylösnousuja... (Tai pidempiä iltapäiviä, riippuu koulusta.)

lapsen suosikkiaineet

Miten jatkuu yläkoulussa??

OSTETAAN A2 KIRJOJA - OSTETAAN A2 KIRJOJA - OSTETAAN A2 KIRJOJA

Olisiko kenelläkään myydä A2 kielen oppikirjoja? Tarvitsisimme muutamia kirjoja kielihersyttelykerhoa varten.

Asun Helsingissä ja kuljen työmatkoilla myös Hki-Hämeenlinna välillä. Nouto tällä välillä onnistuu.

aarppo(at)suomi24.fi

eli enkku kolmosella ja ruotsi nelosella. Toisella lapsella sujunut molemmat kielet kiitettävästi, hän nyt yläkoulussa. Toinen lapsi nyt nelosella ja ei olis voinut kuvitellakaan ottavan toista vierasta kieltä. Ihan erilainen oppija. Eli mun mielestä riippuu lapsesta.

A1 englanti ja A2 ruotsi. Oli ainoa vaihtoehto tässä koulussa, muita kieliä olisi pitänyt lähteä opiskelemaan toiseen kouluun, mikä mielestäni ei ole hyvä homma alakouluikäiselle.



Ei mitenkään erityisen raskasta ole ollut, tosin nyt vasta 5. luokka menossa, ihan mukavasti on pärjännyt molemmissa kielissä ja koulussa ylipäätään.



Riippuu lapsesta, kuten joku sanoikin. Jos kielten oppiminen ei ole "mielekästä" tai tuntuu rankalta, niin ehkä ei kannata. Ja lapsen omasta halustahan tässä pitäisi ensisijaisesti olla kyse.

Sellaiseen kannattaa kyllä ryhtyä vasta jos muu koulunkäynti sujuu kuin vettä vaan.



Englanti ja ruotsi. Saksan aloitti neljännellä.



Muutto vei mahdollisuuden jatkaa samaan tapaan, kun ei ollut kielikoulua, mutta hän suuntautuu nyt matematiikkaan ja fysiikkaan.

Tuntuu, että kaikessa on niin pakko mennä sen huonoimman neljänneksen tahtiin, että kauheasti varoitellaan A2-kielen ottamisesta, että tulee raskasta eikä siihen (muka) pysty kuin parhaiten menestyvät ja voivoi, siitä saattaa tulla lapselle lisätöitä.



Haloo!!!! Suurin osa lapsista pystyisi kognitiivisesti paljon parempaan kuin mitä peruskoulussa edellytetään ja suoriutuisi A2-kielestäkin kyllä. Eikä se olisi onnellisuudesta tai huolettomana lapsena olemisestakaan pois. Jos vaan oikein osaa motivoida, lapset kyllä nauttivat vähän työläämpienkin asioiden oppimisesta.



Mutta maan tapa tuntuu olevan, että varotaan kaikkea, mikä vähänkin vaatii keskimääräistä intensiivisempää älyn käyttöä.

5. luokalla aloitti saksan. Helposti on oppinut ja on tykännyt, on nyt seiskaluokalla. Hyvä, että valitsi kielen, sillä se vaikutti yläasteen luokkajakoon. Nämä kieliluokat on ainakin täälläpäin rauhallisempia luokkia : )

Tuntuu, että kaikessa on niin pakko mennä sen huonoimman neljänneksen tahtiin, että kauheasti varoitellaan A2-kielen ottamisesta, että tulee raskasta eikä siihen (muka) pysty kuin parhaiten menestyvät ja voivoi, siitä saattaa tulla lapselle lisätöitä. Haloo!!!! Suurin osa lapsista pystyisi kognitiivisesti paljon parempaan kuin mitä peruskoulussa edellytetään ja suoriutuisi A2-kielestäkin kyllä. Eikä se olisi onnellisuudesta tai huolettomana lapsena olemisestakaan pois. Jos vaan oikein osaa motivoida, lapset kyllä nauttivat vähän työläämpienkin asioiden oppimisesta. Mutta maan tapa tuntuu olevan, että varotaan kaikkea, mikä vähänkin vaatii keskimääräistä intensiivisempää älyn käyttöä.

Esikoisella A2-kieli, kun "kaikki" kannustivat ahkeraa ja koulussa hyvin pärjäävää lasta ottamaan sen. Kuopus taas, no, samat "kaikki" varoittelivat, että ei kannata, kun on sen verran haastavampaa koulussa muutenkin. Eikä ottanut.

Arvatkaapa onko lapsissa eroa itseluottamuksen suhteen? No on.

kaikilla on ollut A2-kielenä nelosella aloitettu ruotsi. Ei ole ollut raskasta.

Ei ongelmia, kaikilla on tosi hyvä kielipää. Ainoa mikä harmittaa sitten ylä-asteella on se, että joutuu kasilla jättämään yhden valinnaisaineen pois vrt muihin.

Ei ole ollut raskasta, mutta lapsi onkin kielellisesti varsin pätevä. Toisaalta kiva, että löytyi jokin sellainen aine, jota lapsi ei jo osannut valmiiksi ns. "liian hyvin", eli on päässyt kerrankin opettelemaan ja oppimaan oppimista.

Ja oli huono valinta ottaa a2 kieli. Tyttö oli hyvä oppilas mutta kielet sitten olivatkin vaikeita.



Pojalle en ota a2 kieltä. Lähes kaikki torkan ruudukoissa erinomainen rasti mutta vilkas poika ja muutenkin saadaan vääntää läksyistä.

Saksaa oltaisiin toivottu, mutta siihen tarvitaan enemmän oppilaita, että ryhmä saataisiin kokoon.



Mutta ihan hyvin ruotsikin on sujunut, tahti on leppoisa ja lapsi tykkää, kun kieltä lausutaan suht samoin kuin kirjoitetaankin (vrt. englanti).

nelosella alkanut.



Ei ole ollut raskasta, ei kummallakaan tytöistä, vaikka toisella on ns kielipäätä (tyyliin sanat tarttuvat kertalukemalla) ja toinen joutuu pänttäämään aikalailla.