Lue keskustelun säännöt.
Kotiäidit! Montako aikuiskontaktia teillä on keskimäärin päivän aikana?
25.01.2011 |
Eli kuinka usein vietätte aikaanne joko kasvotusten tai puhelimitse aikuisen kanssa päivisin? Itselläni on ainakin pääsääntöisesti kovin yksinäinen olo, kun mies on päivät töissä ja minä kotona vauvan kanssa. Kaikki kaveritki kun ovat töissä päivisin. Muutama kaveri on myös kotona lasten kanssa, mutta en nyt joka päivä viitsisi kylässäkään olla.
Itselläni siis ei kontakteja aikuisiin päivisin (7-17) ole juuri lainkaan. Olisi ihana saada kommunikoida ihmisen kanssa joka ymmärtää ja vastaakin. Viihdy kyllä yleisellä tasolla hyvin kotona kotitöitä tehden ja vauvan kanssa, mutta hän kun nukkuu suurimman osan ajasta niin välillä käy aika pitkäksi.
Miten te muut kotiäidit saatte aikanne kulumaan ja kuinka usein tapaatte ystäviänne arkisin? :)
Kommentit (10)
parin kolmen kanssa juttelen puhelimessa päivittäin. Harvemmin kyläilen. Minulla ei ole kovinkaan yksinäinen olo. Aamupäivät olen pienimmän lapsen kanssa kotona ja isommat tulevat jo 12 jälkeen koulusta kotiin. Kun jää joutoaikaa, ompelen ja teen muita käsitöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soittelen itse kavereille tai soittavat mulle, samoin lapsen mummi soittaa päivittäin. Joskus sättäilen myös facebookin kautta. Kylään tulijoita olisi, mutta en joka päivä jaksa vieraita (pitäis siivota kämppä ja laittautua) joten vierailut on rajoitettu 2-3 krt viikko. Kerhoissa ei käydä vielä ainakaan, tuntuu että aika hurahtaa muutenkin hiton nopeasti. Joskus haluias vaan olla vauvan kanssa kotona kaikessa rauhassa. Vauva nyt 3,5kk, nukuu yhdet 2h päikkärit a muuten lyhyitä torkkuja.
Mulla lisäksi omia menoja (ilman vauvaa) noin kerran viikossa (jumppa/kauppa/kavereiden illanvietto/ripsihuolto tms.)
jos on normaali arkipäivä, niin n. kymmenen ihmisen kanssa puhun ja näen, koska käydään kerhoissa, puistoissa ja kylässä joka päivä. Viikonloppuisin nähdään sitten kavereita.
Vauva-aikana mun piti luoda uudelleen koko tuttava-ja kaveripiiri kun kavereillani ei ollut lapsia eikä lapsiarki heitä voinut vähempää kiinnostaa. Silloin elämä oli todella sosiaalista. Nyt se on vähän vakiintunut kun lapsi on kasvanut, ja tosiaan nyt näen noin kymmentä kaveria viikolla + siihen sit satunnaiset perhekahvilatuttavuudet.
Vauva-aika menee nopeasti, ja minä olisin ollut mielelläni aika lailla enemmänkin kotona, mut ei ollut vaihtoehtoa koska silloin en olisi tutustunut ihmisiin ja olisin pitemmän päälle ollut yksinäinen.
yksi tai kaksi eivätkä kumpikaan ole lapsellisia. Mä olen varmaan maailman epäsosiaalisin erakkoluonne joten en pidä kovinkaan tärkeänä asiana olla kenenkään kanssa tekemisissä =D
Näillä eväin jo vuosikausia. Jossain vaiheessa tuntui että tulen hulluksi.
Sitten helpotti kun lapset meni kouluun, aloin tehdä osa-aikaisena töitä ja opiskella. Mutta se yksinäisyys ja seuran puute oli jotain ihan käsittämättömän raskasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja välillä alkaa tympimään. Miehen vapaapäivinä lähdetään käymään kyläilemässä tai kaupoissa. Siinä on yleensä mun kontaktit koko viikolta. Mies on töissä melkein aina sen 12-20. kirjaimellisesti voin sanoa että olen päivät pitkät yksin vauvelin kanssa. Sillon tällön tulee kaverit käymään tai lähden heidän kanssaan jonnekkin, mutta harvoin.
Entä miehellesi? Kysele myös neuvolasta, jos jossain paikkakunnallasi on vauvakahvila tai vauvakerhoja. Voi kun auttaisin sua jos voisin...
Itseä melkein jo ahdistaa kun niin moni kaveri haluaa aina nähdä ja meillä ei riitä aika millään ja olen tosi väsynyt välillä ja haluaisin vaan levätä vauvan kanssa kotona.. t. #5
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mies työmatkalla eikä käydä leikkipuistossa tms.
Usein 1, siis mies.
Aika usein käydään leikkipuistossa, muskarissa jne, jolloin aikuiskontakteja tulee enemmän.
En ole vielä katsellut löytyisikö kerhoja tai perhekahviloita. Olen jotenkin niin ujo luomaan uusia tuttavuuksia, etten tiedä uskallanko lähteä.
Joskus saatan soittaa kaverille päiväsaikaan, mutta yleensä ovat töissä tms. joten en viitsi vaivata.
Leikkipuistoja olisi paljon lähellä, mutta näin talvella vaikuttavat kyllä aina tyhjiltä. Ja mitäpä minä siellä vaunuissa nukkuvan vauvan kanssa tekisinkään? :)
Vkloppuisin näen kavereitani paljonkin, mutta arkisin en juurikaan.
Miten teidän muiden lapsettomat kaverit ovat suhtautuneet perheenlisäykseenne? Itse olen huomannut, että normaalisti usein kylässä olleet ovat nyt vauvan jälkeen lopettaneet kyläilyn lähes kokonaan :(
ap
perhekerhossa ja mll:n perhekahvilassa.
Onko ap lähelläsi jotain srk perhekerhoa tai muuta aktiviteettia?