Onko kukaan eronnut tilanteessa, jossa itsellä ei ole mitään tukiverkkoja?

Hae toimeentulotukea muuttoon, voit soittaa aikuissosiaalityön tekijälle hän osaa myös auttaa.

Huonekaluja saa jopa ilmaiseksi, kysele vaikka Facebookin roskalava ryhmistä ja etsi torista.

Jos ei ole rahaa ja on hyvät perustelut niin kela/ aikuissosiaalityö maksaa muutofirman.

Ajatella, jos olisi olemassa ero-doulia. Kulkisi mukana alusta "loppuun", ei tekisi mitään erityistä eroavan puolesta, mutta olisi se vierelläkulkija. 

Minä en usko saavani mistään eroryhmistä itselleni muuta kuin lisää surua ja yksinäisyyttä, sillä aina, ihan aina kaikilla muilla on edes ne omat vanhemmat joiden luo voi mennä itkemään. Minulla ei ole ketään. Ap

Huolehdi muutto ensin ja muut sitten. 

Suomessa on kyllä sosiaaliturva estämässä ihan hirveän syvään kuiluun putoamista. Ja en oikein itse ymmärrä, mikä ongelma noissa juhlapyhissä on - jos kerran on lapsia, niin eikös ainakin joka toinen vuosi voi viettää joulua heidän kanssaan? Oletan, että vuoroasuminen tulisi kyseeseen eron jälkeen. Mutta eipä tuossa muuta oikein voi, kuin päättää että haluaako erota ja alkaa rakentaa sitä omaa elämää, vai jääkö nykyiseen. Minä lähtisin, jos en oikeasti haluaisi suhteessa olla. Toisaalta itseäni ei kyllä ero mitenkään pelottanutkaan.

Itse olen tehnyt tuon eroamisen kahdesti, ilman mitään turvaverkkoja. Sanomattakin selvää, että olen köyhä. Tottakai talous kärsii. Parisuhteisiin jääminen ei vaan ollut enää vaihtoehto. Minusta on mukava viettää juhlapyhät yksin. Ei tarvitse ainakaan odottaa enää mitään ja ei ole paineita siitä ettei ne mene pilalle. 

Tämän takia ei koskaan pidä rakentaa omaa elämäänsä kenenkään muun ihmisen varaan kuin itsensä.

Ap ajattelepa nyt, miehesi on vain yksi ihminen joka eron myötä jää pois elämästäsi. Ei yhdellä ihmisellä voi olla niin suurta valtaa sinun elämääsi tai jos on niin silloin jotain on mennyt pahasti pieleen.

Muuttoon saat apua tarvittaessa Kelasta tai oman kunnan sosiaaliavusta, samoin asumisen järjestämiseen ja toimeentuloon. Nämä ovat kaikki tekosyitä jäädä suhteeseen jossa et selkeästikään ole onnellinen.

Olen. Vaihdoin paikkakuntaa ja sain töitä. Elämä alkoi hymyillä.

Vierailija kirjoitti:

Hae toimeentulotukea muuttoon, voit soittaa aikuissosiaalityön tekijälle hän osaa myös auttaa.

Huonekaluja saa jopa ilmaiseksi, kysele vaikka Facebookin roskalava ryhmistä ja etsi torista.

Jos ei ole rahaa ja on hyvät perustelut niin kela/ aikuissosiaalityö maksaa muutofirman.

Ei maksa. Jos on kotona vaikka luteita ja pakko muuttaa, niin voi hakea ensin perustoimeentulotukea. Kun tulee hylky, sitten laittaa täydentävään toimeentulotukeen. Muutolle pitää olla muu syy kuin oma halu muuttaa. Muita syitä: vuokranantaja on irtisanonut asunnon vuokrasopimuksen, luteiden takia myrkytys epäonnistunut ja asunto pitää tyhjentää ja entisiä huonekaluja heittää pois, työllistyminen toiselle paikkakunnalle yli 2 tunnin työmatkan päähän. Oma halu muuttaa ei oikeuta toimeentulotukeen.

Mulla ihan sama tilanne. Mies on ollut ainoa tukipilarini ( tai niin kuvittelin) tässä ja se osoittautui harhaksi. Ei ole ketään eikä mitään, kaiken päälle olen vielä työtön. Mielenterveys on riekaleina, täysin turvaton olo. En vielä tiedä mitä teen, mutta mies itse ehdottelee eroa että ei tässä taida vaihtoehtojakaan olla. Olisi aivan käsittämättömän turvallista ja upeaa, jos tosiaan olisi ne vanhemmat joihin tukeutua. 

