Lue keskustelun säännöt.
Selittäkääs mulle tämä! Mitä järkeä oikeasti opiskella LTO:ksi?
17.02.2011 |
Heh,
tämä tuli tuosta sairaanhoitajakeskustelusta mieleen ja mitä olen pitkään miettinyt.
Mitä järkeä on opiskella yliopistossa LTO:ksi?
Ja sitten taustaa. Kuvitellaan, että yläasteella on kaksi tyttöä, Minna 15 v ja Sari 15 ov. Molemmat nyt tykkää oikeastaan lapsista ja haluaisivat tehdä työkseen jotain siihen liittyvää.
Minna alkaakin sitten päästyään lähihoitajakoulutukseen opiskella lähihoitajaksi ja erikoistua lapsiin. Kolmen vuoden jälkeen pääsee päiväkotiin töihin, ja saa palkaksi sen vajaa 2000 euroa. Hän on tyytyväinen valintaansa, ja saa tehdä koulutustaan vastaavaa työtä.
Sari on aina ollut hyvä koulussa, joten hän jatkaa yläasteelta lukioon ja pärjääkin hyvin monissa aineissa, yliopistossa kiinnostaisi monikin ala, mutta mielessä kummittelee vielä eniten lapsuuden haave. Siispä kolmen lukiovuoden jälkeen lastentarhanopettajaksi opiskelemaan.
Yhden välivuoden jälkeen Sari pääsee yliopistoon ja valmistuu reilussa kolmessa vuodessa. Opinnot ovat todella mielenkiintoisia ja hän tuskin odottaa, että pääsee ottamaan pedagogista vastuuta omassa ryhmässään.
Valmistumisen jälkeen Sarikin saa töitä, ja yllättäen pääsee samaan tiimiin entisen luokkatoverinsa Minnan kanssa, joka onkin ehtinyt jo useamman vuoden tehdä töitä samassa pienten ryhmässä.
Minnalla on tietenkin ryhmän kasvatusvastuu ja vastuu varhaiskasvatuksen tuottamisesta, mutta välillä tuntuu, että onko tässä mitään järkeä. Päiväkotiin kuuluu tiimityö, ja se tarkoittaa, että omaa koulutustaan ja osaamistaan ei saa erityisesti korostaa ja osoittaa, vaan kaikki ollaan tiimissä samanarvoisia.
Ryhmässä on omahoitajuus, ja kaikki tekevät "omien lastensa" vasusuunnitelmat yms. suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä musiikkihetkiä ja muuta.
Näin ulkopuolisen silmin vaikuttaa, ettei tuossa ole mitään järkeä, mutta ehkäpä joku osaa valaista tätä asiaa mulle paremmin.
Itse olen eri alalla, ja todellakin meillä tekee maisteritason suorittaneet eri juttuja kuin ammatillisen koulutuksen hankkineet. AMK-tason opinnoillekin on oma paikkansa ja silti ollaan tiimissä, mutta työt on selkeästi jaettu kunkin osaamisen mukaan.
Kommentit (39)
yliopistotasoisena se on ollut vasta vuodesta 1995. Sitä ennen koulutuksen taso ei ole ollut yhtä merkittävästi laajempi kuin esimerkiksi lastenhoitajan tutkinto on. Luulen, että kyse on eniten alan nuoruudesta. Kun sukupolvia on vaihtunut riittävästi, lienee erotkin selvemmät.
Koen itse, että osaamista kyllä arvostetaan muuten paitsi palkassa. Tosin koulun puolelta saa joskus vastaanottaa asennetta, jonka mukaan kasvaminen liki alkaa vasta kouluun tultaessa. :)
Lasten päivähoidossa ongelmallista on juuri esimerkiksi se omahoitajuus. Kenelle lapselle sitten katsotaan lastenhoitaja omahoitajaksi, kenelle lähihoitaja, kenelle lto? Vai vastuu tasapuolisesti kaikille? Käykö lto kaikki keskustelut? Se vie paljon aikaa, jääkö sitten riittävästi aikaa toiminnan suunnitteluun ja toteuttamiseen? Jos omahoitajuus jaetaan, voiko palkoissa olla eroa, tai vastuussa? Jos sitä ei jaeta, miten käy lasten suhteiden aikuisiin, saako lapsi riittävän hyvän suhteen hoitaviin aikuisiin?
