Lue keskustelun säännöt.
Muita jotka jätetään ulkopuolelle kaikesta?
23.03.2024 |
Jopa oma perheeni on "unohtanut" kutsua mut juhliin.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
No minä. Eipä tule kellekään mieleen että vietin esim. joulun yksin. Nii ja milloin se pääsiäinen on? Somesta näen kun muut juhlivat milloin mitäkin.
Omat lapsetkin kertovat menevänsä isälleen, en ole tavannut vuosiin heitä.
Osaatko sanoa miksi?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on yksi. En edes jaksa kertoa kaikkea. Yksin joutuu kaiken hoitamaan, eikä apua saa, vaikka sitä todella tarvitsisi. Sellainen moniongelmainen syrjitty ja yksin jätetty itsestäänselvänä pidetty alistettu kotiorjat, joka ei saa vaatia mitään ja jolla ei saa oikeastaan mitään olen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä. Eipä tule kellekään mieleen että vietin esim. joulun yksin. Nii ja milloin se pääsiäinen on? Somesta näen kun muut juhlivat milloin mitäkin.
Omat lapsetkin kertovat menevänsä isälleen, en ole tavannut vuosiin heitä.
Osaatko sanoa miksi?
Ap
Pahapa tuohon on syytä sanoa. Ehkä olen niin huono ihminen vaan.
Anteeksi kun suoraan kysyn. Oletteko vaikeita, negatiivisia, riidanhaluisia tai erityisen eksentrisiä ihmisiä? Onko sosiaalinen kanssakäyminen vuorovaikutteista?
Joo, kiva kun kaverit soittaa ja kertoo mitä kaikkea he on muiden kaveriensa kanssa tehneet yms. Sit kun on jotain sovittuna mun kanssa niin perutaan, jos edes mitään saadaan sovittua kun on aina niin kiire. En ymmärrä miksei edes joskus voisi tehdä jotain isommalla porukalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi kun suoraan kysyn. Oletteko vaikeita, negatiivisia, riidanhaluisia tai erityisen eksentrisiä ihmisiä? Onko sosiaalinen kanssakäyminen vuorovaikutteista?
Ei olla ja yritän kyllä itse pitää yhteyttä ystäviin mutta en ole kellekään listan kärkipäässä. Sitten kyllä otetaan yhteyttä kun tarvitaan muuttoapua tai lastenvahtia yms. Näistä olen jo oppinut kieltäytymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi kun suoraan kysyn. Oletteko vaikeita, negatiivisia, riidanhaluisia tai erityisen eksentrisiä ihmisiä? Onko sosiaalinen kanssakäyminen vuorovaikutteista?
Ei olla ja yritän kyllä itse pitää yhteyttä ystäviin mutta en ole kellekään listan kärkipäässä. Sitten kyllä otetaan yhteyttä kun tarvitaan muuttoapua tai lastenvahtia yms. Näistä olen jo oppinut kieltäytymään.
Kuulostaa harmilliselta. Hyvä ettet anna käyttää itseäsi kynnysmattona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi kun suoraan kysyn. Oletteko vaikeita, negatiivisia, riidanhaluisia tai erityisen eksentrisiä ihmisiä? Onko sosiaalinen kanssakäyminen vuorovaikutteista?
Minä en ainakaan ole tuollainen. Ennemminkin päinvastoin, mutta ehkä olen liian hiljainen sitten. Ehkä kukaan ei edes muista olemassaoloani?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi kun suoraan kysyn. Oletteko vaikeita, negatiivisia, riidanhaluisia tai erityisen eksentrisiä ihmisiä? Onko sosiaalinen kanssakäyminen vuorovaikutteista?
Myönnän että minusta on alkanut tulla katkera, ja joskus mitta täyttyy. Kavereita ei ole koskaan ollut, luulen ettei minussa ole ollut mitään mielenkiintoista vaan äärimmäisen tylsä ehkä ennemmin. Tai sitten jotenkin outo.
Toisen lapsen kanssa olen ollut usein törmäyskurssilla, koska hän on mielestäni ollut kohtuuttoman ilkeä minulle.
Molempien kanssa kuitenkin nytkin on tiivis yhteys whatsapissa, ja kyselevät neuvoa milloin mihinkin, ja yhteisistä kiinnostuksenkohteista jutellaan.
En vain tapaa fyysisesti. Ehkä he ovat niin tottuneet digiäitiin? En tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5 sisarusta (+puolisot). Muutama vuosi sitten 4 sisaruksista olivat keskenään "sukutapaamisessa", josta kuulin jälkikäteen. Pari vuotta sitten oli toinen tapaaminen samalla porukalla. Siitäkin sain kuulla tapaamista edellisenä iltana vahingossa!
Nyt tilanne on se, että sukuporukka on hajonnut 1 vastaan 3. Ja arvaatteko mitä? Minut on nyt otettu kuuntelijaksi/myötäeläväksi - molemmista leireistä -, ts. sanoen haukkuvat toisiaan minulle.
Jess. Saavat taistella ihan keskenään, sillä en kuuntele, vaan vaihdan puheenaihetta!
Vierailija kirjoitti:
Täällä on yksi. En edes jaksa kertoa kaikkea. Yksin joutuu kaiken hoitamaan, eikä apua saa, vaikka sitä todella tarvitsisi. Sellainen moniongelmainen syrjitty ja yksin jätetty itsestäänselvänä pidetty alistettu kotiorjat, joka ei saa vaatia mitään ja jolla ei saa oikeastaan mitään olen.