Minä pyysin aikoinaan ex-avopuolison kavereita auttamaan muutossa. Olin saanut oman vuokra-asunnon, josta sain sovittua, että maksan vuokravakuuden neljässä erässä. Kaksi erää piti olla vuokranantajan tilillä ennen muuttoa ja kaksi erää muuttoa seuraavien kuukausien aikana. Ei minulla ollut ylimääräistä rahaa vuokravakuuteen, joten neuvottelemalla sovin asiasta, että erissä voin maksaa.

 

Ex-avopuolison kaverit tuli kantamaan tavaroita. Minun oma ystäväni auttoi siivoamaan asunnon. Exäni oli siinä vaiheessa jo muuttanut pois eikä ollut siivonnut lähtiessään yhtään mitään. Sellainen hän oli. Meillä ei ollut edes puhevälejä, koska hän vei kaikki tavarat, joita oltiin yhdessä ostettu. Minä maksoin aikoinaan ruokakalustosta ehkä kolmasosan ja hän loput, mutta niinpä vaan vei kaluston kokonaan mukanaan. En ollut kotona kun se tapahtui. Hän vei myös parisängyn, mutta jätti minun ostamani patjat  ja petauspatjan. En ajatellut uuteen kotiin ottaa mukaan mitään parisängyn tuplapetauspatjaa, mutta hänelle ei sopinut neuvotella asioista. Ihan typeräähän se on viedä parisänky mukanaan, mutta jättää petauspatja toiselle, joka ei tee sillä mitään. 

Kyllä elämä tuo uusia ystäviä. Ei sitä kannata murehtia, että jää yksin, koska yllättäen löytyy uusia ihmisiä ympärille. Minullakin tapahtui tutustuminen naapuriin ihan yllättäen. Hän oli myymässä pyykinpesukonetta ja kysyi rappukäytävällä, tarvitsenko minä. Siitä se ystävyys lähti. Nykyisin ei olla paljon yhteyksissä, koska hän muutti eri paikkakunnallekin, mutta silloin kun samassa talossa asuttiin, monta kertaa viikossa jopa nähtiin ja käytiin yhdessä kävelylenkillä ja kuntosalilla. Elämä vaan tuo uusia ihmisiä eteen.

Sinun pitää nyt vaan keskittyä, miten saat muuton hoidettua. Ensin tietysti löytää kohtuuhintainen asunto, jonne ei tarvitse kohtuutonta vuokravakuutta, ja neuvotellen voi sopia myös vakuuden maksusta erissä. Eikä pidä arkailla pyytää muuttoapua ihmisiltä. Kaikilla on tuttuja. Minun ratkaisuni pyytää exän kaverit avuksi, johtui siitä, että omat vanhemmat asui yli 500 km päässä, samoin sisarus. Kyllä ihmiset ymmärtää, jos selittää, että minulla ei ole ketään auttamassa, voisitteko tulla muutamaksi tunniksi apuun. Yllättävän moni on itsekin ollut tilanteessa, jossa on tarvinnut muuttoapua. Minä vuokrasin pakettiauton huoltoasemalta, ja exäni kaveri ajoi sillä tavarat entisestä asunnosta uuteen. Ei maksanut paljon, pakettiauto 4-6 tunniksi on tosi halpa, eli ei aina tarvita muuttoautoa, jos välimatka ei ole tuhat kilometriä. Pakettiautolla voi tehdä myös useamman reissun. Kyllä se onnistuu. Yksi tuttu oli tehnyt koko muuton peräkärryllä, jonka vuokra oli kympin. Se tietysti vaatii jo vähän viitseliäisyyttä enemmän.

Minä olen. Monta vuotta meni sumussa rämpien. Lapset oli etusijalla ja oma elämä jäi sen jalkoihin. Olin siis aivan yksin vastuussa neljästä muksusta.Nyt puolet jo aikuisia ja helpottaa. Olen ylpeä, että selvittiin, vaikka tiukkoja paikkoja on ollut paljon. Lapsiin on todella läheiset välit Pärjäät kyllä!

Juuri tämän(kin) takia on ihmisen hyvä opetella olemaan myös yksin. Vaikka kuinka olisi sukulaisia ja ystäviä niin aina ihminen on loppujen lopuksi yksin. Ei voi rakentaa elämäänsä muiden ihmisten varaan.

Olen eronnut ilman mitään tukiverkkoja, todennäköisesti tulen kohta taas eroamaan. Ajattelen, että minähän selviydyn mistä vaan. Erosta, muutosta, taloudellisesti jne. Pitää vaan pähkäillä ja keksiä keinot. Olla rohkea ja päättäväinen. 

netti on "täynnä" ilmoistuksia pakettiautollisilta ihmisiltä, jotka pientä korvausta vastaan tulevat muuttoavuksi. On myös alan kaupallisia yriyksiä.

tukiverkkoja voi aina luoda uudelleen. Paljon riippuu itsestäkin.

