Heräät yksin keskeltä metsää, ei puhelinta tai varusteita. Mitä teet?

Jos on lämmin jatkan nukkumista

Lähden säntäilemään paniikissa johonkin suuntaan ja juoksen niin kauan, että olen tiellä.

Seuraan auringon liikkeitä ja suunnistan länteen. Sieltä löytyy jossain vaiheessa joki, jota seuraamalla löydän ihmisten ilmoille.

Jatkan unia.

Menen kotiin nukkumaan.

Katson minkä maan metsältä paikka näyttää. Onko kylmää vai tarkeneeko. Onko lähellä asutusta vai ei ole. Onko vesiä lähellä vai ei ole. Polkuja. Onko päivä vai yö? Kengät? Voiko johonkin suuntaan kävellä ilman että menee ympyrää, onko maamerkkejä tai valoa.

Alan polttelee metsän yrttejä ja sieniä.

Vedän karhua turpaan.

Todennäköisesti yrittäisin etsiä jotain syötävää ja juotavaa metsästä. Sitten miettisin miten pysyn lämpimänä parhaiten. Yrittäisin auringosta päätellä ilmansuuntia. Höristäisin korviani kuullakseni kuuluuko jostain esim autojen ääniä. Varmaan yrittäisin huutaa apua. Kävelisin metsässä yrittäen löytää tien tai asumusta tai toisia ihmisiä. Heiluttelisin värikästä vaatetta jos huomaisin helikopterin tai lentokoneen ilmassa.

Kävelen etelään.

Olen mies eikä minulla mitään hätää ole.

Teen tilannearvion 

Ensimmäisenä etsin korkean puun mihin kiivetä, sen avulla menen korkeammalle jotta saan katsastettua koko alueen missä olen. 

Jos näen pelkkää metsää horisonttiin asti, alan samantien miettimään mistä löydän vettä (tämä tapahtuu myös katsomalla puun latvasta mahdollista paikkaa missä on vetttä). Kiinnitän myös huomiota siihen onko veden lähde esim joki, koska jokea seuraamalla löydän 100% varmuudella myös asutusta. 

Kerään voimiani ja nesteytän itseäni, rakennan suojaa ja lähden liikenteeseen. 

Jos tästä tulee monen päivän reissu, alan myös miettimään kalorien saantia, mikä tapahtuu luonnollisesti joko luonnon antimista tai elämien pyydystämisestä. Tuli tulee myös kriittiseksi tässä vaiheessa, tätä varten olen jo matkallani kerännyt takkini alle sytykkeitä + mahdollisia kepukoita mitä hinkkaan yhteen saadakseni kipinää, tai lyön kiviä yhteen saadakseni kipinän mistä saan tulen. 

Toivon parasta ja pysyn kuivana. 

Kaupunkilaiselle tämä tulisi varmasti järkytyksenä, mutta olen syntynyt maalla, olen metsuri ja en panikoisi.

Tilanne olisi lähinnä haastava ja mielenkiintoinen...

Minulla on mikrosiru jonka saa aktivoitua turvasanalla. Mikrosiru ottaa yhteyden päämajaan ja turvakopteri lentää ylitseni pudottaen  eloonjäämispakkauksen. 

Pakkauksessa on hernekeittopurkki, linkkuveitsi, sinitarraa ja kynä. Ja rulla emboa.

T. Myc Gayveri

Käännän kylkeä, pieraisen ja jatkan nukkumista.

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaiselle tämä tulisi varmasti järkytyksenä, mutta olen syntynyt maalla, olen metsuri ja en panikoisi.

Tilanne olisi lähinnä haastava ja mielenkiintoinen...

Olen syntyperäinen stadilainen ja olen ollut tilanteessa. Se oli ihan perseestä. Kyllä sieltä vi. Tun korvesta pois löysi, mutta vei aikaa

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaiselle tämä tulisi varmasti järkytyksenä, mutta olen syntynyt maalla, olen metsuri ja en panikoisi.

Tilanne olisi lähinnä haastava ja mielenkiintoinen...

Siis lähtisin kulkemaan täsmälleen yhteen suuntaan ja tiedän miten se tapahtuu kiertämättä kehää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupunkilaiselle tämä tulisi varmasti järkytyksenä, mutta olen syntynyt maalla, olen metsuri ja en panikoisi.

Tilanne olisi lähinnä haastava ja mielenkiintoinen...

Siis lähtisin kulkemaan täsmälleen yhteen suuntaan ja tiedän miten se tapahtuu kiertämättä kehää.

Mistä tietäisi silti mikä on lyhin tai pisin suunta, kohti asutusta? Entä jos siellä on puumia.

Koittaisin etsiä jokea tai sähkölinjaa, niitä seuraamalla pääsee jonnekin ihmisten ilmoille. Jos en löytäisi pois ja olisi talvi niin kuolisin, ei ole mitään taitoja tehdä kylmässä suojaa tai etsiä ruokaa. Kesällä ehkä löytäisin ruokaa, tunnistan aika hyvin esim. syötävät sienet. Vesi toki tulisi ennen ruokaa, ilman sitä ei kauaa selviä. Siinä tulisi kyllä ongelma, että tulta en osaa sytyttää ilman sytkäriä. 

Käperryn pörröisen lämpimän nallekarhun viereen kuusen alle. Konjakista otan huikat.

Karhu pieraisee ja minä jatkan unia.

Olen laskuvarjojääkäri. Meillä oli tuollaisia harjoituksia että lentäjä on pudonnut metsään ja hänet mennään pelastamaan. Noihin harjoituksiin kuului sitten että kaikki varusteet menetään jossain joen yrityksessä ja ylityksen jälkeen ollaan alasti vastarannalla. Talvella. 

Vastaus on kuuluisa Luonnonmuona- opas. Metsässä selviää jos on lämpöä. Nälkä vasta kolmas ongelma. 

Siviileille kenttäopastus näyttäisi maksavan vain kymppejä, kannattaisi mennä tuollaiselle kurssille jos on ongelmia selvitä metsässä ilman vaatteita ja pikaruokaa!

https://koulutuskalenteri.mpk.fi/Default.aspx?tabid=1054&id=152343#c04a…