Eron harkinta "hyvässä" suhteessa.

Sanotaan ettei enää suhde kiinnosta ja lähdetään pois. 

Suhde ei ole hyvä, jos eroa miettii. Suhdehan on silloin aivan paska. Eri juttu sitten, jos paskuus kaatuu yhdelle osapuolelle ja edut toiselle. 

Ja millä hevon*itun logiikalla ap väität suhdettasi hyväksi?

Vierailija kirjoitti:

Ja millä hevon*itun logiikalla ap väität suhdettasi hyväksi?

Meillä on suurimmaksi osaksi kivaa yhdessä, ja koen miehen turvalliseksi ja ihanaksi ihmiseksi. Ap

Ongelma ei nähtävästi ole väärässä kumppanissa vaan siinä, että ap ei osaa olla suhteessa ja tuoda halujaan esille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja millä hevon*itun logiikalla ap väität suhdettasi hyväksi?

Meillä on suurimmaksi osaksi kivaa yhdessä, ja koen miehen turvalliseksi ja ihanaksi ihmiseksi. Ap

Ja ongelma on siis miehesi jotkut tietyt piirteet joista et pidä? Vaikeuttavatko nämä piirteet teidän elämää? Pystyykö mies vaikuttamaan niihin halutessaan? Ennen kuin päätät erota niin keskustelkaa oikein kunnolla ja avoimesti sinua häiritsevistä asioista. Jokaisessa ihmisessä on on piirteitä, jotka ärsyttävät. Joko niitä sietää tai sitten ei. Jokainen päättää itse.

Tunnistan ap:n tilanteen, kun tavallinen, mukava arki muuttuu tylsäksi ja suhteesta hiipuu se alkuvaiheen kipinä. Minuakin alkoi ärsyttämään kumppanin piirteet joihin alkuun tykästyin.

Maiskuttaminen on kuitenkin aika naurettava syy erota. 

Oletko kertonut  kumppanille siitä  ja muista ärsyttävistä asioista? 

Ensin mietit, mitä haluat suhteelta. Sitten puhut siitä puolison kanssa. Jos puoliso haluaa pysyä yhdessä ja saavutatte keskusteluyhteyden ja jatkossa pystytte toimimaan niin, että molemmat ovat tyytyväisiä, hyvä. Jos taas puoliso ei ymmärrä tai halua kuunnella, ei halua tai kykene olemaan toiveidesi mukainen, sitten kerrot, että haluat erota. Sen jälkeen sovitte asumisesta jne. Jos puoliso ei liikahda, sinä muutat pois. Jos olette naimisissa, laitat eron vireille.

Kyseessä ei siis ole maiskuttelu vaan se oli esimerkki, kyseessä on kasa pieniä ja ärsyttäviä tapoja. No tässä kunnollisia esimerkkejä. Mies ei esimerkiksi auta minua siivoamisessa juuri lainkaan, mutta kun auttaa, päättää vaikkapa jynssätä vessan kaakelit hammasharjalla puolen yön aikaan. Eli sellaista ekstraa, ei päivittäisiä asioita. Tekee periaatteessa itsenäisesti, mutta sitten ei kuitenkaan: tehdessään jotain "itse" mouruaa minulta ihan turhaa apua kymmenen minuutin välein. "Missä se pesuaine oli missä??? Hei tuu auttaa!! Tuutko ottaa mun sukat pesuuun ne kastui!!!" Ja sitten kun pyydän apua siivoamisessa vetoaa tuollainen auttamiseen kuten ne vessan kaakelit varmaan puoli vuotta.

Sama teema toistuu kaupassakäynnissä, ja vähän muussakin. Mies odottaa että luen melkeinpä tämän ajatuksia siitä mitä tämä tarvitsee kaupasta ja mököttää, jos tuon vaikkapa väärää leipää, kun hän olisi halunnut sitä toista. Minun kauppatarpeitani tämä taas ei hahmota ollenkaan itse, jos pyytäisin tuomaan itselleni jonkun nopean välipalan niinä harvoina kertoina kun käy kaupassa tämä ei tietäisi yhtään mitä tuoda.