Monia seikkoja on, jotka ratkaistaa ryhmä- ja päiväkotikohtaisesti. Mielestäni monikaan niistä ei silti vähennä koulutetun henkilökunnan tärkeyttä tai pätevän lto:n merkitysty ryhmässä, koska ammattitaitoa tarvitaan jo noiden ratkaisuiden tekemiseen ja sitten toteuttamiseen myös.
se aiempi lto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja siellä ainakin on selvä "nokkimisjärjestys". Hoitajina on ELTO (erit.LTO), LTO ja LH. Elto on ryhmän vastaava ja esimerkiksi nuo tavoitekeskustelut käydään tuon ELTOn kanssa, vaikka lapsi ei erityislapsi olekaan. LH huolehtii pitkälti vaatteista ja auttaa askarteluissa ja tekee paljon perushoitotyötä. ELTO ja LTO tekevät yhdessä ELTOn "johdolla" näitä papereita, joita erit. erityislapssta tarvitaan paljon. LH ei osallistu siihen työhön sen suuremmin. Ainakaan ei ole kirjoittamassa mukana, vaikka varmaan kyselevät mielipiteitä.
Mä opiskelin 80-luvulla ihan muuta alaa Jyväskylän yliopistossa ja kyllä siellä jo silloin koulutettiin lastentarhanopettajia. Vai eikö koulutus silloin sitten ollut vielä yliopistotasoista, vaikka sitä yliopistossa annettiin?
erikoistuen lastentarhanopen tutkinnon amk:ssa ja opiskelu keskittyy lähinnä varhaiskasvatukseen ja perheneuvontaan. Nyt halutaan enemmän. En ymmärrä, miksi alle kouluikäisistä tulisi kasvattaa pikkukoululaisia, lapsiiden aika on niin lyhyt.
Toisaalta koko systeemi alkaa olla kaatumaisillaan. Alle 3-v ryhmässä 20 lasta, yksilöllinen huomioiminen ja varhaiskasvatus on täysin mahdotonta.
Mikä on tulevaisuus..muuttuvatko päiväkodit pikkupartioleireiksi, joissa opetetaan uuden maailman säännöt heti, kun pysyy pystyssä omilla jaloillaan?
varhaiskasvatuksen saralla. En ole nyt varma jos yliopisto on tarjonnut siellä tai muuallakin jotain opintokokonaisuuksia aiemminkin, mutta oppituolin varhaiskasvatus on yliopistossa saanut 1995. Sitä ennen koulutus oli muistaakseni ammattikorkeapohjaista.
Piti oikein tarkistaa kirjasta, mutta tässä ei kyllä varhaiskasvatuksesta niin tarkasti puhuta. Käsittelee ennemmin kasvatustiedettä laajemmin, tämä kotoa käteen osunut kirja.
Jos jollain nyt parempimuistinen pää tai tarkempi kirja niin kertokaatten paremmin.
30, se lto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on tulevaisuus..muuttuvatko päiväkodit pikkupartioleireiksi, joissa opetetaan uuden maailman säännöt heti, kun pysyy pystyssä omilla jaloillaan?
Varhaiskasvatus on lapsen näköistä toimintaa, ei (koulumaista) ruoskalla kasvattamista. Lapset saavat olla lapsia, mutta haasteita ja mieleistä tekemistäkin tuodaan arkeen. Sitä tehdään lapsen ehdoilla. Ainakin siis ideaali on sellainen.
30
päiväkodin johtajaksi. Sitten kannattaa, muuten ei.
Mutta työnkuva on 100% sama meidän talossa, sekä hoitajilla, että opettajilla. (Joissain taloissa voi olla toisinkin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on tulevaisuus..muuttuvatko päiväkodit pikkupartioleireiksi, joissa opetetaan uuden maailman säännöt heti, kun pysyy pystyssä omilla jaloillaan?
Varhaiskasvatus on lapsen näköistä toimintaa, ei (koulumaista) ruoskalla kasvattamista. Lapset saavat olla lapsia, mutta haasteita ja mieleistä tekemistäkin tuodaan arkeen. Sitä tehdään lapsen ehdoilla. Ainakin siis ideaali on sellainen.30
sitten myöhemmin, tuskin ideaalissa. Tulevaisuudessa lapsuus on täysin erinäköinen ajanjakso, kuin tänä päivänä. Tosin ei ole hurraamista alle3v ryhmissä kasvatusta saavilla tänä päivänä, vrt. aiempaan.
Koulutettua väkeä on enemmän ja mahdollisesti lapsia vähemmän, jos alamme mennä uuden ajan ihanteeseen, jossa lapsien lukumäärä jäänee 1. Kiinan malli on harjoittelua tässä suhteessa ja jo euroopalaisessa keskustelussa on ollut ilmoilla lapsimäärän vähentäminen nim.om. yhteen lapseen/perhe.