Taloudellista tukea saa suomessa esim. toimeentulotuen ja asumistuen osalta.

Sanoisin, että tuollaiset epäröinnit kuten "miten muutto järjestyy" "miten pärjään taloudellisesti" ovat vain maskeja. Onko siellä taustalla kuitenkin pelko siitä, että mitä jos en löydäkään uutta kumppania.

Jos on taloudellisesti tiukkaa ja pieniä lapsia, voi hakea kunnan vuokra-asuntoa. Ainakin meillä on asuntoyhtiö, jossa on korvamerkitty tietty osuus asunnoista lasten kanssa muuttaville. Mieheni veli muutti erottuaan sellaiseen asuntoon. Hän opiskeli uuteen ammattiin ja tulot oli pienet. Kyllä mekin hiukan mietittiin ennakkoon, millaista väkeä siellä mahtaa asua, mutta hän pääsi taloon, jossa on ainoastaan lapsiperheitä, perheasunnot kolmioita tai neliöitä. Samassa pihapiirissä on toinen talo, jossa on enemmän kaksioita ja siinä talossa hiukan rauhatonta välillä, mutta tuo perheille suunnattu talo on oikein rauhallinen. Ihan tavallisia lapsiperheitä siinä asuu, joilla syystä tai toisesta pienet tulot, esim. työttömiä, opiskelijoita, yksinhuoltajia. Vuokrat on huomattavasti pienempiä kuin yksityisellä, puhutaan kolmiossa parin sadan euron erosta, ja asumistukea toki voi hakea Kelalta myöskin.

Vierailija kirjoitti:

netti on "täynnä" ilmoistuksia pakettiautollisilta ihmisiltä, jotka pientä korvausta vastaan tulevat muuttoavuksi. On myös alan kaupallisia yriyksiä.

 

tukiverkkoja voi aina luoda uudelleen. Paljon riippuu itsestäkin.

 

Taloudellista tukea saa suomessa esim. toimeentulotuen ja asumistuen osalta.

 

Sanoisin, että tuollaiset epäröinnit kuten "miten muutto järjestyy" "miten pärjään taloudellisesti" ovat vain maskeja. Onko siellä taustalla kuitenkin pelko siitä, että mitä jos en löydäkään uutta kumppania.

Kyllä minun pelkoni on ihan todellinen. En ymmärrä tällaista vähättelyä, että ajatuksena olisi vain saada tilalle joku parempi. Aivan kuin voisin vain luottaa siihen, että Kela maksaa (kun ei maksa, olen juuri ja juuri kaikkien tukien ulkopuolella, ja lapsilisä ei ole ikuista) ja aina tulee joku toinen ihminen puolisoksi (ei tule. En halua eläämäni uutta puolisoa). 

Olen ihan oikeasti ihminen, jolla ei ole ketään luottoihmistä jolle soittaa ja ketä kukaan ei pidä sellaisena. Voit totta kai alentua haukkumaan ja solvaamaan minua siitä, mutta sitä se auttaa loppujen lopuksi? Vaikka olen tukiverkoton, ei se tarkoita että olisin idiootti. Eikä se että pelkään, tarkoita että olisin huono ihminen. Ero on iso asia, ainakin minulle. Lopullinen asia, ainakin minulle. 

Muille kiitos asiallisista vastauksista. Ap 

up

Joo, mutta oli rahaa joten sai vuokrattua muuttopalvelun yms.

Eri asia oli sitten sukulaiset (sekä omat että exän) joiden mielestä olin syyllinen (mihin en tiedä).

Viestisi vaikuttaa siltä, että haluat perustella itsellesi, miksi ei kannata erota. Ehkä ei ole vielä sen aika. Mitä tapahtuu jos jäisit vielä suhteeseen?

Maksa muuttopalvelu jos ehtii säästämään tai isä maksaa. Ja pyydä isän apua silti. Osalla ei ole noitakaan vaihtoehtoja. Serkku, kummitäti, täti? Entä muuttotukiraha, se on yleensä liian pieni. Seurakunnasta tai diakonilta voi kysyä myös apua ehkä, että mitä sun pitäisi tehdä, jos mitään muuta neuvoa ei saa joka toimii. Yksin on vaikea kyllä hahmottaa joskus asioita, että mitä pitäisi keksiä. Kenellä tahansa voisi olla tuo tilanne, jos raha ei riitä. Entä voiko jotain kuljettaa jo etukäteen jos saa vaikka serkun tai kaverin apua, ja uuteen paikkaan sähköt, vesi ja muut kuntoon. Ilmoitukset osoitemuutoksesta. Ehkä sun pitää uskaltaa vain kysyä, vaikka joku sanoisi ei onnistu, ehkä joku voi jossain tulla apuun.