Lue keskustelun säännöt.
Mies petti luottamuksen
18.03.2024 |
Otsikossa ongelma, josta en tunnu pääsevän yli. Mies siis petti luottamukseni, aika pahasti ja asian ollessa päällä mietimme jopa eroa. Riitelimme paljon. Emme kuitenkaan kumpikaan halua erota, joten saimme puhuttua asian läpi ja silloin jo sanoin, etten tiedä kauanko menee että luottamus palaa vai palaako se. Miehelle tämä on ok, hän sanoi pystyvänsä elämään asian kanssa, etten välttämättä koskaan enää luota häneen täysin. Hän on myös muuttanut toimintatapojaan ja on hyvinkin avoin eri asioissa nykyään. On siis pitänyt lupauksensa, joita antoi kun keskustelimme suhteestamme.
Olemme olleet yhdessä jo kymmeniä vuosia ja luulin tuntevani mieheni. Nyt minulla on kuitenkin sellainen tunne, etten tunne häntä näköjään ollenkaan. Aivan kuin olisin vieraan ihmisen kanssa. Silti hän on se sama aviomies, jonka kanssa olen ollut nuoresta lähtien. Suhteemme on parantunut paljon keskustelujen myötä. Silti välillä saan epäluottamuskohtauksen ja kyseenalaistan kaiken, miehen sanomiset ja tekemiset. Nykyään niitä on harvemmin, tapahtuneesta on siis jo aikaa.
Fyysisestä pettämisestä ei ollut kyse, sitä en olisi voinut antaa anteeksi. Nyt mietin, onko luottamuksen edes mahdollista enää palautua? Luottaako muut puolisoonsa 100 pros? Neuvoja tai kokemusta kellään?
Kommentit (41)
Aika vaikea kommentoida tai neuvoa kun ei yhtään tiedä millaisesta ja minkä mittaluokan asiasta on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taidat olla kunnon drama queen. Kun pettämistä ei ole tapahtunut, niin olet itse ongelman ydin.
Tähän voi todeta niin kun F. Nietzche. En vihaa sinua koska valehtelit minulle, vaan sen tähden etten enää ikinä voi luottaa sinuun.
Itä-Saksan Markus Wolf kertoi kirjassaan "Mies ilman kasvoja" kaikkien pettävän kaikkia. Tai ainakin siihen on syytä varautua. Myös parisuhteissa on asia näin.
Kirjoitit noin pitkän selostuksen ilman että kerroit millä tavalla petti luottamuksesi. Eipä siihen mitään järkevää voi kommentoida näillä tiedoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän täysin, meillä vastaava tilanne eikä meilläkään kyse mistään kolmansista osapuolista.
Tämä on suoraan sanottuna pas*aa. 20 vuoden liitto takana ja yhtäkkiä ihminen ei olekaan se, jonka kanssa luulit olevasi liitossa. Meillä tämä on vielä tuore avohaava, en tiedä, miten edetä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän täysin, meillä vastaava tilanne eikä meilläkään kyse mistään kolmansista osapuolista.
Tämä on suoraan sanottuna pas*aa. 20 vuoden liitto takana ja yhtäkkiä ihminen ei olekaan se, jonka kanssa luulit olevasi liitossa. Meillä tämä on vielä tuore avohaava, en tiedä, miten edetä.
Siinä myös toinen joka ei osaa kertoa miten se luottamus on rikottu. No, pyöri sitten yksin ongelmasi kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kerran pettää niin luottamus ei palaa enää.
Miksi muiden pitäisi tietää tarkalleen, miten luottamus on rikottu? Eikö se riitä, että rikottu on, kuinka saada luottamusta takaisin?
Kiitos muutamalle vastaajalle, jotka osasivat vastata ilman lisätinkauksia. Kukaan ei osannut omalta osaltaan vastata siihenkään, luotatteko itse omassa parisuhteessanne toiseen sataprosenttisesti? Jos ette, miksi ette?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi muiden pitäisi tietää tarkalleen, miten luottamus on rikottu? Eikö se riitä, että rikottu on, kuinka saada luottamusta takaisin?