3-6 vuotiaat ovat herkässä iässä ottamaan elinikäisiä vaikutelmia kasvuympäristöstään. Jotenkin tuntuu siltä, että ihmistä aletaan ohjaamaan oravanpyörään heti, kuin mahdollista. Lto:lla ei samanlaista hoivataidon opetusta, kuin lh:lla. Lh tutkintoa tulisi siis tältä osin pidentää ja suoda mahdollisuus lisäkouluttautua lto:ksi. Lton koulutus taitaa olla täysin turha. Sosionomina pääset myös johtajaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Viitaten siis tuohon viimeiseen lauseeseen.
että lto:t opetti ja hoitajat suoritti perushoidon. Tämä nykyinen malli, jossa kaikki tekevät kaikkea on paljon uudempi.
Minun ehdotus olisi joku päiväkotityöntekijän koulutus, joka akikkien päiväkotiin tulevien tulsii käydä. jos hommat ja vastuu on sama niin miksi ei sitten koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei päiväkodeissa tarvita sekä opettajaa, että hoitajaa. Minusta voisi olla vain lastentarhanopettajia tai lastenhoitajia.
Samoin kuin sairaanhoitajat ja sairaanhoitoon suuntautuneet lähärit voisi yhdistää. Ei sielläkään tarvita kuin yhtä lajia hoitajaa.
Ja työnkuvassakin. Lto vastuussa ryhmästä, suunnittelusta ym vaikka kuinka omahoitajuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lto käy esimerkiksi kaikki keskustelut vanhempien kanssa ja muutenkin vastaa ryhmän varhaiskasvatussuunnitelman toteutuksesta. Lh taas on esim. vaatevastaava ja huoltaa niitä. TOki, kumpikin tekee päivittäin samaa duunia pitkälti, mutta vastuissa on eroa.
Lisäksi LTO voi olla eskariopena tai vaikka paikan johtajana toisin kuin lh.
Siis eihän sillä Minnalla ole vastuu varhaiskasvatuksen tuottamisesta niinkuin Sarilla on. Myös käytänteet omahoitajuudesta vaihtelevat päiväkodeittain tai ryhmittäin.
Lto-koulutus avaa varhaiskasvatusta opiskelijalle ihan toisella tavalla kuin käytäntö. Olen itse ollut päiväkodissa töissä ennen koulutustani lastentarhanopettajaksi, ja voin omalta kohdalta kertoa ajattelevani ja toimivani monessa kohdassa aivan erilailla nyt koulutuksen jälkeen.
Toki palkallisesti lto-tutkinto ei paljoa lämmitä mieltä, mutta ammatillisesti koen sen erittäin tärkeäksi. Koulutuksen myötä ON osaaminen toista tasoa, myös vastuu. Osaamista saa näyttää ja mielestäni myös tiimissä se saa näkyä, mutta kukkoiluun ei toki oli tarvetta. Se on eriasia.
päiväkodin johtajista monet ovat LTO:ja sekä pitävät eskaria. muuten työt eivät eroa.
päiväkodin johtajista monet ovat LTO:ja sekä pitävät eskaria. muuten työt eivät eroa.
ulkopuolisen vai työntekijän näkemys asiasta?
Korkeampi koulutus antaa syvällisemmän teoreettisen taustan ja ymmärryksen kokonaisuudesta. Opiskelu on kivaa, jos siinä on hyvä.
ja odottaa lisää keskustelua.
OAJ on yleensä tosi ärhäkkä (kaikessa), ihme, ettei tähän ja lto:n palkkaukseen ole puututtu sen enempää. Liekö syynä se, että on niin naisvaltainen ammattikunta?
Sehän on tosi hyvä, että itse ammattailaisena arvostaa koulutustaan. Sehän on oikeasti tärkeintä, ja että saa siitä voimaa ja intoa päiväkodin rutiineihin.
Tässäkin lto/lh työn erossa lienee eroja päiväkodeittain? Mun yksi tuttu lto tässä kerran päivitteli sitä, ettei hän "saa" edes ryhmän tiedotteita yksin kirjoittaa, vaan on pakko tehdä sekin yhdessä ja viilata sanamuotoja kolmestaan. Toki hän ottaisi muiden ideat mukaan, mutta ei kuulosta kovin järkevältä, että kolme ihmistä kirjoittaa yhtä ja samaa tiedotetta vanhemmille!
lasten päiväkodissa on juuri noin, että tiimissä toimitaan (paitsi eskarin vetäjät, jotka ovat ihan eri porukkaa).
Ja hankalaa on myös, jos päiväkodissa on tehty joku asia tai päätös, josta haluaisi antaa palautetta, kukaan ei koe olevansa siitä vastuussa, koska päätös on tehty tiimissä ja päiväkodin hallinnollinen johtaja taas vastaa kolmesta eri päiväkodista eikä tiedä toiminnan sisältöön liittyvistä päätöksistä oikeastaan mitään eikä tunnu haluavan niihin puuttua silloinkaan, kun aihetta olisi.