Vanhemmuuden inhokkialue, kuskaamiset
Inhoan autoilua ja kuskaamista. 3 harrastavaa lasta tarkoittaa, että kuskaamista on joka päivä.
Joka päivä ei ehtisi ja jaksaisi. Sitä ei tietenkään olisi saanut myöntää lapsille. Silti oon joskus sen ääneen sanonut. Tietävät mun silti tekevän parhaani ja viimeksi eilen kerroin olevani ylpeä harrastamisestaan.
Jos ehdotan bussilla menoa, kuulen että KAIKKI muut AINA vie. Ilmeisesti kaikki muut istuvat ilokseen kaikki illat läpeensä autossa. Kukaan muu ei tarvitse töistä palautumista tai kotitöiden hoitamista tai mitään muuta työpäivän jälkeen.
Mulla on toimintakykyä vähentävä sairaus. Se aiheuttaa vaihtelua jaksamisessa. Nyt se on vähissä. En tiedä tympisikö kuskaamiset vähemmän ilman sitä.
Ja ei, toinen vanhempi ei ole kuvioissa. Kimppakyytejä välillä saa järkyttyä. Ne ei vaan auta jos muut kuskaukset joka tapauksessa on hoidettava.
Tietenkin kuskaan. Mutta tämä on vaan niin tympeää! Nytkin istun odottamassa jumpan päättymistä parkissa. Joku tykkää autoilla, minä en.
Tunnen itseni huonoksi tämän takia tietenkin.
Kommentit (82)
Kaverilla on kolme lasta, jotka kaikki tietty harrastaa jotain kovin tavoitteellista. Koko elämä pyörii aina niiden harrastusten ja kuskausten ympärillä, vanhemmat tuntuu olevan aika uupuneita - eikä mitään muuta elämää. Töistä suoraan aina kuskaamaan ja viikonloppusin sama virsi treenien ja kisojen kanssa.
Olen nyökytellyt myötätuntoisesti, mutta ihan itse rakennettu häkkihän toi on. Meillä lapset saa harrastaa, mutta on vastuutettu itse myös kulkemaan ja valittu paikat niin että se on mahdollista. Harrastusten tavoitteellisuus lasten kohdalla on mielestäni myös asia, mitä kannattaa puntaroida tarkkaan. Suurin osa lopettaa teini-iässä, vaikka kuinka ois puskettu tavoitteellisuuteen. Meillä lähtökohtana on aina ollut liikunta, sosiaalisuus, kokeilu ja hauskanpito. Toki jos joku lapsi luonnostaan olis kovin tavoitteellinen, niin oltais tuettu enemmän. Mutta ei kenelläkään kolmen lapsen tarvi harrastaa sitä tahtia, että vanhemmat uupuu.
Karsii niitä harrastuksia, sairaus on riittävä peruste. Paljon saa harrastaa että kuskaamista on viikon joka päivälle kolmellakin lapsella. Eikö ne lapset itse väsy?
Jos bussilla meneminen on mahdollista ja silti viet, älä marise. Lasta ei tarvitse kuljetella vain siksi että hän sitä haluaa. Vain sinä itse voit ratkaista tämän ongelman, ap.
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä ei ole autoa eikä kummallakaan vanhemmalla edes ajokorttia joten jos jonnekin lapsi tai aikuinen haluaa mennä niin sinne mennään kävellen/pyörällä/bussilla. Jos ei halua kävellä/pyöräillä/mennä bussilla niin voi jäädä kotiin.
Saavutetuista eduista on vaikeaa tinkiä.
Harrastukset on matkojen päässä osittain ja bussit ei aina ole mahdollisia.
En oikein voi vaatia nyt lopettamaankaan harrastuksiaan, joissa vanhinkin on jo vuosia ollut.
Mulla 4 lasta ja harrastukset valittu niin että pääsevät itse sinne kulkemaan. Ei mun aina riitä kaikkien harrastuksissa joka ilta. Toki joskus vien ja pelit katson/kuskaan. Haluan että minulla on lasten lisäksi omiakin harrastuksia/muuta elämää.
Eipä ole oikeastaan tarvinnut lapsia kuskailla juurikaan harrastuksiin kun tämmöisessä pikkukylässä paikat on lähellä. 2 km oli pisin matka harrastukseen.Toki kuskattiin pahimmilla keleillä, mutta kyllä nuo muuten meni pyörällä tai kävellen.
Tiedän, että itse rakennettu ja edistetty ongelma tämä on.
Vanhimmalla on 5 pv viikossa harrastus, eivät kaikki tietenkään joka päivä harrasta.
Ja bussista on hyötyä harvoin aikataulun ja sijainnin vuoksi. Painavia kamppeita ei oikein voi laittaa iltamyöhään bussipysäkkien ehdoilla kantamaankaan. Kävelyä ja odottelua olisi paljon silloinkin kun bussi periaatteessa olisi mahdollinen.
Ei tässä voi nyt voittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheessä ei ole autoa eikä kummallakaan vanhemmalla edes ajokorttia joten jos jonnekin lapsi tai aikuinen haluaa mennä niin sinne mennään kävellen/pyörällä/bussilla. Jos ei halua kävellä/pyöräillä/mennä bussilla niin voi jäädä kotiin.