Tuntuu että olen vanhempi miehelle, jonka pitää aina hahmottaa missä oli ne siniset sukat jotka ostettiin silloin kaksi kuukautta sitten tai minkä shampoon tämä nyt välttämättä tarvitsee matkalle mukaan. Kaikkialle lähdössä ja kaikessa mies tarvitsee aina välttämättä apuani, vaikka näkisi että minulla on omat asiat kesken.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä ei siis ole maiskuttelu vaan se oli esimerkki, kyseessä on kasa pieniä ja ärsyttäviä tapoja. No tässä kunnollisia esimerkkejä. Mies ei esimerkiksi auta minua siivoamisessa juuri lainkaan, mutta kun auttaa, päättää vaikkapa jynssätä vessan kaakelit hammasharjalla puolen yön aikaan. Eli sellaista ekstraa, ei päivittäisiä asioita. Tekee periaatteessa itsenäisesti, mutta sitten ei kuitenkaan: tehdessään jotain "itse" mouruaa minulta ihan turhaa apua kymmenen minuutin välein. "Missä se pesuaine oli missä??? Hei tuu auttaa!! Tuutko ottaa mun sukat pesuuun ne kastui!!!" Ja sitten kun pyydän apua siivoamisessa vetoaa tuollainen auttamiseen kuten ne vessan kaakelit varmaan puoli vuotta.

Sama teema toistuu kaupassakäynnissä, ja vähän muussakin. Mies odottaa että luen melkeinpä tämän ajatuksia siitä mitä tämä tarvitsee kaupasta ja mököttää, jos tuon vaikkapa väärää leipää, kun hän olisi halunnut sitä toista. Minun kauppatarpe

Hui.

Mutta sinäkö päätät, mihin miehen vaatteet laitetaan vai onko hänellä esim. oma vaatekaappi, jonne itse laittaa vaatteensa?

Minäkään en varmaan löytäisi vaatteitani, jos joku muu korjaisi ne jonnekin. Kun on oma säilytyspaikka, jonne itse laitan omat tavarani, ne on helpompi löytää eikä toiselta tarvitse kysellä niiden olinpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä ei siis ole maiskuttelu vaan se oli esimerkki, kyseessä on kasa pieniä ja ärsyttäviä tapoja. No tässä kunnollisia esimerkkejä. Mies ei esimerkiksi auta minua siivoamisessa juuri lainkaan, mutta kun auttaa, päättää vaikkapa jynssätä vessan kaakelit hammasharjalla puolen yön aikaan. Eli sellaista ekstraa, ei päivittäisiä asioita. Tekee periaatteessa itsenäisesti, mutta sitten ei kuitenkaan: tehdessään jotain "itse" mouruaa minulta ihan turhaa apua kymmenen minuutin välein. "Missä se pesuaine oli missä??? Hei tuu auttaa!! Tuutko ottaa mun sukat pesuuun ne kastui!!!" Ja sitten kun pyydän apua siivoamisessa vetoaa tuollainen auttamiseen kuten ne vessan kaakelit varmaan puoli vuotta.

Sama teema toistuu kaupassakäynnissä, ja vähän muussakin. Mies odottaa että luen melkeinpä tämän ajatuksia siitä mitä tämä tarvitsee kaupasta ja mököttää, jos tuon vaikkapa väärää leipää, kun hän olisi halunnut sitä toista. Minun kauppatarpe

En halua pahaa puhua tai olla negatiivinen, joten toivottavasti et ota tätä loukkauksena, mutta mielestäni tuollainen on rasittavaa. Ymmärrän kyllä, ettei mies ole huono ihminen, mutta ymmärrän sinua täysin, enkä itse jaksaisi tuollaista. Enkä itse ole tällä hetkellä parisuhteessa, joten en mistään ylhäältäpäin huutele nyt. 

Tuo on raskasta koska tuntuu että mies ei tajua että tuo auttamiseni on ekstraa, eikä mikään vakio. Autoin hyvää hyvyyttäni paljon suhteen alussa, vikaan taisi mennä siinä että yritin antaa mitä en itse ole saanut kotona kun taas mies on nuorin monesta sisaruksesta joten tälle se auttamisen on automaatio eikä osoitus rakkaudesta. Joudun venymään myös aika paljon itse miehen aikataulujen suhteen, mikä on periaatteessa ok, mutta en haluaisi tehdä sitä näin paljon. En ole ikinä asunut yksin, mutta ihan rehellisesti halu kokeilla sitä vaan kasvaa ja kasvaa. Jos parisuhteet ovat oikeasti aina tällaisia, olisin ehkä mielummin yksin. Ap

Nosto

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja millä hevon*itun logiikalla ap väität suhdettasi hyväksi?

Meillä on suurimmaksi osaksi kivaa yhdessä, ja koen miehen turvalliseksi ja ihanaksi ihmiseksi. Ap

Mietipä nyt tarkkaan ihan suhteen alusta asti niitä juttuja mitkä ei sitten kuitenkaan ole olleet ihan kivoja.