Kiitos muutamalle vastaajalle, jotka osasivat vastata ilman lisätinkauksia. Kukaan ei osannut omalta osaltaan vastata siihenkään, luotatteko itse omassa parisuhteessanne toiseen sataprosenttisesti? Jos ette, miksi ette?
Ap
Koska on ihan eri asia onko luottamus petetty siitä että suklaa-lakko on pettänyt kuin että kumppani on vaikka salaa velkaantunut 100000€:lla. Silloin se vastauskin on erilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pysty vielä luottamaan ja puolisoni vaikuttaa olevan sitä mieltä, että kun hän nyt näin lupaa, ettei enää tapahdu tällaista, niin tähän pitäisi tyytyä. Mitään keskustelua ei ole käyty, kun hän ei osaa puhua. Ei toisaalta myöskään yritä opetella, joten hidastetulta ja vääjäämättömältä avioerolta tämä tuntuu. Itselläni päällimmäinen tunne on pohjaton suru.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muiden pitäisi tietää tarkalleen, miten luottamus on rikottu? Eikö se riitä, että rikottu on, kuinka saada luottamusta takaisin?
Kiitos muutamalle vastaajalle, jotka osasivat vastata ilman lisätinkauksia. Kukaan ei osannut omalta osaltaan vastata siihenkään, luotatteko itse omassa parisuhteessanne toiseen sataprosenttisesti? Jos ette, miksi ette?
Ap
Koska on ihan eri asia onko luottamus petetty siitä että suklaa-lakko on pettänyt kuin että kumppani on vaikka salaa velkaantunut 100000€:lla. Silloin se vastauskin on erilainen.
Lisäys vielä, että en ole luottanut puolisooni sataprosenttisesti koskaan. Ei kannata luottaakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen myös muuttuu suhteen aikana. Sitä ihmistä, jonka kanssa menit naimisiin, ei tavallaan enää ole. On oma päätöksesi, haluatko pysyä toisen muuttumisessa mukana.
En luota itseenikään 100%:sti, miten voisin ikinä keneenkään muuhun luottaa edes sitä?
itsellä auttaa ajatus, että elämme molemmat omaa elämäämme. En edes ajattele luottavani kumppaniini 100%, vaan hän voi kasvaa ja kehittyä ja minä siinä mukana. Kunhan suurimmat kalvaukset saa pois niin miksi edes pitäisi 100% luottaa?
En luota puolisooni täysin, enkä varmaan koskaan tule luottamaankaan. Mutta olen hyväksynyt asian. En voi kontrolloida muita ihmisiä ja heidän tekemisiään. Ehkä sinulla on joku haavekuva päässäsi, minkälainen miehesi tulisi olla ja nyt hän ei enää vastaa tätä kuvaa. Mutta onko realistista, että joku toinen voisi olla sinun odotustesi täyttäjä? Ihmiset ovat vain ihmisiä.
Kaikki riippuu siitä, millä tavoin se luottamus on petetty.
Onko mies käynyt kaverien kanssa kaljalla, vaikka oli sovittu, että hän on kotona ja tekee suursiivouksen?
Vai epäileekö poliisi miestä törkeästä ryöstöstä tai p*dofiiliringin pyörittämisestä?
Ei voi kommentoida ap:n aloitukseen mitään, jos ei tiedä, mitä se mies on tarkkaan ottaen tehnyt.
Että tämmöistä p*ska* heti aamusta. Taidat olla ongelman ydin?
Vierailija kirjoitti:
En luota puolisooni täysin, enkä varmaan koskaan tule luottamaankaan. Mutta olen hyväksynyt asian. En voi kontrolloida muita ihmisiä ja heidän tekemisiään. Ehkä sinulla on joku haavekuva päässäsi, minkälainen miehesi tulisi olla ja nyt hän ei enää vastaa tätä kuvaa. Mutta onko realistista, että joku toinen voisi olla sinun odotustesi täyttäjä? Ihmiset ovat vain ihmisiä.
Kiitos tästä, olet ihan oikeassa. En voikaan kontrolloida muiden tekemisiä, vain omiani. Ilmeisesti munkin pitäisi päästä tästä pettymyksestä yli ja hyväksyä asia. Olin ehkä liian luottavainen tähän asti ja nyt vain näin, ettei kannata.
Ap
JSSAP!