Hoitovapaalla - irtisanonko itseni töistä? Kokemuksia?
Eli olen 1v3kk ikäisen pojan äiti. Olen elokuusta lähtien ollut myös osa-aikaisesti töissä vakipaikassani sillä periaatteella, että hoitoon en lastani vie. Käytännössä tarkoittaa sitä, että olen usein viikonloppuisin sekä arki-iltaisin töissä. Nytkin töissä koko viikonlopun.
Syyt, miksi palasin töihin; ensinnäkin tuntui sille, että hermo menee kotona, joten oli kiva päästä välillä pois. Toisekseen mies oli sitä mieltä, että rahallisesti olis hyvä tehdä vähän töitä. Kiitos ihanan pienen kodinhoidontuen ja kuntalisän, jotka toki ovat arvokkaita tukia molemmat. Mieskään ei ole mikään pienipalkkainen (jos nyt ei kroisoskaan) ja asutaan pienessä kaupungissa. Molemmat ihmetellään, mihin meidän rahat oikein menee.
Nyt haluaisin lopettaa työnteon ja keskittyä kotona olemiseen mutta tietysti haluaisin myös saada enemmän rahaa. En pidä edes työstäni ja joskus lähitulevaisuudessa olis tavoite muutta pois täältä, joten siksikään en pidä tärkeänä roikkua tässä työssä. Eli haluaisin irtisanoa itseni, olen valmis kärsimään 3kk karenssin.
Onko kenelläkään kokemusta? Ja mistä ne ansiosidonnaiset päivärahat sitten lasketaan? Ja erityisesti - jos päätämmekin haluta toisen lapsen ennen kuin esikoinen täyttää 3v, vaikuttaako tämä välissä työskentelyni ja mahdollinen työttömyyteni äp-rahaan? Kun senhän pitäisi olla sama, kuin esikoisen kohdalla.
En kaipaa mitään saarnaa siitä, että pitäis olla tyytyväinen, että on työpaikka. Tiedän itsekin, että on toisaalta hullua heittäytyä työttömäksi näinä aikoina mutta ainahan se voi poikia jotain uuttakin.
Kommentit (8)
Juu, enpä tietenkään suin päin itseäni irtisano. Asun sen verran pienellä paikkakunnalla enkä ole edes koulutusta vastaavassa hommassa nyt, että jos haen koulutusta vastaavaa työtä, en luultavasti sitä tästä pitäjästä saa.
Kelalle laitoin sähköpostia noista raha-asioista.
Ja mitä tulee tuohon kotona olemiseen ja hermojen menemiseen. Juu, ei ole asiaan välttämättä tullut niin paljon muutosta kuin olis toivottavaa, kun _joudun_ työskentelemään tuolla missä olen. Eli hyödyt luultavasti plusmiinusnolla sillä saralla. Ja kun useinmiten iltaisin kun lähden miehen saapuessa omasta työstään ajattelen, että voi V, kun taas pitää mennä, kun mieluummin olisin pienen poikasen kanssa kotona, kun hän menee nukkumaan. Monesti mietin, että onko tämä juuri sitä rahan ahneutta (en tarkoita, että tekisin isoa tiliä), jota miettii joskus myöhemmin, että miksiköhän kiirehdin esikoisen kohdalla niin aikaisin töihin.
No, kiitos kuitenkin kommenteista. Lisääkin saa tulla. Selasin kyllä noita sivuja taakse päin ja asiasta on täällä näemmä ennenkin kyselty.
Harrastamaankin olisi kiva päästä ja jos olen 3 arki-iltaa töissä, en todentotta halua niitä kahta muuta olla harrastamassa, pois kotoa. Ja pitäähän miehenkin päästä harrastamaan. Siksikin ketuttaa työnteko, kun se on niin tappavan tylsääkin.
Eikä todellakaan nyt olla sellainen perhe, jossa aikuiset laukkoo jatkuvasti omissa menoissaan mutta saahan perheelliselläkin olla harrastuksia;)
Muutimme miehen työn perässä jo äitiysloman aikana pois minun työpaikkani paikkakunnalta. Irtisanoin kuitenkin itseni vasta hoitovapaalla ollessani. Työvoimatoimistossa olivat sitä mieltä, että en joutuisi kärsimään karenssia työttömäksi ilmoittautuessani ainakaan niin paljoa, sekä siitä syystä, että olen hoitovapaalla irtisanoutunut ja sitten tuo miehen työn takia muutto vaikuttaa voimakkaasti. Ilmeisesti jokainen tilanne käsitellään oikeastaan erikseen. No nyt kuitenkin olen rohkeana edelleen hoitovapaalla, enkä siis ole työvoimatoimistoon mitään ilmoittanut (eikä tarttekaan). Syy lähinnä se, että toisesta lapsesta haaveillaan, enkä halua yhtäkkiä joutua töihin ja pistää lastani " kylmiltään" hoitoon. Meillä myös tämä muuttoajatus haaveissa... katsotaan nyt. Me säästimme etukäteen hieman, jotta voisin tarvittaessa jäädä kotiin kotiäidin, enkä työttömän ominaisuudessa. Muistathan sen, että hoitovapaan saa ottaa vain kahdessa eri jaksossa.