Olet ehkä ohittanut joitain tapahtumia omina vikoinasi, tai mies on painottanut että hän on oikeassa ja sinä väärässä. Olet ehkä ajatellut että laitetaan nuoruuden piikkiin ja kyllä mies siitä muuttuu kun aikaa kuluu. Jossain kohtaa huomaat, että ei muutu vaan sinä olet se joka joutuu vuodesta toiseen taipumaan.

Olisiko suhde hyvä suhde jos olisit alunperin pitänyt kiinni omista toiveistasi? Olisiko mies sietänyt sitä vai ajatteletko että olisi pitänyt sinua liian vaativana ja mahdollisesti suhde olisi alkupuolella päättynyt riitoihin tai erilaisiin näkemyksiin parisuhteesta?

Punnitse suhteen hyvät ja huonot puolet. Jos olet valmis ottamaan riskin, niin ala elää rehellisesti ensin itsellesi ja sitten vasta parisuhteelle ja katso mitä tapahtuu, se ei vaadi eroa mutta voi johtaa siihen myös toisen osapuolen huomatessa, että et enää olekaan "sama" ihminen kuin aiemmin.

Mies kuulostaa nepsyoireiselta. Tuon tyyppinen käytös on usein tyypillistä nepsyille eikä kyseessä siis ole itsekkyys vaan se ettei vaan hahmota asioita. Voi myös olla, että mies ei vaan ole koskaan joutunut hoitamaan kotia itse saati omia asioitaan niin olettaa sinunkin passaavan häntä. Joka tapauksessa kannattaa keskustella asiasta perinpohjin. Sitten voit tehdä päätöksesti. Ei sinun tarvitse tuollaista arkea elää, jos mies ei suostu muutokseen. Ei sun tarvitse olla äiti aikuiselle ihmiselle.

Eihän se ole hyvä suhde jos miehessä ärsyttää kaikki. Hyvä suhde on sellainen missä toinen ei ärsytä kuin ehkä hetkellisesti (päivän pari max).

Miehesi on ehkä hakenut enemmän äitiä?

Tunnistan ton kun joillakin pitää olla assari tai ihailija vieressä kun tekee jotain. Mun miehessä on samoja piirteitä. Yritän järjestää itseni saavuttamattomiin kun se tekee jotain. Joidenkin kanssa tuntuu että aina pitäisi vetää lippu salkoon jos ne vaivautuu tekemään jotain. Tätä en tajua, mutta olen oppinut luovimaan sen kanssa.

Jos olet noin kypsä jo nyt niin ehkä on vaan parempi erota. Tosin tämä sama ärsytysvaihe tulee kaikkien kanssa, syyt voi olla vaan erilaisia. Joku juo liikaa, joku syö, joku käy vieraissa, joku mässyttää, joku pelaa kaiken aikansa ja kaikki rahansa... sun täytyy vaan päättää mitkä on niitä minkä kanssa et vain voi elää. 

Maiskuttaminen on täysin riittävä eroperuste.

Lisäys vielä edelliseen, että varmasti myös sinulla on jotain ärsyttäviä piirteitä. Tämä on syy, miksi itse katson aika paljon sormien lävitse. 

Vierailija kirjoitti:

Tuo on raskasta koska tuntuu että mies ei tajua että tuo auttamiseni on ekstraa, eikä mikään vakio. Autoin hyvää hyvyyttäni paljon suhteen alussa, vikaan taisi mennä siinä että yritin antaa mitä en itse ole saanut kotona kun taas mies on nuorin monesta sisaruksesta joten tälle se auttamisen on automaatio eikä osoitus rakkaudesta. Joudun venymään myös aika paljon itse miehen aikataulujen suhteen, mikä on periaatteessa ok, mutta en haluaisi tehdä sitä näin paljon. En ole ikinä asunut yksin, mutta ihan rehellisesti halu kokeilla sitä vaan kasvaa ja kasvaa. Jos parisuhteet ovat oikeasti aina tällaisia, olisin ehkä mielummin yksin. Ap

Kerro miehellesi samat asiat jotka olet sanonut täällä ja että harkitset eroa, ellei homma muutu. Kysyt mieheltäsi haluaako hän kehittää itsenäisyyttään kotihommien hoidossa vai erota.

Sitten teette yhdessä taulukon, mihin merkataan molempien kotihommat niin että molemmille tulee yhtä paljon.