Siis olen oikeastaan sellainen alistettu ja vaikeuksien edessä aina ensimmäisenä uhrattu kotiorja, joka ei saa vaatia mitään ja jolla ei oikeastaan saa olla mitään. Asiat on aina tehty jonkun muun ehdoilla ja olen aina joutunut olemaan se ylijäämä, joka on joutunut tyytymään siihen mitä saa ja jonka toiveita ei ole kysytty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona eläessäni en koskaan saanut tuntea läheisyyttä ja välittämistä silloin kun oli sisäisesti paha olla se kodin ilmapiiri oli vain teet, menet, haet, viet, ym. ja jos en sillä hetkellä tehnyt jotain noista niin siitä seurasi vit..moinen saarna
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on yksi. En edes jaksa kertoa kaikkea. Yksin joutuu kaiken hoitamaan, eikä apua saa, vaikka sitä todella tarvitsisi. Sellainen moniongelmainen syrjitty ja yksin jätetty itsestäänselvänä pidetty alistettu kotiorjat, joka ei saa vaatia mitään ja jolla ei saa oikeastaan mitään olen.
Siis olen oikeastaan sellainen alistettu ja vaikeuksien edessä aina ensimmäisenä uhrattu kotiorja, joka ei saa vaatia mitään ja jolla ei oikeastaan saa olla mitään. Asiat on aina tehty jonkun muun ehdoilla ja olen aina joutunut olemaan se ylijäämä, joka on joutunut tyytymään siihen mitä saa ja jonka toiveita ei ole kysytty.
Yksi keino tuohon on tehdä elämästään todella itseriittoista. Keskittyy omiin harrastuksiin, kehittää itseään niissä, nauttii omista asioistaan ja omasta seurastaan. Jos sitten joskus on muiden seurassa, niin se on vain bonusta, jota ei edes tarvitse, mutta se tuo elämään lisämausteen. Eli elää täysin omilla ehdoillaan, eikä välitä muiden mielipiteistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yrittäkää hankki samanhenkisiä kavereita kun itse olette. Tai samoista asioista kiinnostuneita.
Itse en jaksa mitään juoruilukerhoa yms tai puhutaan muiden ihmisten asioista.
Raskaat valittajat, kaikkeen tyytymättömät negatiiviset ja vuorovaikutustaidottomat jää tietenkin yksin. Kukaan ei ole velvollinen tuollaista kivirekeä vetämään.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi kun suoraan kysyn. Oletteko vaikeita, negatiivisia, riidanhaluisia tai erityisen eksentrisiä ihmisiä? Onko sosiaalinen kanssakäyminen vuorovaikutteista?
Omasta mielestäni en ole vaikea, negatiivinen enkä todellakaan riidanhaluinen. Päinvastoin olen auttavainen ja autan mielelläni ihmisiä. Tai autoin joskus mielelläni, en enää. Siitä se kiikastikin: vastavuoroisuuden puutteesta. Minun monenlainen apuni ja tukeni kyllä on kyllä kelvannut monellekin, mutta itse en saa apua pyytämälläkään. Jos yritän puhua huolistani, ketään ei kiinnosta. Samanlaista oli kyläilyjen ja illanviettojen järjestämisen kanssa: minä järjestin ja minun luokse tultiin ja haluttiin tulla, mutta minua ei kutsuttu minnekään. Joten lopetin pöydän kattamisen. Mieluummin yksin kuin kurjassa seurassa. Vaikka kyllä se edelleen harmittaa, ulkopuolelle jääminen ja välinpitämättömyys. Joillain tosi ikävillä luonteilla varustetuillakin ihmisillä tuntuu riittävän kavereita. Sitä on vaikea käsittää. Mutta ehkä kiltti ihminen ei ole kiinnostavaa seuraa.
Minä. Mua on tässä 2 vuoden aikana tosta vaa poistettu ryhmistä ilman motiivia.
Mulla on nykyään typerä olo kun luonteltani otan muita aina huomioon, omaan hyviä sosiaalisia taitoja.
Musta tykätään kovasti mutta silti jätetään ulos.
Vierailija kirjoitti:
No minä. Eipä tule kellekään mieleen että vietin esim. joulun yksin. Nii ja milloin se pääsiäinen on? Somesta näen kun muut juhlivat milloin mitäkin.
Omat lapsetkin kertovat menevänsä isälleen, en ole tavannut vuosiin heitä.
Mitä vastaavat, kun kutsut heidät luoksesi kylään?
Vierailija kirjoitti:
No minä. Eipä tule kellekään mieleen että vietin esim. joulun yksin. Nii ja milloin se pääsiäinen on? Somesta näen kun muut juhlivat milloin mitäkin.
Omat lapsetkin kertovat menevänsä isälleen, en ole tavannut vuosiin heitä.
Isä kutsuu kylään, mutta sinä et?
No minä. Eipä tule kellekään mieleen että vietin esim. joulun yksin. Nii ja milloin se pääsiäinen on? Somesta näen kun muut juhlivat milloin mitäkin.
Omat lapsetkin kertovat menevänsä isälleen, en ole tavannut vuosiin heitä.