No tästä ei varmaan kauheasti ollut apuja, mutta tilanteemme on jokseenkin sama.
Minäkin haaveilen kotipaikkakunnalleni muuttoa, silloin ei tarvitsisi miettiä tätäkään asiaa vaan voisin hyvällä omallatunnolla sanoa itseni irti.
Nyt olen pähkäillyt, että josko vähennä työt ihan minimiin, että saan vähän ylimääräistä rahaa tänän kodinhoidontuen päälle. Työttömänä toki saisin toista tuhatta euroa rahaa tekemättä mitään kodinulkopuolista... Mutta karenssihan siinä olis ja mies heitti hyvän pointin: jos meinataan ostaa asunto, lainaa saa varmaan heikommin jos mulla ei ole töitä. Toisaalta en täältä olis kyllä ostamassa asuntoa, kun halajan pois. Ja tietysti tuo, että kun koko ajan kuitenkin katselen uutta työtä, on sen hakeminen helpompaa, kun on työpaikka alla. Työttömällä lienee vähän heikommat mahdollisuudet työllistyä, näinhän ainakin sanotaan.
Vaikea asia tämä on, kun oma jaksaminen olis kuitenkin tärkeää.
Saat kodinhoidontuella, kuntalisän + opintotuen 255¿, joten kyllähän nuo jo yhteensä aika paljon on. Itse aikoinaan menin iltaopiskelemaan 8 iltaa viikossa. klo 17-20.30. AMK kouluun, samalla olin töistä hoitovapaalla, samalla hain uutta työpaikkaa, tarkoitus oli olla myös 3v kotona, mutta ihanne työpaikan sain kun lapsi oli 11kk, joten otin työn vastaan, nyt opiskelen samlla ja nyt vasta irtisanoin itseni toisesta työpaikasta. EIhän sitä kannata irtisanoa, jos toista yritätte piankin, sillä työvuodet karttuu ja saat äitiyspäivärahan. Mutta voithan tosiaan samalla vaikka iltasella opiskella, niin mies ovi olla muksun kanssa kotona samalla, meillä miehellä vuorot yö,mutta onnistui silti hyvn nuo vuorot..... Sai vähän niinkuin levätä siellä koulunpenkillä, vaikken ole ikinä opiskelusta pitänyt, niin nyt opiskelukin uudestaan maistui, näkee vähän muitakin.
Just eilen oli puhetta kaverin kanssa, että miten ihmiset ehtii/jaksaa opiskella pienen lapsen kanssa:) Molemmat kun ollaan 3-kymmenissä ja opiskeltu ennen lasta. Milloin niitä kotitehtäviä tekee...
Haluaisin toki vaihtaa alaa ja ehkä joskus opiskelukin tulis siis kyseeseen mutta ei nyt. Tuskin jaksaisin sitä sen paremmin kuin töitä, kun nimenomaan rasittavaa on se iltaisin poissa kotoa oleminen. Jos olen poissa, haluan silloin vaikka urheilla. Yks tutkinto jo takataskussa on (vaikka nykyäänhän se ei riitä:).
hyvissä ajoin ennen vanheimpainrahakauden päättymistä.Vanheimpainrahakauden jälkeen ilmottauduin työvoimatoimistoon.Karenssi kului tuossa vanheimpainrahakauden aikana.Toisaalta syykin oli " pätevä" irtisanomiselle,olimme muuttaneet toiselle paikkakunalle.
Jos jättäytyisit työttömäksi, niin sinähän olisit sitten lapsen kanssa koko ajan, vaikka kirjoitat: ensinnäkin tuntui sille, että hermo menee kotona, joten oli kiva päästä välillä pois.
Ihmettelet mihin rahat menee, varmasti auttaisi, jos pistäisi kuukauden tai parin ajan kaikki menot ylös.
Haluaisit siis jäädä kotiin ansiosidonnaiselle? Entä jos sulle tarjotaan työtä? Sitten joudut sen ottamaan ja laittamaan lapsen hoitoon.
Ansiosidonnaisen laskemisesta en tiedä, varmaan googlettamalla löytyy tietoa. Enkä varmasti tuostakaan, jos tulee toinen lapsi, mutta mielestäni se muuttui niin, että jos on kotona koko ajan ennen toisen lapsen syntymää (ja eka on alle 3) niin saa samaa äitiysrahaa, mutta jos on töissä välillä, niin lasketaan sen mukaan. kelan sivuilta löytynee vastaus siihen.
Tämä ei ollut nyt ehkä mitä haluat kuulla, mutta kun luin kirjoituksesi, niin nämä asiat tuli mieleeni. Että kannattaa nyt ainakin etukäteen ottaa virallisesti selvää kuinka nuo raha-asiat menee, ennenkuin heittäytyy työttömäksi.