Kuinka monen n. 2,5-vuotias käyttää/on käyttäny tuttia?
Kuinka paljon ja miten olette päässy siitä eroon?
Kommentit (9)
Tuttia käytettiin kyllä meillä 1-vuotiaasta vain ja ainoastaan unituttina.
Luopuminen meni vaivattomasti, 2,5-vuotiaasta puhuttiin usein siitä, että kun on iso, ei tarvitse enää tuttia ja voi vaihtaa sen lahjaan, ja kumpikin luopui tutistaan loppujen lopuksi omasta aloitteestaan.
ensimmäinen ipana pääsi tutista eroon ku leikkasin saksilla palan kärjestä pois, ja ku seuraavan kerran tuttia pyysi ni ihan muka normaalisti hain, mutta sitte ihmeteltiin yhdessä että onki menny tutti rikki. eipä kelvannu sen jälkeen. ja luulen että jos kelpaiski, ni ei varmaan kauaa.:) eikä tullu itkuakaan, sitä vaan ihmeteltiin.
toiselle lapselle tein niin, että kysyin että heitetäänkö tutti linnuille, ja se vastas että joo, ni otin tutin ja muka leikisti heitin sen ikkunasta. sitte aina vaan muistutin että tutti on nyt linnuilla, ja kyllä se siihen tyytyi, katsoi vaan välillä ikkunasta että näkyykö niitä lintuja joilla tutti ois.:)
Ei ole meillä noin isot tuttia syöneet. Siitä pitäisi luopua ennen kuin siitä tulee liian tärkeä. Vauva tarttee sitä imemiseen, sitten tuossa 1v iässä noin se tarve vähenee oleellisesti. Kun antaa ilman tuota tarvetta tutin olla suussa koko ajan, niin siihen syntyy uusi, joku muu tarve. Ja sitten sen pois ottaminen voi olla hankalaa. Jotkut tosin korvaavat sen tutin peukulla, jolloin se tutti on ehkä pienempi paha. Sen voi 'antaa oravalle' vaikka 3v:nä:)
Ehkä teidän tarttee yhdessä sopia joku juttu ja sitten siitä pidetään kiinni. Koita ennen luopumista etsiä lapselle joku muu turvaa tuottava juttu (nalle tms)
Miten ne lapset oppii puhumaan jos niillä pitää olla koko ajan tutti suussa??
ihan unitutti oli kun illalla meni nukkumaa ja itse paatti sen luopumisesta. olin tosi iloinen etta luotin omaan vaistooni etta tutti jaa ilman sen suurempaa draamaa kun aika on oikea..
Mutta hoidon alettua 2-vuotiaana, tutista tuli hirveen tärkee. Hoidossa et sitä kaipaa, mutta kotona en saa nukkumaan muuten. Ja kun bussilla kuljetaan, niin viim. bussissa iltapäivällä alkaa tutin kinuaminen. Ja voi sitä huutoa jos ei tuttia saa. Lapseni on myös sairastellut syksyn aikana paljon, jolloin sai tuttia enemmän pitää.. Nyt olen miettiny mikä olis paras keino päästä tutista eroon. Joulun jälkeen olis reilu viikko lomaa jos yrittäis ja asentuis kestään sitä huutoa muutaman päivän.. Olen ajatellu että jätetään orava-vauvalle ja orava-äiti tuo jonkun lahjan tilalle.. Mutta toisaalta miettin, että jos on niin tärkeä juttu, niin miksi kiusata vielä toista? Ei kukaan kuitenkaan enää koulussa tuttia syö... Ja lapsella on myös tärkeä haukku ja muumipappa, joita ilman ei nukuta :)
Aloitti kunnolla puhumisen 1v10kk ja ennen 2v synttäreitä puhui sujuvasti 4 sanan lauseita.
ihan unitutti oli kun illalla meni nukkumaa ja itse paatti sen luopumisesta. olin tosi iloinen etta luotin omaan vaistooni etta tutti jaa ilman sen suurempaa draamaa kun aika on oikea..
Sitä varmaan jo itseensäkin hävetti se tutti, kun kuitenkin jo noin iso ja fiksu lapsi, ja siks varmaan halus siitä jo eroon.
Hyvänä päivänä tuttia ei tarvita kuin päikkäreille ja yöunille mennessä, mutta huonona päivänä luttis on suussa koko ajan ja kun ottaa pois, alkaa kauhea huuto, hakkaaminen ja pureminen. Olen yrittänyt keksiä muuta tekemistä, herättää huomiota toisaalle, syöttää purkkaa tai pipareita nyt joulun alla, maitoa, mehua, sylissä pitänyt, lukenut, leikkinyt... ei "TITTU" on saatava..
krääh...