Saavutetuista eduista on vaikeaa tinkiä.
Harrastukset on matkojen päässä osittain ja bussit ei aina ole mahdollisia.
En oikein voi vaatia nyt lopettamaankaan harrastuksiaan, joissa vanhinkin on jo vuosia ollut.
Sinähän ne harrastukset maksat ja niihin kuskaat.
Vierailija kirjoitti:
Karsii niitä harrastuksia, sairaus on riittävä peruste. Paljon saa harrastaa että kuskaamista on viikon joka päivälle kolmellakin lapsella. Eikö ne lapset itse väsy?
Ei harrasta jokainen joka päivä tietenkään.
1 harrastaa 5pv viikossa. Toisella on kolmesti ja kolmannella kerran tai 2 viikossa. Jokaisella siis on 1 harrastus ja tahtoa/intoa käydä.
Kyllä eniten inhokkeja ovat nuo haisevat ja kirkuvat kakarat. Ja niiden äiti äitineen. YÄK ! Vielä minä...
Vierailija kirjoitti:
Tiedän, että itse rakennettu ja edistetty ongelma tämä on.
Vanhimmalla on 5 pv viikossa harrastus, eivät kaikki tietenkään joka päivä harrasta.
Ja bussista on hyötyä harvoin aikataulun ja sijainnin vuoksi. Painavia kamppeita ei oikein voi laittaa iltamyöhään bussipysäkkien ehdoilla kantamaankaan. Kävelyä ja odottelua olisi paljon silloinkin kun bussi periaatteessa olisi mahdollinen.
Ei tässä voi nyt voittaa.
Onko nää lapset nyt sen tason harrastajia, että tulevaisuudessa elättävät itsensä ja sutkin näillä harrastuksilla, vai mikä ajatus sulla on tossa takana, että 5pv viikossa pitää yhden lapsen takia pitää autorallia ja sitten on ne muutkin lapset? Mä en tajua tätä panostusta lasten muka tavoitteellisiin urheiluharrastuksiin, koska ylivoimaisesti suurimmasta osasta ei koskaan tule huippu-urheilijoita. Lajin iloa saa kokea vähemmälläkin panostuksella. Moni lopettaa harrastuksen sitten aikuisena kaiken kärräämisen jälkeen. Tässä olisi tilaisuus testata lapsen oma motivaatio, onko niin innostunut että jaksaa kantaa kamppeet ja odottaa bussit.
Sinähän ne harrastukset maksat ja niihin kuskaat.
Kyllä. Aika radikaalia olisi urheilulinjalla koulua käyvälle se, että lajin harrastus pitää lopettaa. Samalla menisi kaveritkin.
Kynnys on korkea tuohon. Alkuvaiheessa harrastuksessa treenit oli lähempänä ja niitä oli vähemmän tietenkin.
Ihan hyvin voi kulkea bussilla. Itsekin kuljin bussilla ja pyörällä harrastuksiini lapsena ja nuorena. Toki jonkun ison jääkiekkokassin kanssa voi olla vähän hankalaa, mutta kyllä niitäkin busseissa näkee päivittäin.
Mieti, miten paljon saastutat ilmastoa noilla jatkuvilla lastesi kuskaamisilla. Opetat lapsesikin siihen, että joka paikkaan mennään aina autolla.
Mitä sitten, jos lasten pitää nähdä vähän vaivaa harrastustensa eteen? Ärsyttäviä tuollaiset marisija-lapset, joiden pitää aina saada tahtonsa lävitse.
Minä taas kuskaan mielelläni (tai kuskasin kun lapset pieniä).
Mutta jatkuvaa ruoanlaittoa en olisi jaksanut mitenkään,
Eihän tuossa mitään järkeä ole. Tämä on joku muoti-ilmiö, että vanhempia pidetään hyvinä, jos käyttävät kaiken vapaa-aikansa edestakaisin ajelemiseen. Kummallista vielä näin hiilijalanjälkiaikoina.
Raskastahan se on, mutta lapsesi aikuistuttua kiität itseäsi, että teit sen.
Myös lapseni on nyt aikuisena kiittänyt, siitä , että sai harrastaa vaikka se lähes kaiken vapaa-ajan ja rahan meiltä veikin. Ja ne kuskausmatkat oli hetkiä, jolloin oli hyvä hetki jutella kaikkea maan ja taivaan väliltä. Siinäkin vaiheessa, kun murkkuikä oli päällä ja muuten välillä oli tahmeaa, noina hetkinä aina juteltiin ja kuunneltiin myös paljon musiikkia yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Mieti, miten paljon saastutat ilmastoa noilla jatkuvilla lastesi kuskaamisilla. Opetat lapsesikin siihen, että joka paikkaan mennään aina autolla.
Paljonkohan Suomen 0,1% osuus maapallon päästöistä pienenisi jos ap:n lapset kulkisi julkisilla? Olisiko sillä merkitystä maapallon lämpenemiseen?
Meidän perheessä ei ole autoa eikä kummallakaan vanhemmalla edes ajokorttia joten jos jonnekin lapsi tai aikuinen haluaa mennä niin sinne mennään kävellen/pyörällä/bussilla. Jos ei halua kävellä/pyöräillä/mennä bussilla niin voi jäädä kotiin.